Pakka-toimintamallin edistäminen Kanta-Hämeessä, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Kanta-Hämeessä panostetaan lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä Pakka-toimintamallin käyttöönottoon  Paikallinen alkoholi- tupakka- ja rahapelipolitiikka PAKKA | Innokylä

Toimintamallin nimi
Pakka-toimintamallin edistäminen Kanta-Hämeessä, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kanta-Hämeessä panostetaan lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä Pakka-toimintamallin käyttöönottoon  Paikallinen alkoholi- tupakka- ja rahapelipolitiikka PAKKA | Innokylä

Toteutuspaikka
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kunnat
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Anna Kenni

Luotu

04.12.2024

Viimeksi muokattu

11.12.2024
Ratkaisun perusidea

Kanta-Hämeen kunnissa on otettu käyttöön Pakka-toimintamallia mukaisia toimia alkoholi-, nikotiinituotteiden käytön ja rahapelihaittojen ehkäisyssä

Vahvistetaan alkoholielinkeinon, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden yhteistyötä ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuutta rajoittamalla osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta 

  • 3 seudullista tarjontatyöryhmää (Hämeenlinnan seutu, Riihimäen seutu, Forssan seutu)
  • Alueellinen tarjontatyöryhmä
  • Vastuullisuuskoulutukset
  • Lupalausuntomallin kehittäminen Kanta-Hämeeseen 
Toimintaympäristö

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto) 

Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki kantahämäläiset. Päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyllä voidaan lisätä asukkaiden hyvinvointia. Esimerkiksi nuorten osallistaminen (alueellinen nuorisovaltuusto, nuorten päihdetilannekysely) kuulemalla heitä, voidaan saada näkemyksiä keinoista ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja Pakka-toimintamalliin toteuttamiseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttamisessa tarvitaan kunnilta resurssia sekä panostusta vaikuttavaksi todettuun Pakka-toimintamallin käyttöönottoon. Viranomaisten ja alkoholielinkeinon sitouttaminen seudulliseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Toimintamallin juurruttaminen vaatii

  • Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuen
  • Pakka-toimintamallin osaaja 
  • Resurssoinnin Pakka-toimintamalliin (esim. työaika, budjetti)
  • Taloudellinen resurssi esimerkiksi koulutuksiin, työpajoihin ja materiaalin tuottamiseen. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pakka-toimintamallin mukaisia erilaisia toimia ei ole vielä käytössä kaikissa kunnissa. Alueellinen tarjontatyöryhmä on käynnistynyt. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Pakka-toimintamalli vaatii osaamista Pakka-toimintamallista. Laaja-alaisen toiminnan koordinointi vaatii resurssia ja suunnitelmallisuutta. Hyvinvointialuetasoisesti on tärkeä saada mukaan kaikki kunnat. Myös työaikaresurssin varmistaminen on toimintamallin onnistumisen ja edistymisen kannalta edellytys. Tärkeä on saada viranomaiset sitoutumaan esim. tarjontatyöryhmiin. Toimintamallissa on mahdollisuus kohdentaa työtä eri ikäryhmiin.