Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I2)

  • Toimintamallin avulla tuodaan kunnan ja järjestöjen hyte-toiminta osaksi Sotepen palveluita ja palveluohjausta
  • Tavoitteena vähentää ennaltaehkäisyllä ja
    monialaisen yhteistyöllä Sotepen asiakaspainetta
  • Hyödynnetään jo kehitettyjä hyte-lähetekäytäntöjä
Toimintaympäristö **

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).

Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Helsingin hyvinvointisuunnitelman sisältö on rakentunut kaupunkistrategian lisäksi kaupungin kattavasta tutkimustiedosta väestön hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja haasteista. Hyvinvointisuunnitelma on yksi tapa kaventaa helsinkiläisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vaikuttaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantumiseen sekä toteuttaa valtuustokauden Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti on toimintamalli, jonka avulla Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti kunta-Helsingin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Palvelukonseptissa on kolme keskeistä osakokonaisuutta: monialaiset palvelut ja toiminta, monialainen asiakas- ja palveluohjaus sekä digitaalinen ratkaisu.

Liikunta-, liikkumis- ja kulttuuripalvelujen osalta esiintyy tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta alikäyttöä. Selvitykset ja kokemukset ovat osoittaneet, että tietyt erityistä tukea tarvitsevat väestöryhmät eivät tällä hetkellä pysty yhdenvertaisesti hyödyntämään kaupungin hyte-palvelutarjontaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin avulla pyritään ennaltaehkäisemään sote-palveluiden käytön tarvetta tarjoamalla mm. liikunta-, kulttuuri-, luontopalveluiden ja järjestötoiminnan avulla tukea hyvinvoinnille ja terveydelle. Digitaalista, monialaisesti kunnan ja järjestötoimijoiden liikkumisen, luonnon ja kulttuurin palvelut kokoavaa palvelutarjotinta tarvitaan, koska sellaista ei vielä ole olemassa.
 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kaupunkilaiset:

  • Löytävät hyvinvointia tukevien palveluiden pariin esim. Omaolon, Maisan, muiden digitaalisten terveyspalveluiden tai suoraan hyte-palvelutarjottimen kautta.
  • Mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuvat.

Sote-ammattilaiset:

  • Ajantasainen tieto Helsingissä käytettävissä olevista eri toimijoiden hyte-palveluista on ammattilaisten käytettävissä. 
  • Hyte-palvelutarjotinta hyödynnetään palveluohjauksen välineenä, jolloin asiakkaita voidaan ohjata heille sopiviin palveluihin.

Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat:

  • Saavat näkyvyyttä asukkaiden ja julkisen sektorin suuntaan. 
  • Tieto palveluista ja toiminnasta saavuttaa kohderyhmää laajasti.
  • Tavoittavat paremmin toimintansa kohderyhmän ja saavat lisää osallistujia toimintaansa.
  • Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Kunta-Helsinki:

  • Tavoittaa paremmin toiminnan kohderyhmää.
  • Saa lisää osallistujia toimintaan.
  • Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:

  • Ennaltaehkäistään niiden kuntalaisten ohjautumista sote-palveluihin, jotka hyötyvät paremmin esim. kulttuuri- tai liikuntapalveluista tai järjestötoiminnasta.
  • Mallilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin osallistumista osana palvelujen kokonaisuutta. 
  • Vähennetään kuntalaisten tarvetta raskaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
  • Digiratkaisut tukevat palvelutarpeisiin vastaamista.

Yhteiskunta:

  • Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät.
  • Terveyserot kaventuvat.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyte-palvelukonseptin kehittämis- ja vakiinnuttamistyön toimeenpanoa varten perustettiin kaupunkitasoinen projektiryhmä. Projektiryhmä valmisteli toimialojen yhteisen projektisuunnitelman ja edistää sen toteutumista. Projektisuunnitelman etenemistä käsitellään kahdesti vuodessa osaprojektin ohjausryhmässä. Hyte-palvelukonseptin ohjausryhmä kokoontuu kvartaaleittain. Hankkeessa hyödynnetään palveluiden olemassa olevia rakenteita.

Hankkeelle palkattu henkilöstö:

  • Projektipällikkö
  • Projektikoordinaattori, terveys- ja päihdepalvelut
  • Projektisuunnittelija, perhe- ja sosiaalipalvelut
  • Projektisuunnittelija, perhe- ja sosiaalipalvelut
  • Projektiasiantuntija, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
  • ICT-projektipäällikkö, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietohallinto
  • Projektisuunnittelija, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • Järjestökoordinaattori, HyTe ry

Hanketyöntekijöiden tukena on 4-6 viikon välein kokoontuva projektiryhmä, jossa on edustus seuraavista tahoista:

  • Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen hallinto
  • Terveys- ja päihdepalvelut
  • Perhe- ja sosiaalipalvelut
  • Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
  • Kaupunginkanslia
  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • HyTe ry
Tavoiteltu muutos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelukonseptin avulla asukkaat ja ammattilaiset löytävät helposti Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan puheeksi ja asiakaktia ohjataan kunta-Helsingin ja järjestöjen toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan nykyistä systemaattisemmin.

Muutoksen mittaaminen
  • LiiKu-tuen pilotti toteutettu tutkimussuunnitelman mukaisesti ja arvioitu kyllä/ei.
  • Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin pilotointi ja käyttöönotto suunnitellusti toteutunut kyllä/ei.
  • Hankkeessa tunnistetut haavoittuvat ryhmät implementoitu palvelukonseptiin kyllä/ei.
  • Kansallinen mittari: Otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4/2024 mennessä) toteutunut kyllä/ei.
  • Sotessa järjestettyjen koulutusten määrä / osallistujien määrä
  • Viestintä- ja juurruttamissuunnitelma (ml. selko- ja monikielisyys) on laadittu ja toteutettu kyllä/ei.
  • Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto, sote-palvelut), on koottu kaupungin sekä palveluista kyllä/ei.
  • Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin on koottu järjestöjen palveluista (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto) kyllä/ei.
  • Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen alustan kansalliseen määrittelyyn on osallistuttu 2023 kyllä/ei.
  • Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen alustaratkaisu on määritetty moniammatillisessa ja kansallisessa yhteistyössä, sekä otettu palvelusisältöineen käyttöön Helsingissä 2025, toteutunut kyllä/ei.
  • (On toiminnassa digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka hyödyntää ja tuottaa palvelutietoa kansallisiin ja Helsingin järjestelmiin 2023–2024 kyllä/ei.)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö, johon lukeutuvat nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:

  • Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
  • Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
  • Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).

Asiakasymmärrystä on kerrytetty palvelumuotoiluprojektilla, joka toteutettiin syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:

  1. Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
  2. Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
  3. Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.
Liitteet
Ratkaisun perusidea **

Kehitetään ja käyttöönotetaan kansallisessa ohjauksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja sekä digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka kokoaa Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden hyte-palvelut ja toiminnan ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettäväksi.

Helsingin kaupungilla käyttöönotetaan liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli sekä kehitetään kulttuurihyvinvoinnin
puheeksioton mallia. 

Hyte-lähetekäytäntöinä Helsingin kaupungilla on otettu käyttöön ikääntyneiden hyvinvointilähete ja liikuntalähete. Hyvinvointilähetteellä ohjataan ikääntynyt asiakas asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin työkoriviestillä palvelukeskukseen. Asiakas voi käydä keskustelemassa hyvinvointilähetteellä sosiaaliohjaajan kanssa 1 5 kertaa, joiden aikana pohditaan yhdessä minkälaisesta tuesta/tekemisestä/palveluista asiakas hyötyisi. Hyvinvointilähete tukee ikääntyneen mielen hyvinvointia ja se on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille ikääntyneille. Tavoitteena on tunnistaa apua tarvitsevat ikääntyneet asiakkaat hyvissä ajoin ja tarjota heille mielekästä tekemistä sekä matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin tukipalveluja jo varhaisessa vaiheessa. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, hyvinvointia tukeva palvelu.

Liikuntalähetettä pilotoidaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palvelussa ja sen avulla sote-ammattilainen voi tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvontaan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa. Tämän lisäksi alueella aloitetaan
yhteistyörakenteen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten ja Helsingissä sijaitsevien taide- ja kulttuuritoimijoiden välille.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti otetaan Helsingin kaupungilla käyttöön asteittain. Käyttöönotto aloitetaan Peso joryn (23.1.2024), Tepa joryn (23.1.2024) ja SKH-valmisteluryhmän (30.1.2024) päätöksellä psykiatriapalvelussa, asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityössä sekä seniori-infossa ja palvelukeskuksissa. Käyttöönottoa jatketaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palvelussa, fysioterapiassa ja toimintaterapiassa.

Palveluissa, joissa hyte-palvelukonsepti otetaan ensimmäisenä käyttöön vuonna 2024:

  • tunnistetaan osana palvelua asiakasprosessit, joihin hyte-palvelukonsepti kytketään ja mallinnetaan hyödyntäen palvelumuotoiluprojektia
  • palvelumuotoillaan hyte-palvelukonsepti osaksi sote-työtä yhdessä palveluiden ammattilaisten kanssa
  • hyte-palvelukonsepti kytketään soveltuvin osin osaksi ydinprosesseja, Sotepen hoito- ja palveluketjuja sekä Sotepen sähköisiä palveluja ja toimintamalleja

Käyttöönoton tueksi valituissa palveluissa:

  • henkilöstölle kohdennetaan sisäistä viestintää ja koulutusta
  • varmistetaan linjajohdon ja esihenkilöiden tuki hyte-palvelukonseptin käyttöönotolle

Käyttöönottoa edistävät hanketyöntekijöiden työpanos, kehittämistyön sitouttaminen osaksi olemassa olevia rakenteita, hankkeen kaupunkiyhteisen projektiryhmän jalkautustyö sekä viestintä- ja koulutushankinnat.

Puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamallit on viety tai pyritään viemään rakenteiseksi osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Esimerkkinä sote-ammattilainen voi Apotissa tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvojalle, tehdä työkoriviestillä hyvinvointilähetteen tai ottaa liikkumisen puheeksi mini-interventiomallilla, jonka rakenteisesta kirjaamisesta poimitaan automaattisesti HYTE-kertoimeen yhteydessä oleva suorite. Asiakas saa palveluohjauksen kunnan tai järjestöjen palveluihin, joista tukea voidaan tarjota. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena.

Käyttöönottoa voidaan laajentaa vuodesta 2025 eteenpäin.

Liitteet
Kuva
Kehittämistyön aikajana 2023-2025
Kehittämistyön aikajana 2023-2025
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voi monistaa hyvinvointialueille ja kuntiin. Käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi on tärkeää rakentaa toimintamalli siten, että se tukee alueella jo olemassa olevia rakenteita, vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja ja rakentuu toimijoiden yhteisesti jakaman hyvinvointisuunnitelman pohjalle.

Toimintamallissa ja kehittämistyössä on huomioitu asiakaslähtöisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tuen tarpeet. Kehittämistyötä on tehty monialaisesti yli toimialarajojen sekä Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöjen välillä. Toimintamalli soveltuu hyödynnettäväksi suurissa ja väestörikkailla hyvinvointialueilla.

Toimintamallissa huomioidaan järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaat ja kuinka he saavat tukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Toimintamallissa on kehitetty sote-työn arkeen sopiva palvelupolku sosiaali- ja terveyspalveluista kunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamallit on viety tai pyritään viemään rakenteiseksi osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Esimerkkinä sote-ammattilainen voi Apotissa tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvojalle, tehdä työkoriviestillä hyvinvointilähetteen tai ottaa liikkumisen puheeksi mini-interventiomallilla, jonka rakenteisesta kirjaamisesta poimitaan automaattisesti HYTE-kertoimeen yhteydessä oleva suorite. Asiakas saa palveluohjauksen kunnan tai järjestöjen palveluihin, joista tukea voidaan tarjota. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena. Näin voidaan aidosti hyödyntää moniammatillisuutta ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoidon tukena.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön on otettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja. Ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tietoisuutta Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöpalveluista on lisätty.