Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki, (RRP, P4, I2)

  • Toimintamallin avulla entistä useampi helsinkiläinen voi löytää palveluja ja toimintaa oman arkensa ja hyvinvointinsa tueksi.
  • Monialaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.
Toimintaympäristö

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä on tehty THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).

Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Hyte-palvelukonseptin ja Helsingin hyvinvointisuunnitelman yhteisiä tavoitteita ovat erityisesti ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Helsingissä väestöryhmien välillä on suuria ja melko pysyviltä vaikuttavia eroja terveyteen toimintakykyyn, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyen, joita nähdään muun muassa sukupuolen, siviilisäädyn, äidinkielen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Koronapandemia syvensi väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä eroja siten, että jo valmiiksi hyvinvointihaasteiden kanssa kamppailleiden tilanne hankaloitui ja heidän syrjäytymisriskinsä korostui.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennaltaehkäisevää työtä ohjataan Helsingissä useissa strategisissa asiakirjoissa. Keskeisiä projektin kannalta ovat olleet Kasvun paikka –kaupunkistrategia (2021-2025), Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategia (2023-2025) ja Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025). Helsingissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu kattavaan tutkimus- ja tilastotietoon, jota täydennetään muun muassa asiantuntijoiden ja sidosryhmäyhteistyökumppaneiden havainnoilla. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyö vastaa Helsingissä tunnistettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön haasteisiin. Hyvinvoinnin osa-alueiden (esim. liikkumisen) puheeksiotto ei ole asiakastyössä systemaattista johtuen muun muassa rajallisista aikaresursseista ja siitä, etteivät ammattilaiset aina tiedä, mihin hyte-palveluihin (mm. liikunta, luonto, kulttuuri ja järjestöt) ohjata kaupunkilaisia. Hyvinvoinnin eri osa-alueiden vaikutuksista ja painoarvosta (esim. kulttuurihyvinvoinnin osalta) osana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä ei ole yhtenäistä käsitystä, minkä lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä puuttuu yhteisiä käytäntöjä.

Digitaalista, monialaisesti kunnan ja järjestötoimijoiden liikkumisen, luonnon ja kulttuurin palvelut ja toiminnan yhteen kokoavaa palvelutarjotinta tarvitaan, koska tieto hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistävistä palveluista on tähän mennessä ollut hajallaan, pirstaleista ja sen ajantasaisuudesta on vaikea varmistua palveluohjaustilanteessa. Tiedon koostaminen on jäänyt yksittäisten työntekijöiden ja palvelujen harteille. Kaupunkiyhteinen palvelutarjotin tarjoaa mahdollisuuden tuoda myös järjestöjen toiminta näkyväksi kaupunkiyhteisesti.

Helsingissä järjestetään paljon hyvinvointia ja terveyttä tukevaa toimintaa. Kun palveluvalikoimaa on paljon, voi kiinnostavan palvelun tai toiminnan löytäminen olla haaste. Liikunta-, liikkumis- ja kulttuuripalvelujen osalta esiintyy tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta alikäyttöä. Selvitykset ja kokemukset ovat osoittaneet, että tietyt erityistä tukea tarvitsevat väestöryhmät eivät tällä hetkellä pysty yhdenvertaisesti hyödyntämään kaupungin ja järjestöjen hyte-palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan löydettävyyden parantaminen ja osallistumiseen liittyen saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen osana palveluohjausta tukevat palveluiden löytämisessä ja niihin osallistumisessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kaupunkilaiset:

  • Löytävät hyvinvointia tukevien palveluiden pariin itsenäisesti hyte-palvelutarjottimen kautta, digitaalisten terveyspalveluiden (esim. Omaolo, Maisa, Sotebotti Hester) tai ammattilaisten tukemana.
  • Mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuvat.

Sote-ammattilaiset:

  • Hyödyntävät palveluohjauksen työvälineitä, mikä tukee hyvinvoinnin teemojen puheeksiottoa ja auttaa ohjaamaan asiakkaita heille sopiviin palveluihin.
  • Ajantasainen tieto Helsingin eri toimijoiden hyte-palveluista on käytettävissä hyte-palvelutarjottimella. 
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen konkretisoituu osana omaa perustyötä.

Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat:

  • Tieto toiminnasta saavuttaa asukkaat ja kaupungin ammattilaiset laajasti. 
  • Tavoittavat paremmin toimintansa kohderyhmän ja saavat lisää osallistujia toimintaansa.
  • Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Kunta-Helsinki:

  • Hyte-toiminta tavoittaa laajemmin toiminnan kohderyhmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
  • Saa lisää osallistujia hyvinvointia tukevaan toimintaan.
  • Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:

  • Ennaltaehkäistään tai vähennetään niiden kuntalaisten ohjautumista raskaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka hyötyvät paremmin esim. kulttuuri- tai liikuntapalveluista tai järjestötoiminnasta.
  • Mallilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin osallistumista osana palvelujen kokonaisuutta. 
  • Digiratkaisut tukevat monitasoisiin palvelutarpeisiin vastaamista.

Yhteiskunta:

  • Palveluiden painopiste siirtyy kohti ennaltaehkäisyä. 
  • Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeelle palkattu henkilöstö edustaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan eri palvelukokonaisuuksia (terveys- ja päihdepalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut sekä tietohallinto), Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa sekä Hyte ry:tä. 

Hyte-palvelukonseptin kehittämis- ja vakiinnuttamistyön toimeenpanoa varten perustettiin kaupunkitasoinen, monialainen projektiryhmä, joka toimi vuoden 2024 loppuun asti. Projektiryhmä valmisteli toimialojen yhteisen projektisuunnitelman ja edisti sen toteutumista.  Projektia ohjaa monialainen, eri toimialojen edustajista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontuu kvartaaleittain. Projektissa hyödynnetään palveluiden olemassa olevia rakenteita.

Tavoiteltu muutos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelukonseptin avulla asukkaat ja ammattilaiset löytävät nykyistä helpommin Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan puheeksi ja asiakkaita ohjataan kunta-Helsingin ja järjestöjen toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan nykyistä systemaattisemmin.

Muutoksen mittaaminen
  • LiiKu-tuen pilotti toteutettu tutkimussuunnitelman mukaisesti ja arvioitu kyllä/ei.
  • Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin pilotointi ja käyttöönotto suunnitellusti toteutunut kyllä/ei.
  • Hankkeessa tunnistetut haavoittuvat ryhmät implementoitu palvelukonseptiin kyllä/ei.
  • Kansallinen mittari: Otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4/2024 mennessä) toteutunut kyllä/ei.
  • Sotessa järjestettyjen koulutusten määrä / osallistujien määrä
  • Viestintä- ja juurruttamissuunnitelma (ml. selko- ja monikielisyys) on laadittu ja toteutettu kyllä/ei.
  • Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto, sote-palvelut), on koottu kaupungin sekä palveluista kyllä/ei.
  • Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin on koottu järjestöjen palveluista (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto) kyllä/ei.
  • Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen alustan kansalliseen määrittelyyn on osallistuttu 2023 kyllä/ei.
  • Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen alustaratkaisu on määritetty moniammatillisessa ja kansallisessa yhteistyössä, sekä otettu palvelusisältöineen käyttöön Helsingissä 2025, toteutunut kyllä/ei.
  • On toiminnassa digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka hyödyntää ja tuottaa palvelutietoa kansallisiin ja Helsingin järjestelmiin 2023–2025 kyllä/ei.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:

  • Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
  • Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
  • Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).

Asiakas- ja ammattilaisymmärrystä on kerätty kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja työvälineet on rakennettu hyödyntäen asiakas- ja ammattilaisymmärrystä. Työvälineistä on kerätty palautetta ja niitä on arvioitu vaiheittain yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa hankkeen edetessä.

Asiakasymmärrystä kerrytettiin yhteistyössä Futuricen kanssa toteutetulla palvelumuotoiluprojektilla syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:

  1. Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
  2. Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
  3. Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.

Asiakasymmärrystä on kerätty myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kokemusasiantuntijoilta hankkeen aikana mm. THL:n koulutuspilotin toteutuksessa.

Ammattilaisymmärrystä hyte-palveluohjauksen toimintamallin kehittämiseksi kerättiin keväällä 2024, jolloin Sosiaalihuollon palveluissa tehtiin 22 teemahaastattelua monialaisen palveluohjauksen hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 36 sosiaalihuollon ammattilaista eri palveluista (mm. neuvontapalvelut, nuorten sosiaalityö, aikuisten sosiaalityö, maahan muuttaneiden erityispalvelut, etsivä lähityö, työkyvyn tuen palvelut). Terveys- ja päihdepalveluissa järjestettiin yhteensä 11 orientaatio- ja ideointityöpajaa, joissa tunnistettiin palveluohjauksen avainvaiheita ja niihin liittyviä keinoja. Työpajoihin osallistui 51 työntekijää eri palveluista (mm. psykiatrian ensilinjan palveluista ja mielialahäiriöpalveluista sekä asumis-, kriisi- ja päihdepalveluista).

Kerätyn ammattilaisymmärryksen pohjalta on työstetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille yhteinen, asiakaslähtöisyyttä korostava hyte-palveluohjauksen toimintamalli, jossa huomioidaan erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja palveluohjauksellisesta työotteesta hyötyvät asiakkaat.  Kerättyä ammattilaisymmärrystä on hyödynnetty myös muun muassa koulutussuunnittelussa ja koulutuksellisten materiaalien tuottamisessa. 

Ammattilaisymmärrystä on kerätty myös yhteistyössä Kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut -projektin kanssa keväällä 2024 palveluohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltä ammattilaisilta liittyen digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöön ja palveluohjaukseen tarpeisiin. Kertynyttä tietopohjaa voidaan hyödyntää digitaalisen hyte-palvelutarjottimen jatkokehittämisessä, jotta se vastaisi ammattilaisten tarpeisiin.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti (hyte-palvelukonsepti) kuvaa keskeisiä toimijoita, tehtäviä, työkaluja ja tietorakenteita, joiden avulla entistä useampi helsinkiläinen voi löytää soveltuvia palveluja ja toimintaa oman arkensa ja hyvinvointinsa tueksi. 

Hyte-palvelukonsepti tarjoaa kaupunkiyhteisen vision ja ratkaisuja havaittuihin haasteisiin helsinkiläisten hyvinvoinnissa ja palveluihin pääsyssä. Hyte-palvelukonseptin osa-alueita kehittämällä voidaan vahvistaa palveluiden löydettävyyttä ja saavutettavuutta. Vaikuttava hyte-työ edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hyte-palvelukonsepti on kehitetty Helsingin toimintaympäristöön sopivaksi osana kansallista Kestävän kasvun hanketta (2023–2025).

Toimijat ja yhteistyöverkostot

  • Helsinkiläiset hakevat palveluita ja toimintaa, jotka edistävät heidän omaa ja läheistensä hyvinvointia ja terveyttä.
  • Helsingin kaupungin eri palvelut sekä järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat 
    tarjoavat kaupunkilaisille monipuolisia mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Kaupungin eri toimijat ja järjestöt tarjoavat myös neuvontaa. 
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
    ammattilaiset tunnistavat ne asiakkaat, jotka voisivat hyötyä kaupungin tai järjestöjen toiminnasta tai palveluista oman arkensa ja hyvinvointinsa tukena.
  • Verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö palveluiden yhdyspinnoilla 
    vahvistaa palveluiden saavutettavuutta. Yhteiset toimintamallit, työnjako sekä pelisäännöt mahdollistavat sujuvan palvelupolun asiakaslähtöisesti. Yhteistyössä tehty viestintä tavoittaa oikeat kohderyhmät

Tietorakenteet

  • Hyvinvoiva Helsinki -sivusto palvelee sekä kaupunkilaisia että ammattilaisia.
    Sivustolle on koottu ajantasaista tietoa maksuttomista ja edullisista hyvinvointia edistävistä palveluista ja toiminnasta luotettavista tietolähteistä. Tavoitteena, että tieto hyvinvointia edistävistä palveluista löytyy helposti kaikille tietoa tarvitseville.
  • Palvelukuvaukset
    Palvelutiedon laatu ja löydettävyys vaikuttaa palveluiden saavutettavuuteen. 
    Kun hyte-palveluiden -kuten liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluiden - palvelukuvausten laatua kehitetään ja palvelukuvaukset lisätään erilaisiin rakenteellisiin tietolähteisiin, tiedon löydettävyys paranee. Myös järjestöjä kannustetaan kuvaamaan toimintaansa laadukkaasti rakenteellisiin tietolähteisiin. 
  • Hyte-palveluohjauksen työpöytä (intra) kokoaa teemoiteltua tietoa, työkaluja sekä koulutuksia ammattilaisten tekemän neuvontatyön ja palveluohjauksen tueksi. 

Neuvonta ja palveluohjaus

  • Moni asukas löytää etsimänsä palvelun itse tai läheistensä tuella.
  • Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja koskevaa neuvontaa tarjotaan kaupungin ja järjestöjen neuvontatoiminnassa.
  • Hyvinvointia ja terveyttä edistävä neuvonta ja palveluohjaus on myös osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä. Tärkeää on tunnistaa ne asiakkaat, jotka voisivat hyötyä hyte-palveluista ja auttaa heitä löytämään sopivaa toimintaa osana palveluiden kokonaisuutta.
  • Ammattilainen voi hyödyntää palveluohjauksen tukena erilaisia tietolähteitä sekä hyte-puheeksioton ja -palveluohjauksen toimintamalleja ja työkaluja. 

     

Monialaisen hyte-palveluohjauksen uudet mahdollisuudet ja työkalut:

Hyte-palveluohjauksen toimintamalli 

  • Malli havainnollistaa arjen hyvinvoinnin puheeksioton ja sitä tukevan asiakaslähtöisen palveluohjauksen vaiheita ja keinoja, joilla ammattilainen voi tukea asiakasta löytämään hänelle sopivaa kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tai toimintaa hyvinvointinsa tueksi osana palveluiden kokonaisuutta.
  • Hyte-palveluohjauksen toimintamalli sisältää erilaisia puheeksioton ja monialaisen palveluohjauksen työkaluja ja menetelmiä ja kuvaa niiden hyödyntämistä asiakaslähtöisesti sote-ammattilaisten työprosesseissa. 
  • Toimintamallissa huomioidaan asiakasosallisuus, palveluiden saavutettavuuden esteet ja erilaiset osallistumisen tuen muodot osana palveluprosessia

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli (linkki vie Innokylän toimintamallikuvaukseen)

  •  On kehitetty yhdessä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa auttamaan liikkumisen puheeksi ottamisessa, liikkumismotivaation herättelyssä ja palveluohjauksessa erilaisissa asiakaskohtaamisissa
  •  Otettiin Helsingin kaupungilla käyttöön vuonna 2024

Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli (linkki vie Innokylän toimintamallikuvaukseen)

  • Käytännönläheinen ja helppokäyttöinen puheeksioton ja palveluohjauksen tuo esiin asiakkaan omia keinoja ja kiinnostuksenkohteita, miten omaa hyvinvointia voi vahvistaa kulttuuritoiminnan, taiteen ja luovuuden avulla
  • Otetiin Helsingin kaupungilla käyttöön vuonna 2024 kokeilujakson jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Hyvinvointilähete ikääntyneille (linkki vie Innokylän toimintamallikuvaukseen)

  • Hyvinvointilähetteellä ohjataan ikääntynyt asiakas palvelukeskukseen hyödyntäen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin työkoriviestiä 
  • Hyvinvointilähete tukee ikääntyneen mielen hyvinvointia ja se on tarkoitettu helsinkiläisille +60-vuotiaille ikääntyneille
  • Asiakas voi käydä keskustelemassa hyvinvointilähetteellä sosiaaliohjaajan kanssa 1-5 kertaa, joiden aikana pohditaan yhdessä minkälaisesta tuesta, tekemisestä tai palveluista asiakas hyötyisi
  • Tavoitteena on tunnistaa apua tarvitsevat ikääntyneet asiakkaat hyvissä ajoin ja tarjota heille mielekästä tekemistä sekä matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin tukipalveluja jo varhaisessa vaiheessa. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, hyvinvointia tukeva palvelu

Liikuntalähete

  • Liikuntalähetettä pilotoidaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikalla. 
  • Sote-ammattilainen voi tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvontaan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa. 
  • Liikuntaneuvoja kirjaa liikuntaneuvontakäynnit ja elintapakyselyn Apottiin

 Saavutettavuuden kehä 

  • Saavutettavuuden kehä on käytäntölähtöinen ajattelun apuväline, jonka avulla ammattilainen voi arvioida palvelun saavutettavuutta asiakkaalle ja tunnistaa mahdollisia saavutettavuuden esteitä.  Esteet voivat liittyä esimerkiksi viestinnällisiin, taloudellisiin tai fyysisiin tekijöihin, asiakkaan elämäntilanteeseen tai kokemuksellisiin tekijöihin
  • Mahdollisista esteistä voi keskustella asiakkaan kanssa ja ratkoa niitä tarvittaessa yhteistyössä toiminnan järjestäjän kanssa

Hyvinvoiva Helsinki-sivusto (linkki sivustolle)

  • Hyvinvoiva Helsinki-sivustolle on koottu maksuttomia ja edullisia hyvinvointia tukevia palveluita ja toimintaa luotettavista tietolähteistä
  • Sivusto tukee tiedonhakua ja sopivien hyte-palveluiden löytämistä myös asiakastyössä. Asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet, tarpeiden ja toisaalta palveluiden ja toimintamahdollisuuksien laaja kirjo voivat tehdä tiedonhausta ja sopivan palvelun löytämisestä haasteellista. Asiakas saattaa tarvita tukea juuri hänelle soveltuvan palvelun löytämiseksi
Liitteet
Kuva
Hyte-palveluohjaus toimintamalli
Hyte-palveluohjaus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä
Kuva
Hyte-palveluiden saavutettavuus
Hyte-palveluiden saavutettavuus
Kuva
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin käyttöönotto Helsingissä toteutetaan vaiheittain. Hankkeen aikana kehitettyjä työvälineitä on yhteiskehitetty erityisesti palvelukonseptia pilotoivien palveluiden kanssa. Näitä ovat psykiatriapalvelu, asumis-, kriisi- ja päihdepalvelut, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö sekä Seniori-info ja palvelukeskukset. 

Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen kehittäminen ja käyttöönotto:

Digitaalisena hyte-palvelutarjottimena kehitetään Hyvinvoiva Helsinki-sivustoa, joka kokoaa Helsingin kaupungin, muun julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden hyvinvointia edistävät palvelut löydettäväksi yhdestä tietolähteestä. Hyvinvoiva Helsinki-sivusto on sisältökokonaisuus Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan johto päätti helmikuussa 2024, että Helsinki toteuttaa hankkeessa oman digitaalisen hyte-palvelutarjottimen. Päätös käsiteltiin vielä Helsingin Hyte-ohjausryhmässä toukokuussa 2024.

Hyvinvoiva Helsinki-sivuston kehittämisen taustalla on sekä kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin määrittely että laaja asiakas- ja ammattilaisymmärrys, jota on kerätty osana Helsingin monialaisen hyte-palvelukonseptin kehittämistä. Ammattilaisymmärryksen keräämisessä ja koostamisessa tehtiin yhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut-projektin kanssa. 

Helsingin digitaaliselle hyte-palvelutarjottimelle on koottu kansallisen monialaisen hyte-palvelukonseptin minimikriteerien mukaiset palvelut eli liikunta ja liikkumisen edistämisen palvelut ja toiminta, kulttuurihyvinvointia edistävät palvelut ja toiminta, lähiluonnossa liikkumisen mahdollisuudet, terveellisten elintapojen ohjauksen palvelut, terveelliseen ravitsemukseen ohjaavat palvelut ja toiminta, osallisuutta edistävät palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden neuvontapalvelut ja yhteystiedot. Palvelutarjottimen sisältöä on täydennetty mielen hyvinvointia tukevilla palveluilla. Palvelutarjottimelta löytää niin paikallisia palveluita kuin etäpalveluita. Palvelutarjottimelle on koostettu erityisesti maksuttomia ja edullisia palveluja, jotta sivustolta löytyvät palvelut olisivat mahdollisimman saavutettavia kaikille.

Syksyn 2024 aikana toteutettiin ja pilotoitiin Hyvinvoiva Helsinki-sivuston ensimmäinen kehitysversio. Pilotointi toteutettiin testauksin, jossa sote-ammattilaiset pääsivät kokeilemaan ja arvioimaan sivuston prototyyppiä. Palautteen perusteella muotoiltiin sivuston rakennetta ja kehitettiin sivustolle koostettavaa sisältöä. Sisällön suunnitteluun osallistui myös järjestöjä ja kaupunkilaisia. Sivusto toteutettiin yhteiskehittämisen tuloksena joulukuussa 2024, jolloin toteutettiin sivuston käyttäjätestaus. Hyvinvoiva Helsinki-sivusto julkaistiin helmikuussa 2025 kolmella kielellä. 

Vuoden 2025 aikana hankkeessa jatkokehitetään teemasivustoa ja palvelutietojen käyttöä asiakasohjauksessa. Tarkoituksena on parantaa kolmannen sektorin tietojen löydettävyyttä kaupungin tietojärjestelmissä. Olennaisena osana digitaalisen hyte-palvelutarjottimen kehittämistä on ollut tietopohjan parantaminen. Hyte-palveluiden tietopohjan vahvistaminen mahdollistaa palveluohjauksen, neuvonnan ja palveluiden löytämisen sekä mahdollistaa tulevaisuudessa kehittyneemmän digiratkaisun rakentamisen, joka hyödyntää tietopohjaa ja voi vastata hankkeessa tunnistettuihin kaupunkilaisten ja ammattilaisten tarpeisiin.

Päätöksenteko ja käyttöönoton tuki:
Toimintamallin käyttöönotosta on päätetty kaupungin sisäisissä päätöksentekoelimissä, kuten palvelukokonaisuuksien johtoryhmän kokouksissa. Käyttöönottoa tuetaan suunnitelmallisesti henkilöstölle kohdennetuilla koulutuksilla ja sisäisellä viestinnällä. Johto ja esihenkilöt sitoutetaan tukemaan muutosta. Lisäksi hyte-palvelukonseptin ankkuroiminen osaksi palveluiden ydintoimintaan sekä viestintä- ja koulutushankinnat tukevat muutoksen jalkauttamista.

Yhteistyö kunta Helsingin, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa:
Palvelukonsepti edistää helsinkiläisten asukkaiden ohjautumista kunnan tai järjestöjen tarjoamiin hyvinvointia edistäviin palveluihin ja toimintaan. Yhteistyötä tuetaan palveluohjauksen rajapinnoilla rakenteisten mallien ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Hankkeen aikana on kehitetty hyte-palveluiden palvelukuvausten laatua ja lisätty niiden määrää eri tietovarannoissa. Järjestökoordinaatiota on toteutettu Hyte ry:n kanssa, joka on viestinyt palveluohjauksesta ja kannustanut järjestöjä tuomaan oman toimintansa näkyväksi. 

Vakiinnuttaminen ja jatkuvuus:
Hankkeen aikana toimintamallia juurrutetaan osaksi palveluiden ydintoimintaa. Vakiinnuttamista tuetaan rakenteisilla kirjaamismalleilla, tiedolla johtamisella ja osana asiakas- ja palveluohjauksen prosessien yhtenäistämistä. Ennen Kestävän kasvun hankkeen päättymistä varmistetaan hyte-palveluohjauksen jatkuminen osana palveluiden jatkuvaa toimintaa sekä palvelukonseptin omistajuus hankeajan jälkeen.

Liitteet
Kuva
Kehittämistyön aikajana 2023-2025
Kehittämistyön aikajana 2023-2025
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli tarjoaa käytännöllisiä ratkaisuja hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön ja on skaalattavissa eri toimintaympäristöihin, kunhan sen käyttöönotto suunnitellaan alueelliset rakenteet ja resurssit huomioiden. Käyttöönottoa hyödyttää toimintamallin liittäminen osaksi alueellista hyvinvointisuunnitelmaa.

Asiakaslähtöisyys on keskiössä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palveluohjaukseen ja siihen, että asiakkaiden polku sosiaali- ja terveyspalveluista kunnan tai järjestöjen tarjoamiin hyvinvointia edistäviin palveluihin on sujuva. Helsingin mallissa on kehitetty työkaluja ja rakenteisia toimintamalleja esimerkiksi puheeksiottoon ja palveluohjaukseen, jotka voidaan kirjata asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin. Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa myös toiminnan seuraamisen ja kehittämisen tiedolla johtamisen keinoin.

Digitaaliset ratkaisut tukevat toimintamallin tavoitteita. Alustaratkaisujen lisäksi, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tietorakenteissa olevien palvelutietojen laatuun ja määrään ja pyrkiä kehittämään niitä yhteistyössä hyte-palveluja tarjoavien tahojen kanssa. 

Toimintamallin jalkauttaminen edellyttää työntekijöiden koulutusta ja sitouttamista sekä esihenkilöiden tukea. On tärkeää varmistaa, että toimintamalli ei jää hankkeen aikaiseksi kokeiluksi, vaan siitä muodostuu pysyvä osa palvelujärjestelmää. Tämä edellyttää myös johdon sitoutumista, seurantaa sekä rakenteita, jotka tukevat mallin jatkuvaa kehittämistä ja juurtumista osaksi arjen työtä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön on otettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja sekä digitaalinen hyte-palvelutarjotin. Ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tietoisuutta Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin hyte-palveluista on lisätty.

Hyvinvointilähete-malli ikääntyneille on vakiintunut hyvin käyttöön, ja helmikuusta 2024 alkaen on toteutettu yhteensä 294 lähetettä, joista 94 % oli uusia palvelukeskusten palveluiden käyttäjiä. Liikkumisen edistämisen mini-interventioita on kirjattu asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin 1361 kappaletta kesäkuuhun 2025 mennessä.

Järjestöyhteistyö on vahvistunut osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujärjestelmää, ja järjestöjen palvelut ovat tulleet näkyvämmiksi kaupungin verkkosivuilla. Kaupungin henkilöstön tietoisuus järjestöjen hyte-toiminnasta on kasvanut koulutusten kautta.

Hyvinvoiva Helsinki -sivustolla on ollut 5 011 käyntiä ajalla 13.2.–13.6.2025. Palautetta antaneista 80 % piti sivustolta löytyvää tietoa hyödyllisenä. Kaupunkilaisille suunnattu sivuston markkinointikampanja on suunniteltu toteutettavaksi syksyllä 2025. Sivuston tekninen ja sisällöllinen omistajuus on linjattu hankekauden jälkeen Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle hyvinvoinnin edistämisen palveluun.

Sotepen johto on sitoutunut hyte-palvelukonseptin käyttöönottoon ja edistämiseen. Ensivaiheen pilotointiin osallistuu yhteensä 80 tiimiä/työyhteisöä, joka käsittää noin 850 työntekijää esihenkilöineen. Näitä palveluita koskee sitova tavoite, että 80 % pilotoivien palvelujen työyhteisöistä perehtyy konseptiin ja osallistuu koulutuksiin vuoden 2025 aikana.

Hyte-palvelukonseptin jalkauttaminen on vahvistanut hyte-työotetta sotepe-ammattilaisten keskuudessa. Vuoden 2025 kesäkuuhun mennessä on järjestetty 28 koulutusta ja tilaisuutta hyvinvointia ja terveyttä edistävän monialaisen palvelukonseptin ja siihen liittyvien menetelmien osalta. Koulutuksiin on osallistunut 1401 henkilöä. Koulutuksista saaduissa palautteissa osallistujien yleisarvosana koulutustilaisuuksista on ollut verrattain hyvä, 4,23-4,69/ 5.  Sotepen  intrassa sijaitsevalla hyte-palveluohjauksen työpöydän etusivulla oli kesäkuuhun 2025 mennessä 4 429 käyntiä.