Mielenterveys puheeksi -kysymyspatteristo pakolaistaustaisen asiakkaan sosiaalitoimen palvelutarvearviossa

Pakolaisasiakkaan palvelutarpeenarviota tehdessä voidaan hyödyntää Mielenterveys puheeksi -lomaketta, jossa on valmiita kysymyksiä ammattilaisten käyttöön. Tavoitteena on kartoittaa asiakkaan mielenterveysasioita ja avata keskustelua mielenterveydestä asiakkaan kanssa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Mielenterveys puheeksi -kysymyspatteristo pakolaistaustaisen asiakkaan sosiaalitoimen palvelutarvearviossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pakolaisasiakkaan palvelutarpeenarviota tehdessä voidaan hyödyntää Mielenterveys puheeksi -lomaketta, jossa on valmiita kysymyksiä ammattilaisten käyttöön. Tavoitteena on kartoittaa asiakkaan mielenterveysasioita ja avata keskustelua mielenterveydestä asiakkaan kanssa.

Toteutuspaikka
Tampereen kaupungin Maahanmuuttajapalvelut, PALOMA2-hanke
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus

Tekijä

Sanni Halme

Luotu

27.09.2021

Viimeksi muokattu

10.11.2021
Ratkaisun perusidea **

Mielenterveys puheeksi -lomake on tarkoitettu apuvälineeksi mielenterveyden puheeksi ottamisen helpottamiseksi sosiaalitoimen palvelutarvearviota laadittaessa. Lomakkeen on tarkoitus tukea ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta ja yhtenäistää mielenterveysasioiden puheeksi ottamista. Lomake sisältää kysymyksiä toimintakyvystä arjessa, tunnetiloista, muistista sekä väkivallan kokemuksista.

Malli on suunniteltu ja testattu osana PALOMA2-hanketta. Hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto (AMIF).

Toimintaympäristö **

Pakolaisen saapuessa Suomeen, hänellä on oikeus kotouttamistoimenpiteisiin, joita säätelee laki kotoutumisen edistämisestä. Laissa säädettyjen toimenpiteiden ja palveluiden tavoitteena on edistää maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä oikeuksien että velvollisuuksien osalta. (Kotoutuminen.fi sivusto 2020)

Uuteen maahan asettuminen aiheuttaa usein stressiä ja psyykkistä kuormitusta kotoutujalle. Kotoutumisprosessiin kuuluu monenlaisia psyykkisiä prosesseja, esimerkiksi erilaisia tunteita kiitollisuudesta ja taas toisaalta koti-ikävää ja pelkoa. Psyykkiset prosessit eivät välttämättä etene samassa tahdissa kotoutumisprosessin kanssa. Stressiä voi aiheuttaa myös uudessa kotimaassa tarvittavien taitojen opettelu. Mielenterveyden voimavarat eli suojaavat tekijät nopeuttavat kotoutumista, kun taas riskitekijät hidastavat ja vaikeuttavat sitä. (Castaneda ym. 2018, 57) Tasapainon ja voimavarojen löytäminen ja käyttöönottaminen, asianmukaisen tuen ja palvelujen saaminen sekä kriisien läpikäyminen vahvistavat mielenterveyttä kotoutumisen aikana (Castaneda ym. 2018, 172). On siis keskeistä, että asiakkaan mielenterveyspalveluiden tarve havaitaan ajoissa ja psyykkisesti kuormittunut henkilö tunnistetaan alkuvaiheen palveluissa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Mielenterveys puheeksi -lomakkeen kohderyhmä on sosiaalitoimen palvelutarpeenarviota tekevät ammattilaiset sekä pakolaiset. Lomakkeen kehittämiseen osallistuivat tutkijan lisäksi neljän hengen työryhmä: kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Lomakkeen taustalla ei ole käytetty jo olemassa olevia malleja. Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat testasivat lomakkeen käyttöä omien asiakkaidensa kanssa. Yhteensä seitsemän eri ammattilaista testasi lomakkeen käyttöä neljäntoista eri asiakkaan kanssa. Puolet asiakkaista oli kiintiössä tulleita pakolaisia ja puolet turvapaikkahaun kautta Suomeen tulleita. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Mallia testatessa kaikki ammattilaiset käyttivät lomaketta asiakkuuden alkuvaiheessa (ensimmäisten 1-3 kuukauden aikana). Suurin osa ei kuitenkaan käyttänyt lomaketta heti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ammattilaisia haastateltaessa moni toi esille, ettei lomakkeen käyttäminen ensimmäisellä tapaamiskerralla tuntunut hyvältä ajatukselta, sillä luottamussuhdetta asiakkaan ja ammattilaisen välille ei ollut vielä ehtinyt muodostua.

Lomakkeen käytön koettiin antaneen enemmän sisältöä asiakkaan tapaamiseen verrattuna aiempaan. Palvelutarvearvio -lomakkeessa kysytään tuen tarvetta, mutta tämän ammattilaiset olivat kokeneet liian epämääräiseksi. Mielenterveys puheeksi -lomake antoi konkreettisia apukysymyksiä tuen tarpeen kartoittamiseen. Ammattilaiset kuvasivat lomakkeen helpottaneen mielenterveyden puheeksi ottamista ja kohdennetut kysymykset antoivat tärkeää tietoa asiakkaan elämästä.

Erityisen hyödyllisenä lomake koettiin palveluohjauksen ja jatkopalveluihin lähetettävien tietojen osalta. Lomakkeen avulla mielenterveysasioista keskustelu selkeytti asiakkaiden omaa ymmärrystä eri palveluista sekä palveluissa asioinnin tärkeydestä. Lomakkeen käytön ei koettu kuormittavan tai rajoittavan ammattilaisten työtä, joten Mielenterveys puheeksi -lomakkeen käyttöä sosiaalitoimen palvelutarvearvioiden mielenterveysosiossa voidaan puoltaa ja sen käyttöön kannustaa.

Parannusehdotuksina nousi esiin asiakkaan oman toiminnan korostaminen haastavissa elämäntilanteissa, tulevaisuusnäkökulman esiin nostaminen lomakkeessa, asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden parempi huomioiminen kysymyksissä sekä voimavara-kysymysten (”Mikä tekee sinut onnelliseksi?”) lisääminen mukaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Mielenterveys puheeksi toimintamallia käytettäessä on hyvä miettiä, missä vaiheessa siitä on eniten hyötyä kullekin asiakkaalle. Asiakkaan kanssa on hyvä luoda toimiva luottamussuhde ennen lomakkeen käyttämistä, sillä mielenterveyteen liittyvät asiat saattavat olla hyvin herkkiä ja aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia. 

Palvelutarvearvio-lomakkeessa ja Mielenterveys puheeksi -lomakkeessa on jonkin verran päällekkäisyyttä. Ammattilaisten toiveena oli, että tulevaisuudessa lomakkeet voisi yhdistää. 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä