Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin. Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa.
Säädöksien mukaisesti hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveydestä edistämiseksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia tässä tehtävässään. Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa näiden toimijoiden sekä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Ajantasainen tieto asukkaiden hyvinvointia, terveyttä edistävistä palveluista on hajanaista, jolloin tietoa on voinut olla vaikea löytää. Tavoitteena on tuoda hyvinvointia, terveyttä edistävä tieto, toiminta ja palvelut helpommin asukkaiden ja ammattilaisten löydettäväksi ja hyödynnettäväksi. Tavoitteena on ensivaiheessa nuorten aikuisten hyvinvoinnin lisääminen ohjaamalla heitä hyte-palveluihin ja -toimintoihin yli organisaatio-rajojen.
Kanta-Hämeessä yhdyspintojen valmistelua ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on tehty Rakennehankkeessa ja hyvinvointialueen valmistelussa. Kehitämme yhdyspintatyötä konkretian tasolle asiakasta hyödyttäväksi toiminnaksi ensin nuorten aikuisten näkökulmasta.
Hyte -palveluohjauksen mallin kehittämistyö kytkeytyy vahvasti Kanta-Hämeen hyvinvointialueen (Oma Häme) strategisiin tavoitteisiin. Edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ohjaamalla asiakkaita monialaisten hyte- palveluiden ja toimintojen piiriin. Osaamme ennakoida ja ohjata asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille. Onnistumme toisiimme luottaen ja teemme yhdessä hyte-työtä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Ammattilaisten tueksi kuvataan ja otetaan käyttöön monialainen hyte-palveluohjauksen toimintamalli. Hyte-palveluohjauksen tueksi kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin sekä suunnitellaan hyvinvointilähete käytäntöjä. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä Kaiku-kortti. Liikuntalähetettä suunnitellaan.
Oma Hämeen strategia-tiekartan mukaisesti kehitetään ja vahvistetaan asukkaiden hyte-palveluohjausta (esim. hyten digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottaminen), lisätään asukkaiden mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, toimia ennakoivasti, löytää sopivalle/oikealle polulle ja saada tähän myös ammattilaisten tukea. Samalla lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja eri toimijoiden tuottamien palvelujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueella.
Kuva
Sote-ammattilaiset pääsevät mukaan kehittämiseen työpajoissa, osana hyte-palveluohjauksen käyttöönottoa ja koulutuspilottia sekä digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöönotossa. Lisäksi kuulemme ammattilaisia esim. henkilöstöpäivillä.
Hyte-palveluohjauksen toimintamallia on pilotoitu ja yhteiskehitetty 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaisten sekä digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.
Projektiryhmät koostuvat hanketyöntekijöistä, hva:n hyte- ja osallisuusyksikön edustajista sekä digikehittäjistä.
Yhteistyötä tehdään tiiviisti yhdessä muiden hyvinvointialueen kehittämisprojektien kanssa.
Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa kehittämistä.
Toimialajohto ja kehittämisen johtoryhmä.
Kehittämistä tehdään yhdessä alueen kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Asukasosallisuus kuvattu kohdassa "Kohderyhmä ja asiakasymmärrys".
Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajat mukana soveltuvin osin kehittämisessä.
Hyte-palveluohjauksen toimintamallin avulla ammattilainen voi ohjata asiakkaan entistä sujuvammin organisaatiorajat ylittävään järjestöjen, kuntien ja seurakuntien hyvinvointia tukeviin palveluihin. Siirtämällä palvelujen painopistettä edistäviin ja ehkäiseviin toimiin, voidaan vähentää tarvetta raskaammille ja kalliimmille sosiaali- ja terveyspalveluille.
-
Hyte-palveluohjauksen toimintamalli on kuvattu ja ammattilaisilla käytössä.
-
Hyte-ajattelun ja –osaamisen lisääntyminen
-
Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käytössä
-
Järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen palvelut ovat saatavilla sähköisesti ammattilaisille ja nuorille
-
Monialaisen yhteistyön vahvistuminen
- Digitaaliselle hyte-palvelutarjottimelle on koottu alueellinen hyte-tieto (kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hva:n hyte-palvelut), joka on PTV:sta nostettavissa ja tieto on a) asukkaiden käytössä, b) ammattilaisten käytössä.
- Digitaalisen palvelutarjottimen kävijämäärien seuraaminen ja kysely käyttäjille hankekauden aikana.
- Lähellä.fi ja PTV:oon tietonsa kuvanneiden järjestöjen määrän kasvu.
- Ensikontaktissa ammattilaisten ohjaus hyte-palveluihin (%osuus)
- Hämeen Setlementin toteuttama kysely yhdistystoiminnasta ja ohjaamisesta sote-ammattilaisille (muutos vuodesta 2022->2024)
-
Koulutuksiin osallistuneiden määrän seuraaminen
Hyte-palveluohjauksen toimintamalli:
- Työpajat x4 vuoden 2024 aikana
- Yhteistyö järjestöjen kanssa toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa (Järjestöyhteistyön asiakirja, järjestöillat)
- Toimintamallin kuvaaminen
- Viestintä
- Koulutukset ammattilaisille
- Puheeksioton mallin kehittäminen ja jalkauttaminen
- Toimintamallin käyttöönotto
- Toimintamallin arviointi ja juurruttaminen
Digitaalinen hyte-palvelutarjotin:
- Oman digitarjotinalustan rakentaminen (rakennetaan hva:n resurssilla ja kustannuksilla)
- PTV-työ (sisältäen PTV- ja Lähellä.fi koulutukset ja infot, PTV ja Lähellä.fi integraatiosta viestiminen, PTV-viestintä)
- Integroituminen kehitettävän (hyte-)palveluohjauksen kokonaisuuteen
- Koulutukset ja käytön opastus ammattilaisille
- Digitarjottimen julkaisu ja käyttöönotto
- Viestintä/Markkinointi (Viestintä asukkaille, Viestintä ammattilaisille, Viestintä kunnille ja järjestöille)
- Käytön juurruttaminen HVA:n toimintaan
Kehittämisen kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset.
Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:
- Ohjaamon vaikuttajanuorilta työpajassa
- Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta työpajassa
- Nuorten Suomi -työpajassa
Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.
Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä, Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla sekä hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä. 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaiset osallistuivat THL:n koulutuspilottiin sekä ammattilaisten työpajaan.
Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä käyty ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä osallistamassa ammattilaisia. Digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisia tavattu yhteistyön kehittämisen työpajoissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut hyte-palvelukonseptin kuvaamista. Kehittämistyössä ovat olleet mukana kaikki 1.1.2023 aloittaneet hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä järjestöjä, kuntia ja kansallisia toimijoita.
Työpaja 2/24: Hyte-ajattelun ja -palveluohjauksen työstäminen sekä linkittyminen kehittämisen kokonaisuuteen
Työpaja 5/24: Hyte-palveluohjaus ja puheeksiotto ensikontaktissa
Työpaja 8/24: Järjestöyhteistyö
Työpaja 11/24: Hyte-palveluohjaus nuorten aikuisten palveluissa
Koulutuspilotin toteutus 2.asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaisille 10-11/24