Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki, (RRP, P4, I2)
- Toimintamallin avulla entistä useampi helsinkiläinen voi löytää palveluja ja toimintaa oman arkensa ja hyvinvointinsa tueksi.
- Monialaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.
Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä on tehty THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).
Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Hyte-palvelukonseptin ja Helsingin hyvinvointisuunnitelman yhteisiä tavoitteita ovat erityisesti ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.
Helsingissä väestöryhmien välillä on suuria ja melko pysyviltä vaikuttavia eroja terveyteen toimintakykyyn, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyen, joita nähdään muun muassa sukupuolen, siviilisäädyn, äidinkielen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Koronapandemia syvensi väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä eroja siten, että jo valmiiksi hyvinvointihaasteiden kanssa kamppailleiden tilanne hankaloitui ja heidän syrjäytymisriskinsä korostui.
Ennaltaehkäisevää työtä ohjataan Helsingissä useissa strategisissa asiakirjoissa. Keskeisiä projektin kannalta ovat olleet Kasvun paikka –kaupunkistrategia (2021-2025), Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategia (2023-2025) ja Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025). Helsingissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu kattavaan tutkimus- ja tilastotietoon, jota täydennetään muun muassa asiantuntijoiden ja sidosryhmäyhteistyökumppaneiden havainnoilla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyö vastaa Helsingissä tunnistettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön haasteisiin. Hyvinvoinnin osa-alueiden (esim. liikkumisen) puheeksiotto ei ole asiakastyössä systemaattista johtuen muun muassa rajallisista aikaresursseista ja siitä, etteivät ammattilaiset aina tiedä, mihin hyte-palveluihin (mm. liikunta, luonto, kulttuuri ja järjestöt) ohjata kaupunkilaisia. Hyvinvoinnin eri osa-alueiden vaikutuksista ja painoarvosta (esim. kulttuurihyvinvoinnin osalta) osana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä ei ole yhtenäistä käsitystä, minkä lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä puuttuu yhteisiä käytäntöjä.
Digitaalista, monialaisesti kunnan ja järjestötoimijoiden liikkumisen, luonnon ja kulttuurin palvelut ja toiminnan yhteen kokoavaa palvelutarjotinta tarvitaan, koska tieto hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistävistä palveluista on tähän mennessä ollut hajallaan, pirstaleista ja sen ajantasaisuudesta on vaikea varmistua palveluohjaustilanteessa. Tiedon koostaminen on jäänyt yksittäisten työntekijöiden ja palvelujen harteille. Kaupunkiyhteinen palvelutarjotin tarjoaa mahdollisuuden tuoda myös järjestöjen toiminta näkyväksi kaupunkiyhteisesti.
Helsingissä järjestetään paljon hyvinvointia ja terveyttä tukevaa toimintaa. Kun palveluvalikoimaa on paljon, voi kiinnostavan palvelun tai toiminnan löytäminen olla haaste. Liikunta-, liikkumis- ja kulttuuripalvelujen osalta esiintyy tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta alikäyttöä. Selvitykset ja kokemukset ovat osoittaneet, että tietyt erityistä tukea tarvitsevat väestöryhmät eivät tällä hetkellä pysty yhdenvertaisesti hyödyntämään kaupungin ja järjestöjen hyte-palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan löydettävyyden parantaminen ja osallistumiseen liittyen saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen osana palveluohjausta tukevat palveluiden löytämisessä ja niihin osallistumisessa.
Hankkeelle palkattu henkilöstö edustaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan eri palvelukokonaisuuksia (terveys- ja päihdepalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut sekä tietohallinto), Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa sekä Hyte ry:tä.
Hyte-palvelukonseptin kehittämis- ja vakiinnuttamistyön toimeenpanoa varten perustettiin kaupunkitasoinen, monialainen projektiryhmä, joka toimi vuoden 2024 loppuun asti. Projektiryhmä valmisteli toimialojen yhteisen projektisuunnitelman ja edisti sen toteutumista. Projektia ohjaa monialainen, eri toimialojen edustajista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontuu kvartaaleittain. Projektissa hyödynnetään palveluiden olemassa olevia rakenteita.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelukonseptin avulla asukkaat ja ammattilaiset löytävät nykyistä helpommin Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan puheeksi ja asiakkaita ohjataan kunta-Helsingin ja järjestöjen toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan nykyistä systemaattisemmin.
- LiiKu-tuen pilotti toteutettu tutkimussuunnitelman mukaisesti ja arvioitu kyllä/ei.
- Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin pilotointi ja käyttöönotto suunnitellusti toteutunut kyllä/ei.
- Hankkeessa tunnistetut haavoittuvat ryhmät implementoitu palvelukonseptiin kyllä/ei.
- Kansallinen mittari: Otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4/2024 mennessä) toteutunut kyllä/ei.
- Sotessa järjestettyjen koulutusten määrä / osallistujien määrä
- Viestintä- ja juurruttamissuunnitelma (ml. selko- ja monikielisyys) on laadittu ja toteutettu kyllä/ei.
- Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto, sote-palvelut), on koottu kaupungin sekä palveluista kyllä/ei.
- Digitaalinen monialainen HYTE-palvelutarjotin on koottu järjestöjen palveluista (vähintään liikunta, kulttuuri, luonto) kyllä/ei.
- Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen alustan kansalliseen määrittelyyn on osallistuttu 2023 kyllä/ei.
- Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen alustaratkaisu on määritetty moniammatillisessa ja kansallisessa yhteistyössä, sekä otettu palvelusisältöineen käyttöön Helsingissä 2025, toteutunut kyllä/ei.
- On toiminnassa digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka hyödyntää ja tuottaa palvelutietoa kansallisiin ja Helsingin järjestelmiin 2023–2025 kyllä/ei.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:
- Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
- Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
- Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).
Asiakas- ja ammattilaisymmärrystä on kerätty kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja työvälineet on rakennettu hyödyntäen asiakas- ja ammattilaisymmärrystä. Työvälineistä on kerätty palautetta ja niitä on arvioitu vaiheittain yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa hankkeen edetessä.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin yhteistyössä Futuricen kanssa toteutetulla palvelumuotoiluprojektilla syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:
- Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
- Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
- Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.
Asiakasymmärrystä on kerätty myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kokemusasiantuntijoilta hankkeen aikana mm. THL:n koulutuspilotin toteutuksessa.
Ammattilaisymmärrystä hyte-palveluohjauksen toimintamallin kehittämiseksi kerättiin keväällä 2024, jolloin Sosiaalihuollon palveluissa tehtiin 22 teemahaastattelua monialaisen palveluohjauksen hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 36 sosiaalihuollon ammattilaista eri palveluista (mm. neuvontapalvelut, nuorten sosiaalityö, aikuisten sosiaalityö, maahan muuttaneiden erityispalvelut, etsivä lähityö, työkyvyn tuen palvelut). Terveys- ja päihdepalveluissa järjestettiin yhteensä 11 orientaatio- ja ideointityöpajaa, joissa tunnistettiin palveluohjauksen avainvaiheita ja niihin liittyviä keinoja. Työpajoihin osallistui 51 työntekijää eri palveluista (mm. psykiatrian ensilinjan palveluista ja mielialahäiriöpalveluista sekä asumis-, kriisi- ja päihdepalveluista).
Kerätyn ammattilaisymmärryksen pohjalta on työstetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille yhteinen, asiakaslähtöisyyttä korostava hyte-palveluohjauksen toimintamalli, jossa huomioidaan erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja palveluohjauksellisesta työotteesta hyötyvät asiakkaat. Kerättyä ammattilaisymmärrystä on hyödynnetty myös muun muassa koulutussuunnittelussa ja koulutuksellisten materiaalien tuottamisessa.
Ammattilaisymmärrystä on kerätty myös yhteistyössä Kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut -projektin kanssa keväällä 2024 palveluohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltä ammattilaisilta liittyen digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöön ja palveluohjaukseen tarpeisiin. Kertynyttä tietopohjaa voidaan hyödyntää digitaalisen hyte-palvelutarjottimen jatkokehittämisessä, jotta se vastaisi ammattilaisten tarpeisiin.