| Innokylä

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koronaviruspandemian aiheuttaman hoitovelan purku tässä haastavassa toimintaympäristön ja talouden tilanteessa edellyttää älykkäitä ja innovatiivisia toimintatapoja ja ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen alueen asukkaille. Erilaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palveluiden skaalaamisen sekä alueellisesti että eri väestöryhmille, joilla tavoitellaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia tulevien vuosien velan purkamisessa.

RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.

Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laadittavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptilla edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä sekä tehostamalla ongelmien varhaista tunnistamista jo ennen varsinaista sote- palveluiden tarpeen syntymistä. Palvelukonseptissa kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot sekä luotettava tieto ovat ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettävissä.

Ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ei ole ollut systemaattista. Ohjauksen toteutuminen on riippunut yksittäisen ammattilaisen perehtyneisyydestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin. Yhtenäisiä systemaattisia toimintatapoja tai välineitä palveluohjaukseen on ollut rajoitetusti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaaksossa on tehty monialaista yhteistyötä kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa jo pidempään. Kehittämisyhteistyössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia Kymsoten aikaisia yhteistyörakenteita.

Kehittämistyössä, sen koordinoinnissa ja seurannassa on ollut mukana:

Suomen kestävän kasvun ohjelman hankepäällikkö, projektipäällikkö, projektikoordinaattorit (neljä henkilöä) sekä projektityöntekijä.

Strategisen tason ohjausta ja tukea kehittämiselle on saatu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päälliköltä sekä hyvinvointialueen kehittämispäälliköltä.

Hyvinvointialueen omien palveluiden ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä kehittämisen eri osa- alueilla. Kehittämisessä on ollut aktiivisesti mukana Kymenlaakson kuntien edustusta sekä järjestötoimijoita.

Kehittäjäjoukko ja yhteiskehittäminen on kuvattu yksityiskohtaisemmin kunkin monialaiseen asiakasohjaukseen linkittyvän toimintamallin kohdalla erikseen:

Kymenlaakson digitaalinen kulttuurilähete: Digitaalinen kulttuurilähete, Kymenlaakson Hyvinvointialue, (RRP, P4, I2, I4) | Innokylä (innokyla.fi)

Kymenlaakson digitaalinen liikuntalähete: Kymenlaakson digitaalinen liikuntalähete (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Arkeen Voimaa- ryhmätoimintamalli: Arkeen Voimaa- ryhmätoimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin: Linkki tulee myöhemmin

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy: Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa: Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Väkivaltatyön avainhenkilömalli: Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Löydä apua- palvelu: Löydä apua -palvelu, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4) | Innokylä (innokyla.fi)

Irti nikotiinista- toimintamalli: Irti nikotiinista toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Tapahtumakalenteri: Tapahtumakalenteri, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)

Yhteisen tavoitteen määrittely sekä aikatauluttaminen ovat kehittäjäjoukon motivoinnissa tärkeässä roolissa. Kehittäjäjoukon osallistaminen läpi projektin sekä osallistujien monialaisuus tukevat innostuneisuutta sekä sitoutuneisuutta. Kehittämistyöhön ja sen seurantaan luodaan tarvittavat palaveri- ja kommunikointirakenteet. Yhteiskehittämiseen sitouttamista edistää hyvinvointialueen johdon sekä yhteistyökumppaneiden tuki, koska toimintamallien kehittämistyö on vahvasti johdettu hyvinvointialueen palvelustrategiasta sekä Kymenlaakson alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja - suunnitelmasta. Hyvinvointialueen johto on hyväksynyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämisen toimenpiteet osana Suomen kestävän kasvun hankesuunnitelmaa. Tarkentavia keskusteluita toimenpiteistä on käyty aina tarvelähtöisesti.

Tavoiteltu muutos

Monialainen asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutuu alueella systemaattisesti. Alle on kuvattu tavoteet, toimenpiteet ja osa- alueet, joista toimiva monilainen asiakas- ja palveluohjaus koostuu Kymenlaaksossa:

Digitaaliselle alustalle on koottu monialainen palvelutarjotin, joka mahdollistaa tutustumisen palvelujen ja toiminnan valikoimaan. Ammattilaiset ovat tietosia palvelutarjottimesta ja osaavat hyödyntää sitä asiakas- ja palveluohjauksen tukena. Alueen asukkaat voivat omatoimisesti löytää terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita tarjottimelta. (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi))
Hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä on käytössä osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Kymenlaaksossa on ollut jo aiemmin käytössä Omaolon terveys- ja hyvinvointitarkastus. Terapianavigaattori on alueella käytössä elämäntilanteen, mielen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kartoittamiseen. Terveystarkastuksen ja Terapianavigaattorin käyttöä pyritään lisäämään ja työkalut kuvataan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimelle. Palvelutarjottimelta löytyy tulevaisuudessa laajasti muita hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä asiakas- ja palveluohjauksen tueksi.
Asiakas- ja palveluohjauksen tueksi on otettu käyttöön hyvinvointia ja terveyttä edistäviä lähetteitä. Kymenlaakson hyvinvointialueella on otettu käyttöön digitaalinen liikuntalähete, jolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata asiakkaan kunnan liikuntaneuvontaan (Kymenlaakson digitaalinen liikuntalähete (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)). Kymenlaakson hyvinvointialueella pilotoidaan digitaalista kulttuurilähetettä, jolla hyvinvointialueen ammattilainen voi ohjata asiakkaan kuntaan kulttuurineuvontaan (Digitaalinen kulttuurilähete, Kymenlaakson Hyvinvointialue, (RRP, P4, I2, I4) | Innokylä (innokyla.fi)).
Osallistumiskynnystä madaltavia käytäntöjä on alueella käytössä ja ammattilaiset sekä alueen asukkaat ovat tietoisia niistä. Osallistamiskynnystä madaltavia käytäntöjä alueella on ollut käytössä jo aiemmin. Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tueksi näistä tehdään ajantasainen kooste hyödynnettäväksi.
Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa Kymenlaaksossa kehitetään uusia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja kuten: Löydä apua- palvelu (Löydä apua -palvelu, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4) | Innokylä (innokyla.fi)), Irti Nikotiinista- toimintamalli (Irti nikotiinista toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)), Arkeen Voimaa- ryhmätoimintamalli (Arkeen Voimaa- ryhmätoimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)), Väkivaltatyön avainhenkilömalli (Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)), konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa (Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)), Hyvinvointialueen tapahtumakalenteri (Tapahtumakalenteri, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä (innokyla.fi)) sekä digitaalisten hoitopolkujen hyvinvointia ja terveyttä edistävät sisällöt. Kymenlaakson hyvinvointialue on myös mukana alueellisen FINGER- ryhmätoimintamallin liikunnallisen osion sisällön tuottajana ja asiakasohjauksen tukijana. Ryhmätoiminnan toteutuksesta ja pilotoinnista päävastuussa on Kouvolan seudun Muisti Ry. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen asiakasohjauksessa voidaan hyödyntää myös aiemmin kehitettyjä ja käytössä olevia toimintamalleja.
Monialainen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen muita asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja. Kymenlaaksossa järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta osaamisen vahvistamiseksi sekä ajankohtaisen tiedon jalkauttamiseksi. Hyvinvointialueella on tavoitteena pilotoida hyvinvointikorttia, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakas- ja palveluohjauksen sekä puheeksioton välineenä. Koulutuskokonaisuus sekä hyvinvointikortti tullaan ottamaan käyttöön alkuvuodesta 2025, jolloin palvelutarjotin on julkaistu. Kuvaus hyvinvointikortista sekä koulutuksesta täydentyvät tähän myöhemmin.

Muutoksen mittaaminen

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Kysely toistetaan ammattilaisille vuoden kuluttua, jotta pystymme arvioimaan tavoitellun muutoksen toteutumista. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten toteuttamaa asiakasohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä saada tietoa olemassa olevasta yhteistyöstä sekä käytössä olevista toimintamalleista. Kyselyyn vastattiin laajasti eri yksiköistä. Vastausten mukaan 16% vastaajista ohjaa hyte- palveluihin päivittäin tai lähes päivittäin, 22% ohjaa hyte- palveluihin viikoittain, 18 % kuukausittain, 19% harvemmin ja 21 % ei lainkaan. Eniten ohjausta tehdään liikuntapalveluihin, osallisuuden edistämisen palveluihin ja mielenterveyden edistämisen palveluihin. Suurin este ohjaamiselle on tiedon puute asiakkaan arkiympäristössä tarjolla olevista hyte- palveluista sekä kokemus siitä, ettei ohjaaminen kuulu omaan työnkuvaan. Alueen hyte- palveluista ammattilaiset saavat tällä hetkellä tietoa kollegoilta, hyvinvointialueen Intrasta ja verkkosivuilta. Vastaajista 89% kuvaa, että heidän yksikössä ei ole sovittuna yhteistä toimintamallia tai - tapaa, jolla ohjaamista hyte- palveluihin tehdään. Valtaosa vastaajista (78%) kertoo tunnistavansa soveltuvat asiakkaat oman ammattitaidon pohjalta. Hyte- toimijoiden kanssa yhteistyötä kuvaa tekevänsä päivittäin 3%, viikoittain 10%, kuukausittain 17%, harvemmin tai satunnaisesti 39% ja ei koskaan 31%. Suurimmassa osassa avoimista vastauksista kuvattiin, että yhteistyöstä sopii esihenkilö tai sitten vastaajalla ei ole tietoa, kenen vastuulla asia omassa yksikössä on.

Hyvinvointia tukevat lähetteet ovat käytössä (kyllä/ei)

Määrää ja kirjaamista potilastietojärjestelmään seurataan kuukausittain (liikuntalähete, kulttuurilähete).

Digitaalinen palvelutarjotin on käytössä (kyllä/ei)

Käyttötietoja seurataan.
Käyttökokemuksista laaditaan kysely
Kuvausten määrän seuranta palvelutietovarannossa ja Lähellä.fi- palvelussa

Hyte- koulutuskokonaisuus on järjestetty Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle (kyllä/ei)

Ammattilaisten palaute järjestetystä koulutuksesta

Hyvinvointikortti on käytössä (kyllä/ei)

Asiakas- ja ammattilaispalaute

Monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen linkittyvien toimintamallien osalta muutoksen mittaaminen on kirjattu kunkin kokonaisuuden omaan kuvaukseen yksityiskohtaisemmin.

Toteutussuunnitelma

2023

Osallistutaan THL:n koordinoimaan kansalliseen kehittämiseen
Projektihenkilöstön rekrytointi
Liikuntalähetetoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto
Päätös palvelutarjottimen toteutustavasta ja kehittämistyön käynnistäminen
Arkeen Voimaa- ryhmätoiminnan käynnistäminen
Löydä apua- palvelun kehittäminen
Kulttuurilähetetoiminnan kehittäminen
Palvelutietovaranto ja Lähellä.fi työ
Väkivallan vastaisen työn kehittäminen
Hyvinvointialueen tapahtumakalenterin kehittäminen ja käyttöönotto

2024

Osallistutaan THL:n koordinoimaan kansalliseen kehittämiseen
Projektihenkilöstön resurssien vahvistaminen
Kulttuurilähetteen pilotointi
Palvelutarjottimen kehittäminen ja käyttöönotto
Irti nikotiinista toimintamallin kehittäminen ja pilotointi
Löydä apua- palvelun kehittäminen ja käyttöönotto
Palvelutietovaranto ja Lähellä.fi työ
Väkivaltatyön Avainhenkilömalli on toiminnassa
Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa
Arkeen Voimaa- ryhmätoiminnan pilotointi

2025

Kehitettyjen toimintamallien implementoinnin tuki
Toimintamallien tarpeenmukainen jatkokehittäminen
Palvelutarjottimen jatkokehittäminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuus ammattilaisille
Hyvinvointikortin käyttöönotto
Arviointi ja raportointi

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monialaisen asiakas ja palveluohjauksen kohderyhmänä on kaikki Kymenlaakson asukkaat. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöihin, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai riski sairastua niihin, yksinäisyydestä kärsivät ja syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat sekä alueellisiin kansansairauksiin sairastumisriskissä olevat kymenlaaksolaiset. Kohderyhmän määrittelyä on ohjannut koronavelka- analyysin tulokset.

Asiakasymmärrystä on kerätty Kymenlaakson hyvinvointialueen prototyyppien online- yhteisöltä erilaisten tehtävien avulla. Tehtävien sisältönä ovat olleet: korona- ajan vaikutukset hyvinvointiin sekä hyte- palveluiden saatavuuteen, palvelutarjottimen teemasisällöt ja käyttöliittymä, Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy, hyvinvointia edistävät palvelut ja toiminta, lLöydä apua- palvelun testaaminen, tapahtumakalenteri ja palvelutarjottimen teemojen nimeäminen.

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Tulokset on kuvattu tarkemmin Muutoksen mittaaminen- osioon.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Monialainen asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutuu alueella systemaattisesti. Osana toimintamallia on kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin sekä hyvinvointia tukevat liikunta- ja kulttuurilähetteet. Hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä on käytössä osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta ja ne on koottu palvelutarjottimelle alueen ammattilaisten ja asukkaiden käyttöön. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa Kymenlaaksossa kehitetään uusia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää palveluohjauksessa. Olemassa olevista ja jo aiemmin käyttöönotetuista osallistumiskynnystä madaltavista käytännöistä laaditaan kooste ammattilaisten ja alueen asukkaiden käyttöön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen muita asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja. Kymenlaaksossa järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta osaamisen vahvistamiseksi sekä ajankohtaisen tiedon jalkauttamiseksi. Hyvinvointialueella on tavoitteena pilotoida hyvinvointikorttia, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakas- ja palveluohjauksen sekä puheeksioton välineenä. Toimintamalleista on järjestetty juurruttamiseen liittyvää koulutusta läpi hankeajan ja hyvinvointialueen ammattilaisia on ollut aktiivisesti mukana kehittämistyössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallissa ja kehittämistyössä on huomioitu asiakaslähtöisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien sekä asiakas- ja palveluohjausta tekevien ammattilaisten tarpeet. Toimintamallin soveltaminen vaatii hyvää yhteistyötä jo kehittämisvaiheessa eri tahojen kanssa. Asiantuntijoita ja toimijoita on ollut mukana hyvinvointialueelta, kunnista ja järjestöistä. Asukasymmärryksen kerääminen ja hyödyntäminen on tärkeää.

Toimintamalli tukee alueella jo olemassa olevia rakenteita, vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja ja rakentuu toimijoiden yhteisesti jakaman alueellisen hyvinvointisuunnitelman pohjalle. Toimintamalli on hyvinvointialueen palvelustrategian linjausten mukainen. Johdon sitouttaminen ja aktiivinen osallistaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää.

Asiakas- ja ammattilaisviestintään tulee osoittaa riittävät resurssit.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaisille tehty kysely hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutettiin 3/24. Kysely toistetaan ammattilaisille osana arviointia 3/25. Arvioinnin tulokset raportoidaan tarkemmin keväällä 2025. Monialainen asiakas- ja palveluohjaus - toimintamalliin linkittyvät kokonaisuudet ja niiden arvioinnin tulokset kuvataan tarkemmin kunkin toimintamallin omassa Innokylä- kuvauksessa.

Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)