Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin.  Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin. 

Toimintaympäristö

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto) 

Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä. 

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. Tämä heijastuu myös alueen järjestökenttään ja yhteistyön toimintamahdollisuuksiin.

Säädöksien mukaisesti hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveydestä edistämiseksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia tässä tehtävässään.   Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa näiden toimijoiden sekä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.  

Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ajantasainen tieto asukkaiden hyvinvointia, terveyttä edistävistä palveluista on hajanaista, jolloin tietoa on voinut olla vaikea löytää. Tavoitteena on tuoda hyvinvointia, terveyttä edistävä tieto, toiminta ja palvelut helpommin asukkaiden ja ammattilaisten löydettäväksi ja hyödynnettäväksi.  Tavoitteena on ensivaiheessa nuorten aikuisten hyvinvoinnin lisääminen ohjaamalla heitä hyte-palveluihin ja -toimintoihin yli organisaatiorajojen. 

Kanta-Hämeessä yhdyspintojen valmistelua ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on tehty Rakennehankkeessa ja hyvinvointialueen valmistelussa. Kehitämme yhdyspintatyötä konkretian tasolle asiakasta hyödyttäväksi toiminnaksi ensin nuorten aikuisten näkökulmasta. 

Hyte -palveluohjauksen mallin kehittämistyö kytkeytyy vahvasti Kanta-Hämeen hyvinvointialueen (Oma Häme) strategisiin tavoitteisiin. Edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ohjaamalla asiakkaita monialaisten hyte- palveluiden ja toimintojen piiriin. Osaamme ennakoida ja ohjata asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille. Onnistumme toisiimme luottaen ja teemme yhdessä hyte-työtä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Ammattilaisten tueksi kuvataan ja otetaan käyttöön monialainen hyte-palveluohjauksen toimintamalli. Hyte-palveluohjauksen tueksi kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin sekä suunnitellaan hyvinvointilähetekäytäntöjä. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä Kaiku-kortti. Liikuntalähetettä suunnitellaan. 

Oma Hämeen strategia-tiekartan mukaisesti kehitetään ja vahvistetaan asukkaiden hyte-palveluohjausta (esim. hyten digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottaminen), lisätään asukkaiden mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, toimia ennakoivasti, löytää sopivalle/oikealle polulle ja saada tähän myös ammattilaisten tukea. Samalla lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja eri toimijoiden tuottamien palvelujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueella. 

Liitteet
Kuva
Oma Hämeen arvot ja strategia
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Saa tarvittaessa tukea hyte-palveluiden löytämisessä sekä niihin ohjautumisessa. Voi etsiä ja löytää itsenäisesti yhdestä paikasta luotettavaa tietoa alueensa hyte-palveluista.  

Ammattilainen: Löytää palveluohjauksen tueksi yhdestä paikasta luotettavaa tietoa alueensa hyte-palveluista. Yhdessä sovitut käytänteet ja työvälineet asiakkaiden ohjaamiseksi hyte-palveluihin. Hyte-ajattelun ja –osaamisen vahvistuminen.

Organisaatio: Ennakoidaan ja ohjataan asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille. 

Sidosryhmät (kunnat, järjestöt, seurakunnat): Hyte-palveluiden ja toimintojen näkyvyyden lisääntyminen sekä yhteistyön vahvistaminen yli organisaatiorajojen. Yhdessä sovitut käytänteet palveluohjauksesta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sote-ammattilaiset ovat mukana kehittämisen työpajoissa, osana hyte-palveluohjauksen käyttöönottoa ja koulutuspilottia sekä digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöönotossa. Lisäksi kuulemme ammattilaisia esim. henkilöstöpäivillä.

  • Työpaja 2/24: Hyte-ajattelun ja -palveluohjauksen työstäminen sekä linkittyminen kehittämisen kokonaisuuteen
  • Työpaja 5/24: Hyte-palveluohjaus ja puheeksiotto ensikontaktissa
  • Työpaja 8/24: Järjestöyhteistyö
  • Työpaja 11/24: Hyte-palveluohjaus nuorten aikuisten palveluissa

Hyte-palveluohjauksen toimintamallia on pilotoitu ja yhteiskehitetty 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaisten sekä digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.

Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotointiin osallistuvat digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.

Projektiryhmät koostuvat hanketyöntekijöistä, hva:n hyte- ja osallisuusyksikön edustajista sekä digikehittäjistä.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti yhdessä muiden hyvinvointialueen kehittämisprojektien kanssa. 

Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa kehittämistä.

Kehittämisen johtoryhmä linjaa ja päättää hankesuunnitelman mukaisesta toiminnasta. 

Kehittämistä tehdään soveltuvin osin  yhdessä alueen kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Asukasosallisuus kuvattu kohdassa "Kohderyhmä ja asiakasymmärrys".

 

Tavoiteltu muutos

Hyte-palveluohjauksen toimintamallin avulla ammattilainen voi ohjata asiakkaan entistä sujuvammin organisaatiorajat ylittävään hyvinvointia tukeviin mm. järjestöjen, kuntien ja seurakuntien palveluihin. Myös asukas itse löytää hyvinvointia tukevat palvelut helposti . Siirtämällä palvelujen painopistettä edistäviin ja ehkäiseviin toimiin, voidaan vähentää tarvetta raskaammille ja kalliimmille sosiaali- ja terveyspalveluille.​

  • Hyte-palveluohjauksen toimintamalli on kuvattu ja ammattilaisilla käytössä.

  • Hyte-ajattelun ja –osaamisen lisääntyminen 

  • Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käytössä

  • Hyvinvointia tukevat palvelut ovat ammattilaisten ja asukkaiden löydettävissä digitaalisella palvelutarjottimella 

  • Monialaisen yhteistyön vahvistuminen 

Muutoksen mittaaminen
  • Digitaaliselle hyte-palvelutarjottimelle on koottu alueellinen hyte-tieto (kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hva:n hyte-palvelut), joka on PTV:sta nostettavissa ja tieto on a) asukkaiden käytössä, b) ammattilaisten käytössä.
  • Digitaalisen palvelutarjottimen kävijämäärien seuraaminen ja kysely käyttäjille hankekauden aikana. 
  • Lähellä.fi ja PTV:oon tietonsa kuvanneiden järjestöjen määrän kasvu. 
  • Ensikontaktissa ammattilaisten ohjaus hyte-palveluihin (%osuus)
  • Hämeen Setlementin toteuttama kysely yhdistystoiminnasta ja ohjaamisesta sote-ammattilaisille (muutos vuodesta 2022->2024) 
  • Koulutuksiin osallistuneiden määrän seuraaminen

Toteutussuunnitelma

Hyte-palveluohjauksen toimintamalli:
- Työpajat x4 vuoden 2024 aikana
- Yhteistyö järjestöjen kanssa toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa 
- Toimintamallin kuvaaminen ja kytkeytyminen jo olemassa oleviin ja kehitteillä oleviin prosesseihin 
- Viestintä
- Koulutukset ammattilaisille
- "Mitä kuuluu?"- kortin ja puheeksioton mallin kehittäminen ja jalkauttaminen
- Toimintamallin vaiheittain käyttöönotto 
- Toimintamallin arviointi ja juurruttaminen

Digitaalinen hyte-palvelutarjotin: 
- Oman digitarjotinalustan rakentaminen (rakennetaan hva:n resurssilla ja kustannuksilla)
- PTV-työ (sisältäen PTV- ja Lähellä.fi koulutukset ja infot,  PTV ja Lähellä.fi integraatiosta viestiminen, PTV-viestintä)
- Integroituminen kehitettävän (hyte-)palveluohjauksen kokonaisuuteen
- Digitaalisen tarjottimen vaiheittainen käyttöönotto
- Koulutukset ja käytön opastus ammattilaisille
- Digitarjottimen laaja julkaisu ja käyttöönotto
- Viestintä/Markkinointi (asukkaille, ammattilaisille, kunnille ja järjestöille)
- Käytön juurruttaminen hva:n toimintaan

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisessä lähdetään liikkeelle kohderyhmästä; nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset. 

Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:

  • Ohjaamon vaikuttajanuorten työpajassa
  • Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työpajassa
  • Nuorten Suomi -työpajassa

Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.

Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä, Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla sekä hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä. 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaiset osallistuivat THL:n koulutuspilottiin sekä ammattilaisten työpajaan.

Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä osallistettu ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä ammattilaisia. Digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisia tavattu yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotointiin osallistuu digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut hyte-palvelukonseptin kuvaamista. Kehittämistyössä ovat olleet mukana kaikki 1.1.2023 aloittaneet hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä järjestöjä, kuntia ja kansallisia toimijoita.

Arkeen Voimaa on näyttöön perustuva itsehoidon ryhmätoimintamalli.

 

Liitteet
Ideointi

Hyten asiakas- ja palveluohjaukseen on tarkoitus kehittää  seuraavia työvälineitä:

  •  Puheeksioton malli (mm. "Mitä kuuluu? -kortti)
  • Digitaalinen palvelutarjotin 
  • Hyvinvointilähete-käytäntöjä, aloittaen liikuntalähetteestä
  • Alkuperäisenä suunnitelmana oli myös Arkeen Voimaa -toimintamallin käyttöönotto alueella
Idean valinta

Hyten asiakas- ja palveluohjauksen työvälineeksi kehitetään puheeksioton malli, digitaalinen hyte-palvelutarjotinta sekä liikuntalähete. Ammattilaisille tarjotaan koulutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista. 

Arkeen Voimaa toimintamallin käyttöönotosta luovuttiin hyvinvointialueen päätöksellä syksyllä 2024, koska toimintamallin juurruttamiseen ei ollut mahdollista priorisoida jatkossa resurssia hyvinvointialueen omasta toiminnasta. 

Idean testaus asiakkaalla

Kehittämisssä ollaan osallistettu opiskeluhuollon ja koulutuksen ammattilaisia sekä järjestöjen ja kuntien edustajia. Nuoria ja nuoria aikuisia osallistettu Nuorten Suomi -tilaisuudessa sekä Ohjaamon kehittäjänuorten illassa. Toiveet ja ehdotukset digitaalisen hyte-palvelutarjottimen toiminnallisuuksista ja sisällöistä kirjattiin ylös ja hyödynnettiin kehittämisessä. Liikuntalähetteen kehittämisessä kunnat ovat olleet tiiviisti mukana. 

Ratkaisun testaaminen

Koulutuspilotin toteutus 2.asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaisille  10-11/24.

Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen vaiheittainen käyttöönotto aloitetaan pilotoimalla. Pilotointiin osallistuu digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena työpajoissa ja pilotoinnissa on saada sote-ammattilaisten sekä yhteistyökumppaneiden näkemyksiä kehitettävistä kokonaisuuksista ja vahvistaa yhteistyötä. Samalla on tavoiteltu hyte-ajattelun ja -tietouden lisäämistä.

Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotissa kerätään palautetta tarjottimen toimivuudesta, tiedon löytymisestä ja tarjottimen hyödyntämisestä työvälineenä hyte-palveluohjauksessa.

Kokeilussa opittua

Sote-ammattilaisten lähtötaso ja osaaminen hyte-tiedosta on vaihteleva. Jalkauttamisessa täytyy ottaa huomioon eri toimi- ja palvelualueiden tarpeet ja osaamisen taso.

Ratkaisun perusidea

Kehitetään ja otetaan käyttöön toimintamalleja ja työvälineitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi. Kehittämistyön myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan entistä sujuvammin kuntien ja järjestöjen monipuolisen, hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelutarjonnan piiriin. 

Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten hyte-tietouden ja palveluohjauksen osaamista ja hyödyntämistä osana omaa työtään. Näin asukas saa arjen tukea ja hyvinvointia lisääviä toimintoja tai palveluja riippumatta siitä, onko hän jo palvelujen piirissä. Tärkeintä on löytää jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivat palvelut ja tuen muodot, joilla asukkaan hyvinvointi, arjen turvallisuus ja arjessa pärjääminen lisääntyvät.

Alueella otetaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin, jolle on koottu tieto alueen hyvinvointia tukevista palveluista. Kanta-Hämeessä on rakennettu oma digitaalinen hyte-palvelutarjotin hva:n verkkosivujen erillissivustoksi. Tavoitteena on, että asukas löytää joko itsenäisesti tai ammattilaisen tuella alueen eri toimijoiden ajantasaiset hyte-palvelut helposti yhdestä paikasta. 

Puheeksioton malli on kuvattu osana hyte-palveluohjauksen toimintamallia. Puheeksioton "Mitä kuuluu" -korttia on lähdetty suunnittelemaan.

Hyvinvointilähetteen kehittäminen on aloitettu liikuntalähetemallin kehittämisestä. Liikuntalähetemallia ja ohjaamista kuntien liikuntaneuvontaan on suunniteltu osana hyte-palveluohjausta:  Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä. Alueella on käytössä Kaiku-kortti.

Osana hyten asiakas- ja palveluohjausta on kehitetty myös, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta, elintapaohjausta sekä PAKKA-toimintamallia: 
Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden edistäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I2) | Innokylä
Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä
Pakka-toimintamallin edistäminen Kanta-Hämeessä, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Monialaisen hyten asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin käyttöönotosta hyvinvointialueella on tehty päätös hva:n Kehittämisen johtoryhmässä 12.11.2024.

Hva:n päätöksen 2/24 mukaisesti kehitämme oman teknisen ratkaisun hyte-digitaalisesta palvelutarjottimesta (hva:n omalla resurssilla ja kustannuksella), emmekä pilotoi kansallista Tarmoa-digitarjotinta. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen vaiheittainen käyttöönotto alkaa pilotoinnilla vuoden 2024 aikana ja se julkaistaan 2025 osana hva:n verkkosivuja kaikkien asukkaiden ja ammattilaisten käytettäväksi. Digitarjottimen käyttöönoton tueksi on suunniteltu viestintää ja koulutuksia. Digitarjottimen käyttöönoton valmistelussa on mukana myös sote-ammattilaisia, asukkaita ja sidosryhmiä.

Hyte-palveluohjauksen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen muita asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja, aloittaen ensilinjan prosesseista. 

Hyte-koulutus tulee osaksi kaikkien sote-ammattilaisten osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Hyte- palveluohjauksen toimintamalli ja puheeksioton malli liitetään kiinteäksi osaksi ammattilaisten perehdytystä. 

Ammattilaisten osaamisen tueksi hva:n intraan kerätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus.

Jatkuva viestintä ammattilaisille, asukkaille ja sidosryhmille. 

Järjestöillat ja kuntakohtaiset järjestötapaamiset Lähellä.fi työn tueksi. PTV-työn tueksi Seudullinen PTV-verkosto.

Yhteistyö kuntien kanssa liikuntaneuvonnan kehittämisessä sekä prosessien yhtenäistämisessä.

Resurssit ja kustannukset:

• RRP2-hankkeesta koordinointi sekä RRP2-hanketyöntekijöiden palkat 6/2025 saakka. Hva:n hyte- ja osallisuusyksikön palkkakuluja (+lisäksi mahdolliset viestintäkulut) 12/2025 saakka

• 7/2025 eteenpäin koordinointi ja resurssit hva:n hyte- ja osallisuusyksikön toimesta (nykyisin henkilöstöresurssein)

• Nimetään toimintamallin käyttöönoton juurruttamista ja edistämistä varten työryhmä: Integraatiofoorumin päätöksellä 27.9.24 on päätetty perustaa poikkihallinnollinen ohjausryhmä hyte-asioiden edistämiseksi. Valtuutetaan poikkihallinnollinen hyte-ohjausryhmä vastaamaan hyte-palveluohjauksen toimintamallin käyttöönottoon sitouttamisesta ja juurruttamisen varmistamisesta. 
-> Ohjausryhmän toimialojen edustajista kontaktihenkilöt toimialueittain.
Kustannukset toimialojen omista budjeteista (nykyisin henkilöresurssein)

• Sote-ammattilainen osallistuu koulutukseen ja perehdytykseen sekä tekee työssään hyte-palveluohjausta hyödyntäen työvälineitä (mm. digitaalinen hyte-palvelutarjotin, "Mitä kuuluu?"- kortti, liikuntalähete, oma- ja itsehoidon välineet).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallissa on hyvä huomioida alueella jo olemassa olevia rakenteita sekä vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja. 

Toimintamallin soveltaminen vaatii tiivistä yhteistyötä jo kehittämisen vaiheessa. Soveltamisen osalta on hyvä ottaa johto/lähijohto mukaan alusta saakka. On tärkeää ottaa kehittämiseen mukaan myös asukkaat, ammattilaiset sekä esim. kuntien ja järjestöjen edustajia. Toimintamallin soveltamisessa on hyvä huomioida alueellinen hyvinvointisuunnitelma ja sen erityispiirteet.

Viestintä on oleellinen osa toimintamallia ja siihen on hyvä kiinnittää erityistä huomioita. Tiedon kulku organisaation sisällä haastaa ja se on hyvä huomioida soveltamisessa. 

Tässä toimintamallissa on erityisesti huomioitu haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien tarpeet. Hyvinvointia ja terveyttä tukevat toimet voivat alentaa väkivallan käytön riskiä ja tämä toimintamalli on samalla osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyte-palveluohjauksen malli on kuvattu ja käyttöönottopäätös tehty. Yhteistyötä tiivistetty sidosryhmien sekä ammattilaisten kanssa. Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen vaiheittainen käyttöönotto alkaa pilotoiden vuoden 2024 aikana.

Ammattialaisten osaamista lisätty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyte-toimijoiden ja -palveluiden tuntemus on lisääntynyt.