Tarkoituksena on välittää tietoa olemassa olevista hyvistä mielenterveyttä edistävistä käytännöistä sekä siitä, miten niitä voi tunnistaa sekä kuvata. Ensisijaisesti esittelemme osallistujalle maksuttomia tai vähäkustanteisia malleja.

Toimintamallin nimi
Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tarkoituksena on välittää tietoa olemassa olevista hyvistä mielenterveyttä edistävistä käytännöistä sekä siitä, miten niitä voi tunnistaa sekä kuvata. Ensisijaisesti esittelemme osallistujalle maksuttomia tai vähäkustanteisia malleja.

Toteutuspaikka
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Mielenterveysstrategia 2020-2030 tunniste

Tekijä

Saara Rapeli

Luotu

12.08.2024

Viimeksi muokattu

19.12.2024
Ratkaisun perusidea

Mielenterveyden edistämisen hyviin käytöntöihin on koottu seuraavat toimintamallit

Lapset ja nuoret: 

Gutsy go

Median, pedagogian ja rauhantyön yhdistävä yhteisömenetelmä valmentaa nuoria kehittämään yhdessä rauhaa ja luottamusta vahvistavia ratkaisuja omien yhteisöjensä hyväksi osana tavallista peruskoulua. Toimintamallin kohderyhmä ovat 7.–9. luokkien nuoret, yksi koulun tai alueen ikäluokka kerrallaan.

Toimintaviikkojen aikana nuoret toteuttavat 10 hengen tiimeissä myönteistä vuorovaikutusta lisääviä ratkaisuja omien paikkakuntiensa ihmisten tarpeisiin ja yhteisöjen haasteisiin. Nuoret tekevät projekteista videot, jotka julkaistaan paikallisissa ensi-illoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Nuoret saavat välittömän, näkyvän ja konkreettisen kokemuksen omista vahvuuksistaan, osallisuudesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nuorten ryhmiä ohjaavat paikalliset Gutsy Go -valmentajakoulutuksen saaneet opettajat ja nuorisotyön ammattilaiset.

Erityisen vahvaksi on koettu projektien aikana saatu välitön myönteinen palaute sekä opettajavalmentajilta, autetuilta kaupunkilaisilta että oman tiimin nuorilta.

Nuorten kompassi

Nuorten Kompassi on psykologisen hyvinvoinnin harjoitteluun keskittyvä hyvinvointitaitoja kehittävä verkko-ohjelma. Menetelmän tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointitaitoja, kuten psykologista joustavuutta, ja näin edistää hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia.

Menetelmä on täysin verkkopohjainen. Nuori voi halutessaan suorittaa ohjelman itsenäisesti, mutta parhaimpia tuloksia voidaan odottaa, kun ohjelman käyttöä ohjaa aikuinen. Ohjelma on maksuton ja helppo ottaa käyttöön. Sitä voi hyödyntää työssään niin opettajat, erityisopettajat, psykologit, nuorisotyöntekijät kuin muutkin nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Ohjelma koostuu viidestä etapista, kunkin suorittamiseksi suositellaan käytettävän viikko aikaa.

Aikuiset: 

Mielenterveyden Ensiapu® 1

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa mielenterveysosaamista ja -taitoja. Se tarjoaa tutkittua tietoa mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja pääset harjoittelemaan mielenterveystaitoja.

Mielenterveyden Ensiapu® 1 on 14 tunnin mittainen koulutus, jonka voi toteuttaa lähikoulutuksena tai verkkokoulutuksena. Toimintamalli soveltuu kaikenikäisille. Useimmin koulutuksia kohdennetaan täysi-ikäisille.

Luotsitoiminta

Luotsitoiminnassa vapaaehtoinen vertaisluotsi lähtee luotsattavalle seuraksi esimerkiksi kulttuurikohteisiin, liikkumaan tai luontoon. Toiminta vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, mielen hyvinvointia sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Toiminnalla on myönteisiä vaikutuksia sekä luotsattavalle että vapaaehtoiselle luotsille.

Luotsitoimintaa voidaan tarjota yhtenä vapaaehtoistyön muotona. Luotsitoimintaa on järjestetty kaiken ikäisille, yleisimmin toimintaan osallistuu ikääntyneitä, yksinäisiä sekä työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä. Toimintaa koordinoi usein kunta tai paikallinen järjestö.

Ikääntyneet: 

Ystäväpiiri-toiminta®

Ystäväpiiri-toiminnan® tavoitteena on lievittää yksinäisyyttä ja edistää uusien ystävien löytämistä ryhmätoiminnan kautta.

Ystäväpiiri-toimintaa® voidaan järjestää esimerkiksi yhdistyksen, kunnan, hyvinvointialueen tai seurakunnan toimesta. Ystäväpiiri-ryhmä kokoontuu ohjatusti 12 kertaa kolmen kuukauden aikana. Suljettuun ryhmään osallistuu korkeintaan 8 iäkästä henkilöä luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin takaamiseksi. Ryhmiä ohjaavat Vanhustyön keskusliiton toimesta koulutetut Ystäväpiiri-ryhmänohjaajat.

Osallistujilta kerättyjen kokemusten mukaan Ystäväpiiri-ryhmien aikana yksinäisyyden tunne lievittyy ja ryhmissä ystävystytään uusien ihmisten kanssa. Ystäväpiiri-ryhmät ovatkin jääneet säännölliseen käyttöön useilla paikkakunnilla.

Yhdessä kotikulmilla

Yhdessä kotikulmilla® -toiminnan tavoitteena on vahvistaa taloyhtiöiden iäkkäiden asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, lisätä yhdessä liikkumista ja vähentää yksinäisyyttä. Toiminnan keskiössä ovat iäkkäiden ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys, joiden myötä asukkaiden elämään tuodaan iloa ja kohtaamisia.

Yhdessä kotikulmilla®-ryhmätoiminta tapahtuu lähellä iäkkäitä, esimerkiksi taloyhtiöiden kerhotiloissa, pihoilla, puistoissa tai muissa soveltuvissa paikoissa. Toimintaa luotsaavat Ikäinstituutin kouluttamat vapaaehtoiset TaloTsempparit. Toiminnalle on nimetty piirteitä, joiden tulee toteutua: iäkkäiden tulee suunnitella toimintaa yhdessä TaloTsempparin ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa, toteutuksen tulee tapahtua hyvin lähellä iäkkäiden koteja ja olla edullista.

Ryhmätoiminnan tuominen lähelle iäkkäitä on arvokasta. Toiminnalla on tavoitettu myös vanhimpia iäkkäitä, joiden osallistumisen muihin ryhmätoimintoihin pitkät välimatkat voivat estää.

Lupaava käytäntö: 

Tässä kategoriassa on toimintamalleja, jotka ovat melko uusia eikä niitä ole vielä ehditty kovin pitkään käyttää tai seurata, mutta alustavien tietojen mukaan ovat toimivia ja mielenterveyttä edistäviä.

Nuori mieli urheilussa

Toimintamalli on verkkokurssipohjainen, joka on tarkoitettu eri urheiluharrastusten valmentajille. Mielen hyvinvointia tukeva valmennus luo nuorelle vahvan pohjan sekä urheiluun, liikuntaan että elämään. Turvallisessa toimintaympäristössä nuori urheilija tulee hyväksytyksi omana itsenään, voi näyttää tunteitaan, ilmaisee ajatuksiaan sekä saa epäonnistua, oppia virheistä ja yrittää uudelleen.
Nuori mieli urheilussa -verkkokursseilta valmentaja saa konkreettisia työkaluja valmennukseen. Sisällöt ovat suunnattu ensisijaisesti 10–15-vuotiaiden toimintaan. Niitä voi soveltaa eri ikäryhmille. Toimintamalli on Mieli ry:n toteuttama.

 Hyvinvoiva lukio

Toimintamallissa tavoitteena on edistää lukiolaisten hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä ehkäistä opiskelu-uupumusta. Malli huomioi koko lukioajan ja opiskeluyhteisön: lukiolaiset, opettajat, opiskeluhuollon sekä muut toimijat kuten järjestöt. Toimintamalli kannattaa sisällyttää osaksi lukiokohtaista opetussuunnitelmaa, jotta se toimisi aidosti hyvinvoinnin edistämisen työkaluna. Toimintamalli sisältää menetelmiä ja työkaluja lukion hyvinvointityöhön, ryhmänohjaukseen ja opinto-ohjaukseen sekä terveystiedon ja psykologian opetukseen. Menetelmiä voi soveltaa myös muissa oppiaineissa. Toimintamalli tarjoaa konkreettisia työkaluja lukioiden hyvinvointityöhön.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mielenterveyden edistämisen hyvän käytännön resepti

Hyvä käytäntö on toimintamalli, jolla voidaan saada aikaan konkreettisia vaikutuksia. Hyvä käytäntö ei edellytä tutkimusnäyttöä toiminnan vaikutuksista, vaan sen perustana voi olla esimerkiksi hyvät käyttäjäkokemukset.

Kattava ja avoimesti saatavilla oleva kuvaus toimintamallista, ja sen tuloksista mahdollistaa toiminnan käyttöönottamisen uusilla alueilla ja kohderyhmillä. Hyvin kuvatulla toimintamallilla on myös helpompi vakuuttaa rahoittajat.

Tiedon avoin jakaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittämisen kunnia ei kuuluisi sille, joka sen ansaitsee. Avocado-pastankin kehittäjä muistetaan edelleen, vaikka hänen reseptiänsä on kopioitu ja muokattu tuhansissa kodeissa.

Muistilista

Tässä listaus, jota voidaan hyödyntää, toimintamallin kuvaamisessa:

  1. Kirjoita kehittämiseen liittyviä asioita ylös jo toimintaa aloittaessa
    Aloita kirjoittaminen jo toiminnan alkuvaiheilla. Kuvausta voi muokata myöhemmin uudelleen. Selvitä myös onko vastaavan kaltaista tehty jo muualla.
  2. Ota mallia ja hyödynnä olemassa olevia materiaaleja
    ”Parastaminen” kannattaa. Katso mallia muilta ja ota itselle sopivia elementtejä käyttöön. Toimintamallien kuvauksia löydät kehittäjien verkkosivuilta ja esimerkiksi Innokylästä.
  3. Kirkasta toimintamallin tavoite
    Selkeä tavoite on lyhyt ja konkreettinen, josta ilmenee mitä toimintamallilla tavoitellaan. Kirjaa myös suora kohderyhmä.
  4. Kirjoita selkeästi auki tarvittavat resurssit
    Millaisia resursseja vaaditaan toiminnan aloittamiseksi ja ylläpitämiseksi? Kuvaa niin henkilöresurssit, aikaresurssit kuin taloudelliset ja tilalliset resurssit. Kuvaa myös, jos jokin pääsi yllättämään.
  5. Käy läpi lyhyesti, mutta selkeästi eri työvaiheet
    Mitä tehdään, miten ja missä järjestyksessä? Kirjoita ylös myös ajallista kuvausta – vaativatko jotkin työvaiheet merkittävää valmisteluaikaa?
  6. Elävöitä reseptiäsi
    Toimintamallin kuvausta on hyvä selkeyttää konkreettisilla esimerkeillä. Jos toimintamalliin kuuluu esimerkiksi ryhmänohjausta, niin kuvaa ohjaustilanteiden kulkua ja käytettyjä menetelmiä. On hyvä kertoa myös tilanteista, joissa voi tulla virheitä.
  7. Kuvaa mahdollisuuksiesi mukaan toimintamallin hyötyjä ja vaikutuksia
    Toimintamalleista ei aina ole välttämättä saatavilla tutkittua tietoa. Mikäli sellaista on olemassa, kuvaa ja raportoi toimintamallin tuloksellisuutta, vaikutuksia tai koettuja hyötyjä. Kirjaa vähintään osallistujilta saatuja kokemuksia. Myös mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja toimintamallin käyttöönoton haasteita.
  8. Maista, maistata muilla ja ole valmis muutoksiin
    Lue kriittisesti kirjoittamaasi kuvausta, anna teksti muiden kommentoitavaksi ja ole valmis muokkaamaan kuvaustasi. Jääkö jokin kriittinen työvaihe kuvaamatta? Entä alkuun vähäpätöiseltä tuntunut resurssi, saiko se sittenkin luultua suuremman merkityksen?
  9. Julkaisu ja tiedon jako
    Hyvästä toimintamallista kannattaa kertoa muille. Viestinnän voi aloittaa jo toiminnan kehittämisvaiheissa. Hyviä käytäntöjä on vaikea löytää, mutta julkaisemalla avoimesti verkkosivuilla tai Innokylässä, on paremmat mahdollisuudet siihen, että toiminta tulee löydetyksi. Yhteistyökumppaneitakin voi kannustaa jakamaan tietoa. Parhaimmillaan tieto lähtee nopeasti liikkumaan alan ihmisten parissa.

THL kokoaa mielenterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä yhteen sekä viestii niistä. Toiminta on osa mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja MUKANA-tehtäväkokonaisuutta, jolla vahvistetaan eri menetelmillä mielen hyvinvointia kansallisesti.
(THL Blogi: Resepti mielenterveyden edistämisen hyvälle käytännölle)

Kansikuva
Mielenterveysstrategian tunniste

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Aihealueet

Kohderyhmä