Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Toimintamallin avulla tehostetaan monialaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjausta yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Toimintamallin nimi
Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin avulla tehostetaan monialaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjausta yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Toteutuspaikka
Kymenlaakso
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Heli Kaleton

Luotu

01.11.2023

Viimeksi muokattu

15.11.2024
Ratkaisun perusidea

Monialainen asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutuu alueella systemaattisesti. Osana toimintamallia on kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin sekä hyvinvointia tukevat liikunta- ja kulttuurilähetteet. Hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä on käytössä osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta ja ne on koottu palvelutarjottimelle alueen ammattilaisten ja asukkaiden käyttöön. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa Kymenlaaksossa kehitetään uusia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää palveluohjauksessa. Olemassa olevista ja jo aiemmin käyttöönotetuista osallistumiskynnystä madaltavista käytännöistä laaditaan kooste ammattilaisten ja alueen asukkaiden käyttöön. 

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monialaisen asiakas ja palveluohjauksen kohderyhmänä on kaikki Kymenlaakson asukkaat. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöihin, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai riski sairastua niihin, yksinäisyydestä kärsivät ja syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat sekä alueellisiin kansansairauksiin sairastumisriskissä olevat kymenlaaksolaiset. Kohderyhmän määrittelyä on ohjannut koronavelka- analyysin tulokset.

Asiakasymmärrystä on kerätty Kymenlaakson hyvinvointialueen prototyyppien online- yhteisöltä erilaisten tehtävien avulla. Tehtävien sisältönä ovat olleet: korona- ajan vaikutukset hyvinvointiin sekä hyte- palveluiden saatavuuteen, palvelutarjottimen teemasisällöt ja käyttöliittymä, Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy, hyvinvointia edistävät palvelut ja toiminta, lLöydä apua- palvelun testaaminen, tapahtumakalenteri ja palvelutarjottimen teemojen nimeäminen. 

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan.  Kyselyyn saatiin 381 vastausta.  Tulokset on kuvattu tarkemmin Muutoksen mittaaminen- osioon. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen muita asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja. Kymenlaaksossa järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta osaamisen vahvistamiseksi sekä ajankohtaisen tiedon jalkauttamiseksi. Hyvinvointialueella on tavoitteena pilotoida hyvinvointikorttia, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakas- ja palveluohjauksen sekä puheeksioton välineenä. Toimintamalleista on järjestetty juurruttamiseen liittyvää koulutusta läpi hankeajan ja hyvinvointialueen ammattilaisia on ollut aktiivisesti mukana kehittämistyössä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaisille tehty kysely hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutettiin 3/24. Kysely toistetaan ammattilaisille osana arviointia 3/25. Arvioinnin tulokset raportoidaan tarkemmin keväällä 2025. Monialainen asiakas- ja palveluohjaus - toimintamalliin linkittyvät kokonaisuudet ja niiden arvioinnin tulokset kuvataan tarkemmin kunkin toimintamallin omassa Innokylä- kuvauksessa. 
 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallissa ja kehittämistyössä on huomioitu asiakaslähtöisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien  sekä asiakas- ja palveluohjausta tekevien ammattilaisten tarpeet. Toimintamallin soveltaminen vaatii hyvää yhteistyötä jo kehittämisvaiheessa eri tahojen kanssa. Asiantuntijoita ja toimijoita on ollut mukana hyvinvointialueelta, kunnista ja järjestöistä. Asukasymmärryksen kerääminen ja hyödyntäminen on tärkeää. 

Toimintamalli tukee alueella jo olemassa olevia rakenteita, vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja ja rakentuu toimijoiden yhteisesti jakaman alueellisen hyvinvointisuunnitelman pohjalle. Toimintamalli on hyvinvointialueen palvelustrategian linjausten mukainen. Johdon sitouttaminen ja aktiivinen osallistaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää. 

Asiakas- ja ammattilaisviestintään tulee osoittaa riittävät resurssit. 
 

Kansikuva
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä