Neuvolan kotikäyntimalli vauvaperheiden tukena, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP,P4,I1)
Neuvolan kotikäyntimalli on luotu mahdollistamaan käynnit vauvaperheisiin matalalla kynnyksellä perheiden tarpeiden mukaan. Käynnit sisältävät ohjausta ja tukea imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen.
Toimintamallin nimi
Neuvolan kotikäyntimalli on luotu mahdollistamaan käynnit vauvaperheisiin matalalla kynnyksellä perheiden tarpeiden mukaan. Käynnit sisältävät ohjausta ja tukea imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen.
Toimintamallin avulla vauvaperheet saavat vahvempaa tukea peruspalveluista matalalla kynnyksellä. Käynnit sisältävät yksilöllistä ohjausta ja tukea perheille vauvan ravitsemukseen, imetyksen haasteisiin, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen. Se mahdollistaa vauvan painon seurannan ja siihen liittyvän ohjauksen muutaman päivän sisällä yhteydenotosta. Tuki on perheen tarpeista lähtevää, vuorovaikutteista ohjausta perheen omassa kotiympäristössä ja toimii neuvolan normaalin toiminnan tukena.
Lisäksi toimintaan liittyy vauvamyönteisten hoitokäytänteiden edistäminen ja yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstön koulutusten suunnittelu ja toteutus yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Toimiva yhteistyö näkyy asiakkaille hoidon jatkuvuutena ja toisiaan tukevina sujuvina palveluina.
Neuvolan kotikäyntimallia vauvaperheiden tueksi lähdettiin kehittämään osana RRF Keski-Pohjanmaa-hanketta vuosina 2022-2024. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka vastaa nopeasti perheiden tuen tarpeisiin ja parantaa palveluiden saatavuutta. Kotiin vietävällä matalan kynnyksen palvelulla pyritään myös madaltamaan kynnystä avun ja tuen hakemiseen.
Raskauden ja lapsuusajan olosuhteilla tiedetään olevan tärkeä merkitys syntyvän ja kasvavan lapsen hyvinvoinnille. Raskausaikana ja erityisesti lapsen ensimmäisinä elinvuosina luodaan pohja elinikäiselle mielenterveydelle. Pikkulapsiperheissä lapsen ja koko perheen hyvinvointi on suurelta osin kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Oleellista on, että vanhemmat saavat tarvitsemaansa apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitaan.
Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään vauva-ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamista Suomen äitiys-ja lastenneuvoloihin yhdenmukaistamaan ja tehostamaan imetyksen edistämistä perusterveydenhuollossa. Tämä haastaa neuvoloita kehittämään toimintaansa. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset näkyvät erityisen selvästi imetyksen yleisyydessä ja onnistumisessa. Suomessa haasteena on parantaa lasten yhdenvertaisuutta imetyksen toteutumisessa lapsen perhetilanteesta, perheen koulutustasosta, äidin iästä tai terveyskäyttäytymisestä huolimatta.
Kohderyhmänä on neuvolan asiakkaat; raskaana olevat perheet sekä kaikki vauvaperheet, jotka tarvitsevat vahvempaa ohjausta ja tukea imetykseen, vauvan hoitoon, varhaiseen vuorovaikutukseen tai vanhemmuuteen. Perheet voivat hakea apua itse tai ohjautuvat palveluun ammattilaisten kautta. Imetyksen haasteissa perheet voivat ottaa yhteyttä työntekijään suoraan omahoidon viestillä. Imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville järjestetään vertaistukiryhmiä raskauden aikana.
Terveydenhoitajat saavat tukea työlleen ja mahdollisuuden konsultaatioon ja koulutuksiin.
Asiakaspalautetta pyydetään jatkuvasti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Toimintaa on kehitetty avoimesti ja yhteistyössä perheiden kanssa toimivien tahojen kanssa. Henkilöstön ja asiakkaiden toiveita on kuunneltu ja toimintaa on muokattu käytännön tarpeiden mukaan. Palautekyselyt on tehty sekä asiakkaille että neuvolan terveydenhoitajille. Kehittämisehdotuksia on otettu kokeiluun ja toimivat ideat käyttöön.
Jatkossa toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti asiakkaita ja ammattilaisia. Yhteistyötä perheiden kanssa toimivien ammattilaisten välillä lisätään ja tehdään siitä joustavaa ja jatkuvaa.
Resurssit voi olla mahdollista ottaa neuvolan käytössä olevista resursseista, koska toiminta tukee terveydenhoitajien työtä. Nopealla aikataululla mahdollistuvat kotikäynnit vähentävät terveydenhoitajien työpainetta ja lisäävät palveluiden yhdenvertaisuutta. Henkilöstön koulutusten myötä myös terveydenhoitajien oma ammatillinen osaaminen vahvistuu.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Yhden henkilön työpanos riittää toiminnan pyörittämiseen, mutta tiimissä on hyvä olla useampi työntekijä, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata ja palvelua pystytään tarjoamaan myös lomien aikana.
Perheet ovat saaneet kotikäynnin viikon sisällä yhteydenotosta. Kynnys avun pyytämiseen on madaltunut, kun palvelua on tarjottu matalalla kynnyksellä neuvolasta. Hoidon jatkuvuus sairaalasta kotiutuessa on turvattu, jos omasta neuvolasta ei kotikäynti ole järjestynyt.
Imetyksen haasteissa kotikäynti on järjestynyt nopeasti, jolloin perheet ovat kokeneet saaneensa apua ja tukea, jota tarvitsivat. Palaute kotikäynneistä on ollut todella positiivista ja asiakastyytyväisyys on lisääntynyt.
Hoidon saatavuus on parantunut ja asiakkaita on ohjautunut palveluun sekä neuvolan että sairaalan eri yksiköiden ja lapsiperheiden kotipalvelun kautta. Asiakkaat ovat löytäneet omahoidon viestillä yhteyden suoraan neuvolan imetystukeen. Vertaistukiryhmiä toivottiin ja niitä on järjestetty imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville. Palaute sekä asiakkailta että terveydenhoitajilta on ollut positiivista.
Terveydenhoitajat ovat saaneet tukea omalle työlleen ja mahdollisuuden konsultaatioon ja kotikäyntiin perheille, joilla on haasteita vauvan ravitsemukseen, varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen tai jaksamiseen liittyen.
Yhteistyö perheiden kanssa toimivien ammattilaisten kanssa on lisääntynyt ja kynnys yhteydenottoon on madaltunut.
Kansikuva
