Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki, (RRP, P4, I2)
- Toimintamallin avulla tuodaan kunnan ja järjestöjen hyte-toiminta osaksi Sotepen palveluita ja palveluohjausta
- Monialaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä
Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).
Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Hyte-palvelukonseptin ja Helsingin hyvinvointisuunnitelman yhteisiä tavoitteita ovat erityisesti ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen. Helsingin hyvinvointisuunnitelman sisältö on rakentunut kaupunkistrategian lisäksi kaupungin kattavasta tutkimustiedosta väestön hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja haasteista. Hyvinvointisuunnitelma on yksi tapa kaventaa helsinkiläisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vaikuttaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantumiseen sekä toteuttaa valtuustokauden Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti on toimintamalli, jonka avulla Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti kunta-Helsingin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Palvelukonseptissa on kolme keskeistä osakokonaisuutta: monialaiset palvelut ja toiminta, monialainen asiakas- ja palveluohjaus sekä digitaalinen ratkaisu.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyy nykyisin keskeisiä ongelmia. Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (esim. liikkumisen) puheeksiotto on satunnaista johtuen rajallisesta aikaresurssista ja siitä, etteivät ammattilaiset tiedä, mihin hyte-palveluihin (mm. liikunta, luonto, kulttuuri ja järjestöt) ohjata kaupunkilaisia.
Digitaalista, monialaisesti kunnan ja järjestötoimijoiden liikkumisen, luonnon ja kulttuurin palvelut kokoavaa palvelutarjotinta tarvitaan, koska sellaista ei vielä ole olemassa. Yksittäisiä verkkosivuja on olemassa, mutta ammattilaiset eivät tiedä niiden olemassaolosta, eivätkä ne tue toiminnallisesti palveluohjausta ja anna riittävää tietoa palveluohjaukselle esim. matalan kynnyksen palveluista. Poikkihallinnollista Helsingin kaupungin ja järjestöjen hytepalveluita kokoavaa alustaa ei tällä hetkellä ole vastaamaan palveluohjauksen tarpeisiin ja kaupunkilaisille omatoimisesti käytettäväksi. Järjestöjen toiminnan näkyväksi tekemiselle ei ole kaupunkiyhteistä prosessia eikä alustaa. Tiedon tuottaminen jää yksittäisten työntekijöiden harteille.
Suureen kaupunkiin liittyy myös sopivan palvelun löytämisen haaste suuresta palveluvalikoimasta eivätkä kaupunkilaiset löydä Helsingin kaupungin ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita. Liikunta-, liikkumis- ja kulttuuripalvelujen osalta esiintyy tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta alikäyttöä. Selvitykset ja kokemukset ovat osoittaneet, että tietyt erityistä tukea tarvitsevat väestöryhmät eivät tällä hetkellä pysty yhdenvertaisesti hyödyntämään kaupungin hyte-palvelutarjontaa. Muun muassa näistä syistä johtuen ne kaupunkilaiset, jotka hyötyisivät hyte-palveluista, eivät päädy niiden pariin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin avulla pyritään ennaltaehkäisemään sote-palveluiden käytön tarvetta tarjoamalla mm. liikunta-, kulttuuri-, luontopalveluiden ja järjestötoiminnan avulla tukea hyvinvoinnille ja terveydelle, sekä tukemaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Hyte-työllä vahvistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Kestävän kasvun hankkeessa kehitettävän hyte-palvelukonseptin tavoitteita ovat:
- luoda malli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen systemaattiselle
puheeksiotolle ja palveluohjaukselle - koota kunta-Helsingin ja kolmannen sektorin järjestötoiminnan palvelut
näkyväksi kaupunkilaisille ja ammattilaisille - tarjota kaikille ammattilaisille työkalut tukemaan hyvinvoinnin ja terveyden
edistämistä.
→ Puheeksiotto ja digitaalinen hyte-palvelutarjotin yhdessä voivat madaltaa
asukkaiden ja asiakkaiden kynnystä päästä hyte-palveluiden pariin.
Hyte-palvelukonseptin kehittämis- ja vakiinnuttamistyön toimeenpanoa varten perustettiin kaupunkitasoinen projektiryhmä. Projektiryhmä valmisteli toimialojen yhteisen projektisuunnitelman ja edistää sen toteutumista. Projektisuunnitelman etenemistä käsitellään kahdesti vuodessa osaprojektin ohjausryhmässä. Hyte-palvelukonseptin ohjausryhmä kokoontuu kvartaaleittain. Hankkeessa hyödynnetään palveluiden olemassa olevia rakenteita.
Hankkeelle palkattu henkilöstö:
- Projektipällikkö
- Projektikoordinaattori, terveys- ja päihdepalvelut
- Projektisuunnittelija, perhe- ja sosiaalipalvelut
- Projektisuunnittelija, perhe- ja sosiaalipalvelut
- Projektiasiantuntija, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
- ICT-projektipäällikkö, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietohallinto
- Projektisuunnittelija, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- Järjestökoordinaattori, HyTe ry
Hanketyöntekijöiden tukena on 4-6 viikon välein kokoontuva projektiryhmä, jossa on edustus seuraavista tahoista:
- Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen hallinto
- Terveys- ja päihdepalvelut
- Perhe- ja sosiaalipalvelut
- Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
- Kaupunginkanslia
- Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- HyTe ry
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelukonseptin avulla asukkaat ja ammattilaiset löytävät helposti Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan puheeksi ja asiakaktia ohjataan kunta-Helsingin ja järjestöjen toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan nykyistä systemaattisemmin.
- LiiKu-tuen pilotti toteutettu tutkimussuunnitelman mukaisesti ja arvioitu kyllä/ei.
- Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin pilotointi ja käyttöönotto suunnitellusti toteutunut kyllä/ei.
- Hankkeessa tunnistetut haavoittuvat ryhmät implementoitu palvelukonseptiin kyllä/ei.
- Kansallinen mittari: Otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4/2024 mennessä) toteutunut kyllä/ei.
- Sotessa järjestettyjen koulutusten määrä / osallistujien määrä
- Viestintä- ja juurruttamissuunnitelma (ml. selko- ja monikielisyys) on laadittu ja toteutettu kyllä/ei.
- Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto, sote-palvelut), on koottu kaupungin sekä palveluista kyllä/ei.
- Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin on koottu järjestöjen palveluista (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto) kyllä/ei.
- Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen alustan kansalliseen määrittelyyn on osallistuttu 2023 kyllä/ei.
- Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen alustaratkaisu on määritetty moniammatillisessa ja kansallisessa yhteistyössä, sekä otettu palvelusisältöineen käyttöön Helsingissä 2025, toteutunut kyllä/ei.
- (On toiminnassa digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka hyödyntää ja tuottaa palvelutietoa kansallisiin ja Helsingin järjestelmiin 2023–2024 kyllä/ei.)
Osallisuus on pyritty nivomaan kehittämisprosessin kaikkiin vaiheisiin. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja työvälineet on rakennettu hyödyntäen asiakas- ja ammattilaisymmärrystä. Niitä on arvioitu vaiheistetusti yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö, johon lukeutuvat nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:
- Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
- Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
- Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).
Asiakasymmärrystä on kerrytetty yhteistyössä Futuricen kanssa toteutetulla palvelumuotoiluprojektilla syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:
- Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
- Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
- Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.
Asiakasymmärrystä on kerätty myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kokemusasiantuntijoilta hankkeen aikana mm. THL:n koulutuspilotin toteutuksessa.
Ammattilaisymmärrystä on kerätty yhteistyössä Kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut -projektin kanssa keväällä 2024 palveluohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltä ammattilaisilta liittyen digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöön ja palveluohjaukseen tarpeisiin. Kertynyttä tietopohjaa voidaan hyödyntää digitaalisen hyte-palvelutarjottimen jatkokehittämisessä, jotta se vastaisi ammattilaisten tarpeisiin.