Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki, (RRP, P4, I2)

  • Toimintamallin avulla tuodaan kunnan ja järjestöjen hyte-toiminta osaksi Sotepen palveluita ja palveluohjausta
  • Monialaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä
Toimintaympäristö

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).

Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Hyte-palvelukonseptin ja Helsingin hyvinvointisuunnitelman yhteisiä tavoitteita ovat erityisesti ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen. Helsingin hyvinvointisuunnitelman sisältö on rakentunut kaupunkistrategian lisäksi kaupungin kattavasta tutkimustiedosta väestön hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja haasteista. Hyvinvointisuunnitelma on yksi tapa kaventaa helsinkiläisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vaikuttaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantumiseen sekä toteuttaa valtuustokauden Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti on toimintamalli, jonka avulla Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti kunta-Helsingin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Palvelukonseptissa on kolme keskeistä osakokonaisuutta: monialaiset palvelut ja toiminta, monialainen asiakas- ja palveluohjaus sekä digitaalinen ratkaisu.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyy nykyisin keskeisiä ongelmia. Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (esim. liikkumisen) puheeksiotto on satunnaista johtuen rajallisesta aikaresurssista ja siitä, etteivät ammattilaiset tiedä, mihin hyte-palveluihin (mm. liikunta, luonto, kulttuuri ja järjestöt) ohjata kaupunkilaisia. 

Digitaalista, monialaisesti kunnan ja järjestötoimijoiden liikkumisen, luonnon ja kulttuurin palvelut kokoavaa palvelutarjotinta tarvitaan, koska sellaista ei vielä ole olemassa. Yksittäisiä verkkosivuja on olemassa, mutta ammattilaiset eivät tiedä niiden olemassaolosta, eivätkä ne tue toiminnallisesti palveluohjausta ja anna riittävää tietoa palveluohjaukselle esim. matalan kynnyksen palveluista. Poikkihallinnollista Helsingin kaupungin ja järjestöjen hytepalveluita kokoavaa alustaa ei tällä hetkellä ole vastaamaan palveluohjauksen tarpeisiin ja kaupunkilaisille omatoimisesti käytettäväksi. Järjestöjen toiminnan näkyväksi tekemiselle ei ole kaupunkiyhteistä prosessia eikä alustaa. Tiedon tuottaminen jää yksittäisten työntekijöiden harteille. 

Suureen kaupunkiin liittyy myös sopivan palvelun löytämisen haaste suuresta palveluvalikoimasta eivätkä kaupunkilaiset löydä Helsingin kaupungin ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita. Liikunta-, liikkumis- ja kulttuuripalvelujen osalta esiintyy tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta alikäyttöä. Selvitykset ja kokemukset ovat osoittaneet, että tietyt erityistä tukea tarvitsevat väestöryhmät eivät tällä hetkellä pysty yhdenvertaisesti hyödyntämään kaupungin hyte-palvelutarjontaa. Muun muassa näistä syistä johtuen ne kaupunkilaiset, jotka hyötyisivät hyte-palveluista, eivät päädy niiden pariin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin avulla pyritään ennaltaehkäisemään sote-palveluiden käytön tarvetta tarjoamalla mm. liikunta-, kulttuuri-, luontopalveluiden ja järjestötoiminnan avulla tukea hyvinvoinnille ja terveydelle, sekä tukemaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Hyte-työllä vahvistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. 

Kestävän kasvun hankkeessa kehitettävän hyte-palvelukonseptin tavoitteita ovat:

  • luoda malli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen systemaattiselle
    puheeksiotolle ja palveluohjaukselle
  • koota kunta-Helsingin ja kolmannen sektorin järjestötoiminnan palvelut
    näkyväksi kaupunkilaisille ja ammattilaisille
  • tarjota kaikille ammattilaisille työkalut tukemaan hyvinvoinnin ja terveyden
    edistämistä.
    → Puheeksiotto ja digitaalinen hyte-palvelutarjotin yhdessä voivat madaltaa
    asukkaiden ja asiakkaiden kynnystä päästä hyte-palveluiden pariin.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kaupunkilaiset:

  • Löytävät hyvinvointia tukevien palveluiden pariin esim. Omaolon, Maisan, muiden digitaalisten terveyspalveluiden tai suoraan hyte-palvelutarjottimen kautta.
  • Mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuvat.

Sote-ammattilaiset:

  • Ajantasainen tieto Helsingissä käytettävissä olevista eri toimijoiden hyte-palveluista on ammattilaisten käytettävissä. 
  • Hyte-palvelutarjotinta hyödynnetään palveluohjauksen välineenä, jolloin asiakkaita voidaan ohjata heille sopiviin palveluihin.

Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat:

  • Saavat näkyvyyttä asukkaiden ja julkisen sektorin suuntaan. 
  • Tieto palveluista ja toiminnasta saavuttaa kohderyhmää laajasti.
  • Tavoittavat paremmin toimintansa kohderyhmän ja saavat lisää osallistujia toimintaansa.
  • Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Kunta-Helsinki:

  • Tavoittaa paremmin toiminnan kohderyhmää.
  • Saa lisää osallistujia toimintaan.
  • Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:

  • Ennaltaehkäistään niiden kuntalaisten ohjautumista sote-palveluihin, jotka hyötyvät paremmin esim. kulttuuri- tai liikuntapalveluista tai järjestötoiminnasta.
  • Mallilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin osallistumista osana palvelujen kokonaisuutta. 
  • Vähennetään kuntalaisten tarvetta raskaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
  • Digiratkaisut tukevat palvelutarpeisiin vastaamista.

Yhteiskunta:

  • Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät.
  • Terveyserot kaventuvat.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyte-palvelukonseptin kehittämis- ja vakiinnuttamistyön toimeenpanoa varten perustettiin kaupunkitasoinen projektiryhmä. Projektiryhmä valmisteli toimialojen yhteisen projektisuunnitelman ja edistää sen toteutumista. Projektisuunnitelman etenemistä käsitellään kahdesti vuodessa osaprojektin ohjausryhmässä. Hyte-palvelukonseptin ohjausryhmä kokoontuu kvartaaleittain. Hankkeessa hyödynnetään palveluiden olemassa olevia rakenteita.

Hankkeelle palkattu henkilöstö:

  • Projektipällikkö
  • Projektikoordinaattori, terveys- ja päihdepalvelut
  • Projektisuunnittelija, perhe- ja sosiaalipalvelut
  • Projektisuunnittelija, perhe- ja sosiaalipalvelut
  • Projektiasiantuntija, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
  • ICT-projektipäällikkö, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietohallinto
  • Projektisuunnittelija, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • Järjestökoordinaattori, HyTe ry

Hanketyöntekijöiden tukena on 4-6 viikon välein kokoontuva projektiryhmä, jossa on edustus seuraavista tahoista:

  • Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen hallinto
  • Terveys- ja päihdepalvelut
  • Perhe- ja sosiaalipalvelut
  • Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
  • Kaupunginkanslia
  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • HyTe ry
Tavoiteltu muutos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelukonseptin avulla asukkaat ja ammattilaiset löytävät helposti Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan puheeksi ja asiakaktia ohjataan kunta-Helsingin ja järjestöjen toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan nykyistä systemaattisemmin.

Muutoksen mittaaminen
  • LiiKu-tuen pilotti toteutettu tutkimussuunnitelman mukaisesti ja arvioitu kyllä/ei.
  • Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin pilotointi ja käyttöönotto suunnitellusti toteutunut kyllä/ei.
  • Hankkeessa tunnistetut haavoittuvat ryhmät implementoitu palvelukonseptiin kyllä/ei.
  • Kansallinen mittari: Otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4/2024 mennessä) toteutunut kyllä/ei.
  • Sotessa järjestettyjen koulutusten määrä / osallistujien määrä
  • Viestintä- ja juurruttamissuunnitelma (ml. selko- ja monikielisyys) on laadittu ja toteutettu kyllä/ei.
  • Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto, sote-palvelut), on koottu kaupungin sekä palveluista kyllä/ei.
  • Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin on koottu järjestöjen palveluista (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto) kyllä/ei.
  • Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen alustan kansalliseen määrittelyyn on osallistuttu 2023 kyllä/ei.
  • Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen alustaratkaisu on määritetty moniammatillisessa ja kansallisessa yhteistyössä, sekä otettu palvelusisältöineen käyttöön Helsingissä 2025, toteutunut kyllä/ei.
  • (On toiminnassa digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka hyödyntää ja tuottaa palvelutietoa kansallisiin ja Helsingin järjestelmiin 2023–2024 kyllä/ei.)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Osallisuus on pyritty nivomaan kehittämisprosessin kaikkiin vaiheisiin. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja työvälineet on rakennettu hyödyntäen asiakas- ja ammattilaisymmärrystä. Niitä on arvioitu vaiheistetusti yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö, johon lukeutuvat nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:

  • Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
  • Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
  • Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).

Asiakasymmärrystä on kerrytetty yhteistyössä Futuricen kanssa toteutetulla palvelumuotoiluprojektilla syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:

  1. Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
  2. Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
  3. Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.

Asiakasymmärrystä on kerätty myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kokemusasiantuntijoilta hankkeen aikana mm. THL:n koulutuspilotin toteutuksessa.

Ammattilaisymmärrystä on kerätty yhteistyössä Kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut -projektin kanssa keväällä 2024 palveluohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltä ammattilaisilta liittyen digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöön ja palveluohjaukseen tarpeisiin. Kertynyttä tietopohjaa voidaan hyödyntää digitaalisen hyte-palvelutarjottimen jatkokehittämisessä, jotta se vastaisi ammattilaisten tarpeisiin.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Kehitetään ja käyttöönotetaan kansallisessa ohjauksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja sekä digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka kokoaa Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden hyte-palvelut ja toiminnan ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettäväksi. Tavoitteena on, että puheeksiottoa ja palveluohjausta hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta tukevaan kaupungin ja järjestöjen toimintaan tehtäisiin nykyistä systemaattisemmin. Kehittämistyön painopisteenä ovat hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden tietoisuuden lisäämisessä sekä hyvinvoinnin puheeksioton ja palveluohjauksen työkalujen kehittämisessä. Haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeita tunnistetaan ja niihin vastataan. Ammattilaisten työtä tuetaan tiedon, toimintamallien ja työvälineiden muodossa sekä vahvistamalla yhteistyötä toimialojen välillä ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Hyte-palveluohjauksen toimintamalli kiteyttää erilaisia tapoja, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja asiakastyössä voidaan vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja aikuisasiakkaan mahdollisuuksia omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Malli havainnollistaa arjen hyvinvoinnin puheeksioton ja sitä tukevan asiakaslähtöisen palveluohjauksen vaiheita ja keinoja, joilla ammattilainen voi auttaa asiakasta löytämään hänelle sopivaa kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tai toimintaa hyvinvointinsa tueksi. Puheeksiottoa ja palveluohjausta tehdään aina asiakkaan tarpeet ja tavoitteet edellä. 

Helsingin kaupungilla on otettu käyttöön liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli vuonna 2024. Malli lisättiin asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin terveydenhuollon rekisterin tuotantoon kesäkuussa 2024. Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli on kehitetty yhdessä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa auttamaan liikkumisen puheeksi ottamisessa, liikkumismotivaation herättelyssä ja palveluohjauksessa erilaisissa asiakaskohtaamisissa. Malli on suunniteltu nuorten ja aikuisväestön parissa käytettäväksi. Malli koostuu kolmesta kysymyksestä ja sen käyttö kirjataan rakenteisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin. Liikkumisen edistämisen mini-intervention rakenteinen kirjaaminen poimii automaattisesti suoritteen, joka on yhteydessä HYTE-kertoimeen. Rakenteinen kirjaaminen tukee myös hyte-työn tiedolla johtamista. Liikkumisen edistämisen mini-interventio perustuu asiakaskeskeiseen työskentelytapaan motivoivan haastattelun periaatteita ja vahvuusnäkökulmaa hyödyntäen. Asiakkaan liikkumisen vähäisyyden sijaan kiinnitetään huomiota siihen, mikä jo toimii ja mitä asiakas osaa. Vahvuuksien esille nostamisen avulla tuetaan pystyvyyden tunnetta, jolloin valmius vahvistaa olemassa olevaa hyvää tai uuden kokeilua kasvaa. Puheeksioton jälkeen voidaan kannustaa lisäämään arkiliikkumista ja vähentämään paikallaanoloa sekä osallistumaan omatoimisiin tai ohjattuihin liikkumismahdollisuuksiin.

Helsingin kaupungilla kehitetään kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton mallia ja kokeillaan osana valittuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita 6-11/2024. Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli on ammattilaisille suunnattu käytännönläheinen työväline tukemaan asiakkaan omaa hyvinvointia kulttuuritoiminnan, taiteen ja luovuuden keinoin. Mallin kehittämisessä on hyödynnetty mm. motivoivan haastattelun ja hoitavan viestinnän menetelmiä sekä liikkumisen edistämisen mini-interventiomallia. Puheeksioton yhteydessä voidaan sopia mm. omaehtoisesta luovan toiminnan kokeilusta/hetkestä tai vierailusta kulttuuri- ja taidelaitoksiin tai tapahtumaan. Lisäksi voidaan tutustua, minkälaisia kulttuuri- ja taideharrastuksen mahdollisuuksia omalta alueelta löytyy. Kokeilun ja jatkokehittämisen jälkeen mahdollista laajempaa käyttöönottoa arvioidaan hankkeen aikana keväällä 2025.

Hyte-lähetekäytäntöinä Helsingin kaupungilla on otettu käyttöön ikääntyneiden hyvinvointilähete ja liikuntalähete. Hyvinvointilähetteellä ohjataan ikääntynyt asiakas asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin työkoriviestillä palvelukeskukseen. Asiakas voi käydä keskustelemassa hyvinvointilähetteellä sosiaaliohjaajan kanssa 1-5 kertaa, joiden aikana pohditaan yhdessä minkälaisesta tuesta/tekemisestä/palveluista asiakas hyötyisi. Hyvinvointilähete tukee ikääntyneen mielen hyvinvointia ja se on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille ikääntyneille. Tavoitteena on tunnistaa apua tarvitsevat ikääntyneet asiakkaat hyvissä ajoin ja tarjota heille mielekästä tekemistä sekä matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin tukipalveluja jo varhaisessa vaiheessa. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, hyvinvointia tukeva palvelu.

Liikuntalähetettä pilotoidaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palvelussa ja sen avulla sote-ammattilainen voi tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvontaan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa. Tämän lisäksi alueella aloitetaan yhteistyörakenteen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten ja Helsingissä sijaitsevien taide- ja kulttuuritoimijoiden välille.

Digitaalisena hyte-palvelutarjottimena kehitetään hel.fi-teemasivustoa, joka kokoaa Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden eri hyte-palvelutietoja sisältävät sivustot yhteen liittyen aikuisväestön palveluihin. Hel.fi-teemasivuston toteutukseen edetään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen johdon viikkopalaverin 12.2.2024 käsittelyllä. Yhteistyössä Kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut -projektin kanssa on kerätty ammattilaisymmärrystä palveluohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltä ammattilaisilta liittyen digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöön ja palveluohjaukseen tarpeisiin. Pienkehitystä tehdään nykyisissä digipalveluissa hyte-palveluiden löytämisen ja palveluohjauksen helpottamiseksi. Tulevassa palvelutietovarannon uudistuksessa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kuvaamiseen liittyvät vaatimukset. Hyte-palveluiden tietopohjan vahvistaminen kaupunkiyhteisesti mahdollistaa palveluohjauksen, neuvonnan ja palveluiden löytämisen sekä tulevaisuudessa kehittyneemmän digiratkaisun rakentamisen, joka hyödyntää tätä tietopohjaa ja vastaa tunnistettuihin kaupunkilaisten ja ammattilaisten tarpeisiin. Hankkeen aikana tehdään vaikutustyötä palveluohjausta tukevan digiratkaisun kehittämiseen seuraavalla valtuustokaudella.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden palvelukuvauksia kehitetään vastaamaan palveluohjauksen tarpeita. Digitaaliselle hyte-palvelutarjottimelle eli hel.fi-teemasivustolle kootaan THL:n määrittelemät hyte-palvelukonseptin minimikriteerien mukaiset palvelut eli liikunta ja liikkumisen edistämisen palvelut ja toiminta, kulttuurihyvinvointia edistävät palvelut ja toiminta, lähiluonnossa liikkumisen mahdollisuudet, terveellisten elintapojen ohjauksen palvelut, terveelliseen ravitsemukseen ohjaavat palvelut ja toiminta, osallisuutta edistävät palvelut ja toiminta kuten yhteisötalot ja erilaiset kohtaamispaikat sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden neuvontapalvelut ja yhteystiedot. Palvelutarjotin tarjoaa myös tietoa mielenhyvinvoinnin tueksi. Palvelutarjottimella kiinnitetään erityistä huomiota vieraskielisille ja kotoutujille tarjottavien palveluiden löydettävyyden parantamiseen. Palvelutarjottimelta löytää niin paikallisia palveluita kuin etäpalveluita, joita toteuttaa Helsingin kaupungin lisäksi myös kansalliset sekä kolmannen sektorin toimijat. 

Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen ohella Helsingin kaupungin ammattilaisille kehitetään sisäinen Intra-sivu, Hyte-palveluohjauksen työpöytä. Hyte-palveluohjauksen työpöytä on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarjoamaan ideoita ja tukea asiakastyöhön. Sivusto tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla voi auttaa asiakkaita löytämään juuri heidän hyvinvointiaan tukevia palveluita ja toimintaa. Sivustolle kootaan erilaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineitä ja toimintamalleja monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tueksi, tietoa hyte-palveluista ja -toiminnasta sekä koulutusmateriaaleja. Hyte-palveluohjauksen työpöydän kehittämisessä on hyödynnetty sote-ammattilaisilta ja palvelunkäyttäjiltä kerättyä tietoa ja ymmärrystä. Sivustolla huomioidaan hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisessa erityiset elämäntilanteet, kuten työttömyys, maahanmuutto tai ikääntyminen, jotka voivat lisätä hyvinvoinnin tuen tarvetta. Sivustolla kuvattu hyte-palveluohjauksen toimintamalli kiteyttää ja auttaa tunnistamaan erilaisia tapoja, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja asiakastyössä voidaan vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja tukea aikuisasiakkaan mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Mallin tarkoituksena on havainnollistaa keinoja, joilla asiakasta voidaan auttaa löytämään itselle sopivia kunnan ja kolmannen sektorin hyvinvointia terveyttä edistäviä palveluita tai toimintaa sekä tukea niihin osallistumisessa.

Liitteet
Kuva
Hyte-palveluohjaus toimintamalli
Hyte-palveluohjaus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti otetaan Helsingin kaupungilla käyttöön asteittain. Käyttöönotto aloitetaan Peso joryn (23.1.2024), Tepa joryn (23.1.2024) ja SKH-valmisteluryhmän (30.1.2024) päätöksellä psykiatriapalvelussa, asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityössä sekä seniori-infossa ja palvelukeskuksissa. Käyttöönottoa jatketaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palvelussa, fysioterapiassa ja toimintaterapiassa.

Palveluissa, joissa hyte-palvelukonsepti otetaan ensimmäisenä käyttöön vuonna 2024:

  • tunnistetaan osana palvelua asiakasprosessit, joihin hyte-palvelukonsepti kytketään ja mallinnetaan hyödyntäen palvelumuotoiluprojektia
  • palvelumuotoillaan hyte-palvelukonsepti osaksi sote-työtä yhdessä palveluiden ammattilaisten kanssa
  • hyte-palvelukonsepti kytketään soveltuvin osin osaksi ydinprosesseja, Sotepen hoito- ja palveluketjuja sekä Sotepen sähköisiä palveluja ja toimintamalleja

Käyttöönoton tueksi valituissa palveluissa:

  • henkilöstölle kohdennetaan sisäistä viestintää ja koulutusta
  • varmistetaan linjajohdon ja esihenkilöiden tuki hyte-palvelukonseptin käyttöönotolle

Käyttöönottoa edistävät hanketyöntekijöiden työpanos, kehittämistyön sitouttaminen osaksi olemassa olevia rakenteita, hankkeen kaupunkiyhteisen projektiryhmän jalkautustyö sekä viestintä- ja koulutushankinnat. Hankkeen aikana implementoidaan hyte-palvelukonsepti palveluiden ydintoimintaan. Ennen hankkeen päättymistä varmistetaan hyte-palveluohjauksen jatkuminen osana palveluiden jatkuvaa toimintaa. Hankkeen päättymisen jälkeen on varmistettava hyte-palveluohjauksen systemaattisuus.

Puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamallit on viety tai pyritään viemään rakenteiseksi osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Esimerkkinä sote-ammattilainen voi Apotissa tehdä työkoriviestillä hyvinvointilähetteen, ottaa liikkumisen puheeksi mini-interventiomallilla, jonka rakenteisesta kirjaamisesta poimitaan automaattisesti HYTE-kertoimeen yhteydessä oleva suorite, tai tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvojalle. Asiakas saa palveluohjauksen kunnan tai järjestöjen palveluihin, joista tukea voidaan tarjota. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena. Osallistumiskynnystä madalletaan myös parantamalla kohtuuhintaisten ja maksuttomien palveluiden löydettävyyttä.

Digitaalisena hyte-palvelutarjottimena kehitetään hel.fi-teemasivustoa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen johdon viikkopalaverin 12.2.2024 käsittelyllä (kokouksesta ei laadittu muistiota). Digitaalisessa johtoryhmässä 16.5.2024 todettiin, että tulevassa palvelutietovarannon uudistuksessa huomioidaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kuvaamiseen liittyvät vaatimukset. Päätöksenteon tueksi järjestimme kansallista digiratkaisua koskevat yhteistyökokoukset DigiFinlandin, Uudenmaan hyvinvointialueiden, THL:n ja STM:n kanssa, selvitimme Kaupunginkanslian kanssa alueellisen hel.fi-ratkaisun kehittämisestä ja varmistimme STM:ltä uudet minimikriteerit alueellisen ratkaisun kehittämisestä. Hankkeen aikana tehdään vaikutustyötä palveluohjausta tukevan digiratkaisun jatkokehittämiseen seuraavalla valtuustokaudella.

Hyte-palvelukonseptin käyttöönottoa voidaan laajentaa vuodesta 2025 eteenpäin. Ennen Kestävän kasvun hankkeen (2023-2025) päättymistä pyritään varmistamaan hyte-palvelukonseptin osa-alueiden implementointi ja juurtuminen sekä hyte-palveluohjauksen jatkuvuus osana palveluiden ydintoimintaa.

Liitteet
Kuva
Kehittämistyön aikajana 2023-2025
Kehittämistyön aikajana 2023-2025
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi monistaa hyvinvointialueille ja kuntiin. Käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi on tärkeää rakentaa toimintamalli siten, että se tukee alueella jo olemassa olevia rakenteita, vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja ja rakentuu toimijoiden yhteisesti jakaman hyvinvointisuunnitelman pohjalle.

Toimintamallissa ja kehittämistyössä on huomioitu asiakaslähtöisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tuen tarpeet sekä asiakas- ja palveluohjausta tekevien ammattilaisten tarpeet. Kehittämistyötä on tehty monialaisesti yli toimialarajojen sekä Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöjen välillä. Toimintamalli soveltuu hyödynnettäväksi suurissa ja väestörikkailla hyvinvointialueilla.

Toimintamallissa huomioidaan järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaat ja kuinka he saavat tukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Toimintamallissa on kehitetty sote-työn arkeen sopiva palvelupolku sosiaali- ja terveyspalveluista kunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamallit on viety tai pyritään viemään rakenteiseksi osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena. Näin voidaan aidosti hyödyntää moniammatillisuutta ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoidon tukena.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön on otettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja sekä digitaalinen hyte-palvelutarjotin. Ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tietoisuutta Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöpalveluista on lisätty.