Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin.  Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin. 

Toimintaympäristö **

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu. Väestönkehitystä haastaa syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto) 

Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä. 

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. 

Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.   

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ajantasainen tieto asukkaiden hyvinvointia, terveyttä edistävistä palveluista on hajanaista, on tietoa voinut olla vaikea löytää. Tavoitteena onkin tuoda hyvinvointia, terveyttä edistävä tietotoiminta ja palvelut helpompi asukkaiden ja ammattilaisten löydettäväksi hyödynnettäväksi.  

Kanta-Hämeessä on yhdyspintojen valmistelua ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on tehty rakennehankkeessa ja hyvinvointialueen valmistelussa. Haluamme lähteä kehittämään yhdyspintatyötä konkretian tasolle asiakasta hyödyttäväksi toiminnaksi ensin nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta. Valmistelussa on saatu luotua rakenteita ja nyt kehitämme toimintaa. 

Ammattilaisten tueksi kuvataan ja otetaan käyttöön monialainen hyte-palveluohjauksen toimintamalli. Hyte-palveluohjauksen tueksi kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin sekä suunnitellaan hyvinvointilähete käytäntöjä. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä Kaiku-kortti. Liikuntalähetettä lähdetään suunnittelemaan. Samalla lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja eri toimijoiden tuottamien palvelujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueella.   

Hyte -palveluohjauksen mallin kehittämistyö kytkeytyy vahvasti Oma Hämeen (Kanta-Hämeen hyvinvointialue) strategisiin tavoitteisiin. Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ohjaamalla asiakkaita monialaisten hyte palveluiden ja toimintojen piiriin. Osaamme ennakoida ja ohjata asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote palveluille. Onnistumme toisiimme luottaen ja teemme yhdessä hyte-työtä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Oma Hämeen strategia-tiekartan mukaisesti kehitetään ja vahvistetaan asukkaiden hyte-palveluohjausta (esim. hyten digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottaminen), lisätään asukkaiden mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, toimia ennakoivasti, löytää sopivalle/oikealle polulle ja saada tähän myös ammattilaisten tukea. Samalla lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja eri toimijoiden tuottamien palvelujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueella. Palvelupolut integroituvat kuntien ja kolmannen sektorin palveluihin. 

Osaamme ennakoida ja ohjata asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille.  

Tavoitteena on nuorten aikuisten hyvinvoinnin lisääminen ohjaamalla heitä hyte-palveluihin ja -toimintoihin yli organisaatio-rajojen. 

Liitteet
Kuva
Oma Hämeen arvot ja strategia
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Saa tarvittaessa tukea hyte-palveluiden löytämisessä sekä niihin ohjautumisessa. Voi etsiä ja löytää itsenäisesti yhdestä paikasta luotettavaa tietoa alueensa hyte-palveluista.  

Ammattilainen: Löytää palveluohjauksen tueksi yhdestä paikasta luotettavaa tietoa alueensa hyte-palveluista. Yhdessä sovitut käytänteet ja työvälineet asiakkaiden ohjaamiseksi hyte-palveluihin. Hyte-ajattelun ja –osaamisen vahvistuminen.

Organisaatio: Ennakoidaan ja ohjataan asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille. 

Sidosryhmät (kunnat, järjestöt, seurakunnat): Hyte-palveluiden ja toimintojen näkyvyyden lisääntyminen. Yhdessä sovitut käytänteet palveluohjauksesta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sote-ammattilaiset pääsevät mukaan kehittämiseen työpajoissa, osana hyte-palveluohjauksen käyttöönottoa ja koulutuspilottia sekä digitaalisen hyte-palvelutarjottimen vaiheittaisessa käyttöönotossa. Lisäksi kuulemme ammattilaisia osana esim. henkilöstöpäiviä.

Projektiryhmät koostuvat hanketyöntekijöistä, hva:n hyte- ja osallisuusyksikön edustajista sekä digikehittäjistä.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti yhdessä muiden hyvinvointialueen kehittämisprojektien kanssa. 

Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa kehittämistä.

Toimialajohto ja kehittämisen johtoryhmä. 

Kehittämistä tehdään yhdessä alueen kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Tavoiteltu muutos

Hyte-palveluohjauksen toimintamallin avulla ammattilainen voi ohjata asiakkaan entistä sujuvammin organisaatiorajat ylittävään järjestöjen, kuntien ja seurakuntien hyvinvointia tukeviin palveluihin. Siirtämällä palvelujen painopistettä edistäviin ja ehkäiseviin toimiin, voidaan vähentää tarvetta raskaammille ja kalliimmille sosiaali- ja terveyspalveluille.​

  • Hyte-palveluohjauksen toimintamalli on kuvattu ja ammattilaisilla käytössä.

  • Hyte-ajattelun ja –osaamisen lisääntyminen 

  • Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käytössä

  • Järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen palvelut ovat saatavilla sähköisesti ammattilaisille ja nuorille

  • Monialaisen yhteistyön vahvistuminen 

Muutoksen mittaaminen
  • Digitaaliselle hyte-palvelutarjottimelle on koottu alueellinen hyte-tieto (kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hva:n hyte-palvelut), joka on PTV:sta nostettavissa ja tieto on a) asukkaiden käytössä, b) ammattilaisten käytössä.
  • Digitaalisen palvelutarjottimen kävijämäärien seuraaminen ja kysely käyttäjille hankekauden aikana. 
  • Lähellä.fi ja PTV:oon tietonsa kuvanneiden järjestöjen määrän kasvu. 
  • Koulutuksiin osallistuneiden määrän seuraaminen 

Toteutussuunnitelma

Hyte-palveluohjauksen toimintamalli:
- Projektiryhmän nimeäminen ja työskentely
- Työpajat x4 vuoden 2024 aikana
- Yhteistyö järjestöjen kanssa toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa
- Toimintamallin kuvaaminen
- Viestintä
- Koulutukset ammattilaisille
- Toimintamallin käyttöönotto
- Toimintamallin arviointi ja juurruttaminen
- Liikuntalähetteen suunnittelu 

Digitaalinen hyte-palvelutarjotin: 
- Oman digitarjotinalustan rakentaminen (rakennetaan hva:n resurssilla ja kustannuksilla)
- PTV-työ (sisältäen PTV- ja Lähellä.fi koulutukset ja infot,  PTV ja Lähellä.fi integraatiosta viestiminen, PTV-viestintä)
- Integroituminen kehitettävän (hyte-)palveluohjauksen kokonaisuuteen
- Koulutukset ja käytön opastus ammattilaisille
- Digitarjottimen vaiheittainen käyttöönotto
- Digitarjottimen käyttöönotto
- Viestintä/Markkinointi (Viestintä asukkaille, Viestintä ammattilaisille, Viestintä kunnille ja järjestöille)
- Käytön juurruttaminen HVA:n toimintaan

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämisen kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset. 

Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:

  • Ohjaamon vaikuttajanuorilta työpajassa
  • Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta työpajassa
  • Nuorten Suomi -työpajassa

Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.

Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä, Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla sekä hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä. 

Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä käyty ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä osallistamassa ammattilaisia.

Ratkaisun perusidea **

Kehitetään ja otetaan käyttöön toimintamalleja ja työvälineitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi. Kehittämistyön myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan entistä sujuvammin kuntien ja järjestöjen monipuolisen, hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelutarjonnan piiriin. 

Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten hyte-tietouden ja palveluohjauksen osaamista ja hyödyntämistä osana omaa työtään. Näin asukas saa arjen tukea ja hyvinvointia lisääviä toimintoja tai palveluja riippumatta siitä, onko hän jo palvelujen piirissä. Tärkeintä on löytää jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivat palvelut ja tuen muodot, joilla asukkaan hyvinvointi ja arjessa pärjääminen lisääntyvät.

Alueella otetaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin, jolle on koottu tieto alueen hyvinvointia tukevista palveluista. Tavoitteena on, että asukas löytää joko itsenäisesti tai ammattilaisen tuella alueen eri toimijoiden ajantasaiset hyte-palvelut helposti yhdestä paikasta.