Muistiystävällisyyden edistäminen Helsingin kaupungilla
Helsingin kaupunkistrategiassa (2021-2025) yhdenvertaista kaupunkia kehitetään myös panostamalla muistiystävällisyyteen. Koska käsite ei ole vielä yleisesti tunnettu, tietoa on koottu yhteen ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja työn tueksi.
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupunkistrategiassa (2021-2025) yhdenvertaista kaupunkia kehitetään myös panostamalla muistiystävällisyyteen. Koska käsite ei ole vielä yleisesti tunnettu, tietoa on koottu yhteen ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja työn tueksi.
Olemassa olevaa, muistiystävällisyyttä käsittelevää tietoa on koottu yhteen kaupungin sisäiseen intranet -palveluun ammattilaisten työvälineeksi.
Sivu jakautuu teemakokonaisuuksiin, jotka noudattelevat Kansallisessa Muistiohjelmassa luotua viitekehystä. Sisältökokonaisuudet käsittelevät muistioireiden varhaisen havaitsemisen tärkeyttä, muistisairauksien ennaltaehkäisyä Finger-toimintamallia hyödyntäen, muistisairauksien vaikutusta vuorovaikutukseen, Helsingissä tarjolla olevaa, muistia tukevaa ryhmätoimintaa sekä muistisairauksiin liittyvän kehittämistyön sijoittumista osaksi kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kokonaisuutta. Jokaista sisältökokonaisuutta koskevan tekstiosion oheen on linkitetty kaupungin ja sidosryhmien sivustot ja taustamateriaali, jota tekstiosioissa on lyhyesti käsitelty. Sivun loppuun on koottu Helsingissä aiemmin tuotettu muistiystävällisyyttä käsittelevä materiaali ja tehty kehittämistyö. Lisäksi kaupungin ammattilaisia innostetaan suorittamaan Muistiliiton Muistikummi -verkkotuokio, joka antaa eväitä muistiystävällisyyden edistämiseen.
Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä ja sen myötä tarve edistää yhteiskunnan muistiystävällisyyttä. Muistiystävällisyys on moniulotteinen käsite, jota on määritelty esimerkiksi vuosina 2012-2020 toteutetussa Kansallisessa muistiohjelmassa. Kansainvälisesti Maailman terveysjärjestö, WHO, on tuottanut materiaalia yhteiskuntien muistiystävällisyyden kehittämiseksi. Muistiystävällisyydellä voidaan ajatella olevan rinnakkaisia käsitteitä, kuten ikäystävällisyys, ja sen sisältyvän toimintaperiaatteisiin, kuten saavutettavuuteen ja kaikille sopivaan suunnitteluun (design for all).
Helsingissä muistiystävällisyys ei ole uusi käsite. Osana Muistikylä -työryhmän työtä julkaistiin vuonna 2018 ikääntyneiden asumispalveluille suunnattu muistiystävällisen toiminnan käsikirja. Vuosina 2017-2020 Helsingin Muistiyhdistyksen johdolla luotiin myös esimerkiksi muistiystävällinen kaupunginosa -konsepti Itä-Helsingissä sijaitsevaan Vuosaareen. Muistisairauksien ennaltaehkäisyä, kohtaamisen taitoja sekä muistisairautta sairastavien kaupunkilaisten ja läheisten palveluja kehitetään laajasti kaupungin palveluissa ja yhteistyössä sidosryhmäyhteistyökumppaneiden kanssa.
Tarve muistiystävällisyyttä käsittelevän tiedon kokoamiselle yhteen Helsingissä nousi esille kaupungin sisäisen intranet -palvelun uudistuksen yhteydessä.
Laskennallisten arvioiden mukaan Helsingissä muistisairautta sairastavia kaupunkilaisia on tällä hetkellä ainakin 23 000 ja heistä noin 800 on työikäisiä. Kansallisesti arvioidaan lisäksi, että noin 200 000 henkilöllä on lieviä haasteita tiedonkäsittelyllisissä toiminnoissaan. Tiedossa lisäksi on, että muistisairaus on merkittävin syy pitkäaikaisen hoidon tarpeelle ja siten muistisairaudet ovat paitsi merkittävä kansanterveydellinen, myös kansantaloudellinen kysymys. Väestön ikääntyessä muistisairauksien määrä lisääntyy. Helsingin ikääntynyt väestö myös monimuotoistuu, mikä luo muun muassa vuorovaikutuksen onnistumiselle omat vaatimuksensa.
Tässä toimintamallissa on kuvattu, miten olemassa olevaa kehittämistyötä ja tietoa on koottu yhteen kaupungin ammattilaisten työvälineeksi.
Mikään sivusto ei pysy ajantasaisena ilman ylläpitoa ja tule hyötykäyttöön ilman jalkauttamista. Kun tietoa kootaan yhteen hanketyössä, sivuston päivitysvastuut on tärkeää sopia hyvissä ajoin.
Tietoisuus muistiystävällisyydestä käsitteenä sekä jo tuotetusta materiaalista ja olemassa olevasta tiedosta on vahvistunut, kun tietoa on koottu yhteen paikkaan.