Naapuriyhteisötoiminta tarjoaa omissa asunnoissaan tuetusti asuville kehitysvammaisille henkilöille mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja tukea sosiaalisten verkostojen rakentamiseen. Lisäksi tarjotaan yksilötukea ja rohkaisua omannäköiseen elämään.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Kataisen hallitus linjasi kehitysvammaisten laitosasumisen poistettavaksi vuoteen 2020 mennessä, mihin myös Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus velvoittaa. Koska tuettua asumista tulee lisätä ja ympärivuorokautista asumista vastaavasti vähentää, tarvitaan uusia palvelumuotoja tuetun asumisen tukemiseksi. Itsenäisesti ja ohjatusti asuvien kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kokema yksinäisyys sekä yhteisöihin kuulumisen kaipuu ovat muutoksen myötä tulleet näkyvimmiksi.
Naapuriyhteisötoiminta on suunnattu kehitysvammaisille henkilöille, jotka asuvat tuetun asumisen yksiköissä. Vapaaehtoiseksi lähinaapuriksi voidaan rekrytoida esimerkiksi paikallisia korkeakouluopiskelijoita.
Toimintaa on pilotoitu Lahdessa ja Lappeenrannassa. Toimintaa on kehitetty tiiviisti kohderyhmän, heidän läheistensä, työntekijöiden ja esihenkilöiden kesken. Kohderyhmälle ja ammattilaisille tehtyjen haastattelujen lisäksi yhteiskehittämistä on tapahtunut neljässä alueellisessa työpajassa. Ikäihmisten on esimerkiksi havaittu kaipaavan toimintaa omanikäisten kanssa ja naisten erityisesti naisille suunnattua toimintaa.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Naapuriyhteisötoiminta on suunnattu kehitysvammaisille henkilöille, jotka asuvat omissa asunnoissaan tuetusti. He saavat vammaispalveluohjaajilta tukea arjen askareisiin, hyvinvointiin ja asiointiin liittyen. Toiminnassa on mukana vapaaehtoisia lähinaapureita ja vertaisohjaajia.
Naapuriyhteisötoiminta kiinnittyy vapaa-ajan toimintoihin, vapaaehtoistoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Se muodostuu kolmesta eri toimintamuodosta: lähinaapuritoiminnasta, matalan kynnyksen vapaa-ajan toiminnasta ja hyvä naapuri -mallista.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Naapuriyhteisötoiminta muodostuu kolmesta eri toimintamuodosta: 1. lähinaapuritoiminnasta, 2. matalan kynnyksen vapaa-ajan toiminnasta, ja 3. hyvä naapuri -mallista.
1. LÄHINAAPURITOIMINTA
Lähinaapuri on vapaaehtoinen, joka asuu avustettavien kanssa samassa rakennuksessa, omassa asunnossaan.
Lahdessa ja Lappeenrannassa lähinaapuri on ollut vapaaehtoinen ammattikorkeakouluopiskelija, joka asuu avustettavien kanssa samassa rakennuksessa, omassa asunnossaan, ja avustaa naapureitaan noin 5 tuntia viikossa. Lähinaapuri ei ole työsuhteessa, mutta hän saa toiminnasta 60 prosentin vuokra-alennuksen ja opintopisteitä. Hän voi antaa käytännön apua liittyen esimerkiksi tietokoneiden ja älypuhelinten käyttöön, mutta myös harrastaa tai käydä kulttuuritapahtumissa naapureidensa kanssa.
Lähinaapuri voi myös järjestää yhteistä toimintaa ja näin edesauttaa sitä, että asukkaat muodostaisivat itse porukoita vapaa-ajan toimintoja varten. Tarvittaessa hän saa tehtäväänsä tukea kunnan tai kuntayhtymän vammaispalveluista.
Lahdessa ja Lappeenrannassa mahdollisuudesta toimia lähinaapurina tiedotettiin oppilaitosten alkamistapahtumissa ja sähköpostitse opettajille.
2. MATALAN KYNNYKSEN VAPAA-AJAN TOIMINTA
Matalan kynnyksen tiloissa järjestetään vapaa-ajan toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Tilat sijaitsevat lähellä asukkaita.
Toiminta perustuu täysin asukkaiden toiveisiin ja sisältää esimerkiksi vapaamuotoista pelailua, oleilua ja seurustelua toisten kanssa. Lisäksi voidaan järjestää teemailtoja eri aiheista, kuten some-käyttäytymisestä, tai lähteä vaikka jääkiekko-otteluihin tai ravintoloihin.
Vertaisohjaajat vetävät toimintaa, mutta heidän tukenaan on vastuuohjaaja, joka vastaa laajemmin toiminnan suunnittelusta. Vertaisohjaajat saavat tehtäväänsä parin illan pituisen koulutuksen ja konkreettisen oppaan.
Lahdessa Ilta-Olkkari on ollut auki kolmena päivänä viikossa ja yhtenä viikonloppuna kuukaudessa, ja Lappeenrannassa Ilta-Pumppu yhtenä iltana viikossa.
3. HYVÄ NAAPURI – JOKAINEN OSAA JA VOI AUTTAA TOISTA
Jokaisella on joitakin sellaisia vahvuuksia, joissa toinen voi tarvita apua. Jokainen voi siis olla toiselle hyvä naapuri. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on luotu yhdessä portaittain etenevät askeleet siitä, miten tulee toimia ja käyttäytyä, kun menee toisen kotiin. On kohteliasta ilmoittaa tulostaan tai esteestään, tulla hyvissä aikeissa, tervehtiä sekä kunnioittaa toisen kotia. Askeleet on kuvattu Kuinka tulet minun kotiini -esitteeseen.).
”Kuinka tule minun kotiini” ja muut selkokieliset esitteet Naapurit-hankkeen sivulla (Lab.fi)
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: NAAPURIYHTEISÖTOIMINTA VAHVISTAA YHTEISÖLLISYYTTÄ JA TARJOAA TUKEA OMANNÄKÖISEEN ELÄMÄÄN
Lähinaapurin tukemana voi tehdä mieleisiä asioita vapaa-ajalla, rohkaistua kokeilemaan uutta ja päästä toimimaan yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Näin voi kokeilla uusia rooleja ja osallistua tasavertaisena muiden kanssa erilaiseen toimintaan. (1) Naapuriyhteisötoimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden, heidän läheistensä ja ammattilaisten kanssa. Matalan kynnyksen tilat Ilta-Olkkari ja Ilta-Pumppu tarjoavat omaehtoista ja yhdessä suunniteltua toimintaa, jossa myös kansalaistaidot vahvistuvat. (2) Uusien yhteisöllisyyden muotojen ansiosta omissa asunnoissa tuetusti asuvien kehitysvammaisten henkilöiden sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee. Lisäksi he pääsevät osaksi yhteiskuntaa osallistumalla lähiympäristön aktiviteetteihin. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista: Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista (2.9.2020) (pdf 318 kt)
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.