Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin. Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien asukkaiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. Tämä heijastuu myös alueen järjestökenttään ja yhteistyön rakentumiseen.
Hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveydestä edistämiseksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia tässä tehtävässään. Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa näiden toimijoiden sekä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Kanta-Hämeessä on 3241 rekisteröityä yhdistystä, joista sosiaali- ja terveysyhdistyksiä 240, kulttuurialan yhdistyksiä 572 ja urheilu- ja liikuntayhdistyksiä 528 (PRH 1/2025). Yhdistyksen tarkoituksesta riippumatta ne tarjoavat väylän yleishyödylliseen, hyvinvointia parantavaan ja asukkaiden yhteisöllisyyttä ylläpitävään toimintaan. Järjestöjen asiantuntemusta ja paikallista toimintaa pidetäänkin tärkeänä osana hyvinvoinnin edistämistä.
Ajantasainen tieto asukkaiden hyvinvointia, terveyttä edistävistä palveluista on hajanaista, jolloin tietoa on voinut olla vaikea löytää. Tavoitteena on tuoda hyvinvointia, terveyttä edistävä tieto, toiminta ja palvelut helpommin asukkaiden ja ammattilaisten löydettäväksi ja hyödynnettäväksi. Tavoitteena on ensivaiheessa erityisesti nuorten aikuisten hyvinvoinnin lisääminen ohjaamalla heitä hyte-palveluihin ja -toimintoihin yli organisaatiorajojen.
Hyte -palveluohjauksen mallin kehittämistyö kytkeytyy vahvasti Kanta-Hämeen hyvinvointialueen (Oma Häme) strategisiin tavoitteisiin. Edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ohjaamalla asiakkaita monialaisten hyte- palveluiden ja toimintojen piiriin. Osaamme ennakoida ja ohjata asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille. Onnistumme toisiimme luottaen ja teemme yhdessä hyte-työtä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Ammattilaisten tueksi kuvataan ja otetaan käyttöön monialainen hyte-palveluohjauksen toimintamalli. Hyte-palveluohjauksen tueksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin sekä suunnitellaan hyvinvointilähetekäytäntöjä. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä Kaiku-kortti. Liikuntalähetettä suunnitellaan.
Oma Hämeen strategia-tiekartan mukaisesti kehitetään ja vahvistetaan asukkaiden hyte-palveluohjausta (esim. hyten digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottaminen), lisätään asukkaiden mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, toimia ennakoivasti, löytää sopivalle/oikealle polulle ja saada tähän myös ammattilaisten tukea. Samalla lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja eri toimijoiden tuottamien palvelujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueella.
Kuva
Sote-ammattilaiset ovat mukana kehittämisen työpajoissa, osana hyte-palveluohjauksen käyttöönottoa ja koulutuspilottia sekä digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöönotossa. Lisäksi kuulemme ammattilaisia esim. henkilöstöpäivillä. Kanta-Hämeen järjestötoimijat ovat osallistuneet 8/24 työpajaan. Yhteiskehittämistä on tehty myös mm. alueellisissa järjestöilloissa sekä järjestöjen sote-työryhmän kokouksissa.
- Työpaja 2/24: Hyte-ajattelun ja -palveluohjauksen työstäminen sekä linkittyminen kehittämisen kokonaisuuteen
- Työpaja 5/24: Hyte-palveluohjaus ja puheeksiotto ensikontaktissa
- Työpaja 8/24: Järjestöyhteistyö
- Työpaja 11/24: Hyte-palveluohjaus nuorten aikuisten palveluissa
Hyte-palveluohjauksen toimintamallia on pilotoitu ja yhteiskehitetty 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaisten sekä digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.
Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotointiin osallistuivat digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.
Projektiryhmät koostuvat hanketyöntekijöistä, hva:n hyte- ja osallisuusyksikön edustajista sekä digikehittäjistä.
Yhteistyötä tehdään tiiviisti yhdessä muiden hyvinvointialueen kehittämisprojektien kanssa.
Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa kehittämistä.
Kehittämisen johtoryhmä linjaa ja päättää hankesuunnitelman mukaisesta toiminnasta.
Kehittämistä tehdään soveltuvin osin yhdessä alueen kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Asukasosallisuus kuvattu kohdassa "Kohderyhmä ja asiakasymmärrys".
Hyte-palveluohjauksen toimintamallin avulla ammattilainen voi ohjata asiakkaan entistä sujuvammin organisaatiorajat ylittävään hyvinvointia tukeviin mm. järjestöjen, kuntien ja seurakuntien palveluihin. Myös asukas itse löytää hyvinvointia tukevat palvelut helposti . Siirtämällä palvelujen painopistettä edistäviin ja ehkäiseviin toimiin, voidaan vähentää tarvetta raskaammille ja kalliimmille sosiaali- ja terveyspalveluille.
-
Hyte-palveluohjauksen toimintamalli on kuvattu ja ammattilaisilla käytössä.
-
Hyte-ajattelun ja –osaamisen lisääntyminen
-
Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käytössä
-
Hyvinvointia tukevat palvelut ovat ammattilaisten ja asukkaiden löydettävissä digitaalisella palvelutarjottimella
-
Monialaisen yhteistyön vahvistuminen
- Digitaaliselle hyte-palvelutarjottimelle on koottu alueellinen hyte-tieto (kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hva:n hyte-palvelut), joka on PTV:sta nostettavissa ja tieto on a) asukkaiden käytössä, b) ammattilaisten käytössä.
- Digitaalisen palvelutarjottimen kävijämäärien seuraaminen ja kysely käyttäjille hankekauden aikana.
- Lähellä.fi ja PTV:oon tietonsa kuvanneiden järjestöjen määrän kasvu
- Ensikontaktissa ammattilaisten ohjaus hyte-palveluihin (%osuus)
-
Koulutuksiin osallistuneiden määrän seuraaminen
Hyte-palveluohjauksen toimintamalli:
- Työpajat x4 vuoden 2024 aikana
- Yhteistyö järjestöjen kanssa toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa
- Toimintamallin kuvaaminen ja kytkeytyminen jo olemassa oleviin ja kehitteillä oleviin prosesseihin
- Viestintä
- Koulutukset ammattilaisille
- "Mitä kuuluu?"- kortin ja puheeksioton mallin kehittäminen ja jalkauttaminen
- Toimintamallin vaiheittain käyttöönotto
- Toimintamallin arviointi ja juurruttaminen
Digitaalinen hyte-palvelutarjotin:
- Oman digitarjotinalustan rakentaminen (rakennetaan hva:n resurssilla ja kustannuksilla)
- PTV-työ (sisältäen PTV- ja Lähellä.fi koulutukset ja infot, PTV ja Lähellä.fi integraatiosta viestiminen, PTV-viestintä)
- Integroituminen kehitettävän (hyte-)palveluohjauksen kokonaisuuteen
- Digitaalisen tarjottimen vaiheittainen käyttöönotto
- Koulutukset ja käytön opastus ammattilaisille
- Digitarjottimen laaja julkaisu ja käyttöönotto
- Viestintä/Markkinointi (asukkaille, ammattilaisille, kunnille ja järjestöille)
- Käytön juurruttaminen hva:n toimintaan
Kehittämisessä lähdetään liikkeelle kohderyhmästä; nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset.
Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:
- Ohjaamon vaikuttajanuorten työpajassa
- Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työpajoissa
- Nuorten Suomi -työpajassa
Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.
Nuorilta kerrytettyä asiakasymmärrystä: Tiedon tulisi olla helposti löydettävää ja selkokielisesti. Toive, että olisi joku henkilö, joka kysyisi kuulumiset ja lähtisi mukaan hoitamaan asioita.
Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä, Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla sekä hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä. 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaiset osallistuivat THL:n koulutuspilottiin sekä ammattilaisten työpajaan.
Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä osallistettu ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä ammattilaisia. Digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisia on tavattu yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotointiin osallistuivat digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut hyte-palvelukonseptin kuvaamista. Kehittämistyössä ovat olleet mukana kaikki 1.1.2023 aloittaneet hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä järjestöjä, kuntia ja kansallisia toimijoita.
Arkeen Voimaa on näyttöön perustuva itsehoidon ryhmätoimintamalli.
Puheeksioton Mitä kuuluu?-kortin kehittämisessä on hyödynnetty muiden alueiden vastaavia kortteja.
DigiFinland keräsi kokoon hyvinvointialueet ja koosti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaalisten ratkaisujen esiselvityksen.
Hyten asiakas- ja palveluohjaukseen on tarkoitus kehittää seuraavia työvälineitä:
- Puheeksioton malli (mm. "Mitä kuuluu? -kortti)
- Digitaalinen palvelutarjotin
- Hyvinvointilähete-käytäntöjä, aloittaen liikuntalähetteestä
- Alkuperäisenä suunnitelmana oli myös Arkeen Voimaa -toimintamallin käyttöönotto alueella
Hyten asiakas- ja palveluohjauksen työvälineeksi kehitetään puheeksioton malli, digitaalinen hyte-palvelutarjotinta sekä liikuntalähete. Ammattilaisille tarjotaan koulutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista.
Arkeen Voimaa toimintamallin käyttöönotosta luovuttiin hyvinvointialueen päätöksellä syksyllä 2024, koska toimintamallin juurruttamiseen ei ollut mahdollista priorisoida jatkossa resurssia hyvinvointialueen omasta toiminnasta.
Kehittämisessä ollaan osallistettu opiskeluhuollon ja koulutuksen ammattilaisia sekä järjestöjen ja kuntien edustajia. Nuoria ja nuoria aikuisia osallistettu Nuorten Suomi -tilaisuudessa, Hämeen ammattikorkeakoulun järjestöpäivän työpajassa sekä Ohjaamon kehittäjänuorten illassa. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöönoton suunnittelussa hyödynnetty kerättyjä toiveita ja ehdotuksia.
10-11/24 Koulutuspilotin toteutus 2.asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaisille .
12/24 Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen vaiheittainen käyttöönotto aloitettu pilotoimalla. Pilotointiin osallistuvat digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.
1/25 Nuoria aikuisia on osallistettu Mitä kuuluu -kortin? ja digitaalisen hyte-palvelutarjottimen testaamiseen Hämeen ammattikorkeakoulun järjestöpäivän työpajassa.
Tavoitteena työpajoissa ja pilotoinnissa on saada sote-ammattilaisten sekä yhteistyökumppaneiden näkemyksiä kehitettävistä kokonaisuuksista ja vahvistaa yhteistyötä. Samalla on tavoiteltu hyte-ajattelun ja -tietouden lisäämistä.
Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotissa kerätään palautetta tarjottimen toimivuudesta, tiedon löytymisestä ja tarjottimen hyödyntämisestä työvälineenä hyte-palveluohjauksessa.
Sote-ammattilaisten lähtötaso ja osaaminen hyte-tiedosta on vaihteleva. Jalkauttamisessa täytyy ottaa huomioon eri toimi- ja palvelualueiden tarpeet ja osaamisen taso.