Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Toimintamallin avulla tehostetaan monialaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjausta yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallin avulla tehostetaan monialaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjausta yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa.
Toimintamallin kuvaus
Monialainen asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutuu alueella systemaattisesti. Osana toimintamallia on kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin sekä hyvinvointia tukevat liikunta- ja kulttuurilähetteet. Hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä on käytössä osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta ja ne on koottu palvelutarjottimelle alueen ammattilaisten ja asukkaiden käyttöön. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa Kymenlaaksossa kehitetään uusia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää palveluohjauksessa. Olemassa olevista ja jo aiemmin käyttöönotetuista osallistumiskynnystä madaltavista käytännöistä laaditaan kooste ammattilaisten ja alueen asukkaiden käyttöön.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Asiakasymmärrystä on kerätty Kymenlaakson hyvinvointialueen prototyyppien online- yhteisöltä erilaisten tehtävien avulla.
Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen muita asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja. Kymenlaaksossa järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta osaamisen vahvistamiseksi sekä ajankohtaisen tiedon jalkauttamiseksi. Hyvinvointialueella on tavoitteena pilotoida hyvinvointikorttia, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakas- ja palveluohjauksen sekä puheeksioton välineenä. Toimintamalleista on järjestetty juurruttamiseen liittyvää koulutusta läpi hankeajan ja hyvinvointialueen ammattilaisia on ollut aktiivisesti mukana kehittämistyössä.