Nuoren oikeuksiaan koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen lastensuojelun sijaishuollossa (NOJA-hanke)
NOJA-hankkeessa kehitettiin tapoja lisätä nuoren ymmärrystä oikeuksistaan lastensuojelun sijaishuollossa ja työskenneltiin nuorten kanssa pienryhmissä mallinnusten pohjalta. Hankkeessa laadittiin kaksi opasta sijaishuollon käyttöön sekä aihetta koskeva verkkomateriaali.
Toimintamallin nimi
NOJA-hankkeessa kehitettiin tapoja lisätä nuoren ymmärrystä oikeuksistaan lastensuojelun sijaishuollossa ja työskenneltiin nuorten kanssa pienryhmissä mallinnusten pohjalta. Hankkeessa laadittiin kaksi opasta sijaishuollon käyttöön sekä aihetta koskeva verkkomateriaali.
Perus- ja ihmisoikeuslähtöisyys
NOJA-hankkeessa mallinnettu tapa lisätä nuoren oikeuksiaan koskevaa ymmärrystä on vahvasti perus- ja ihmisoikeuslähtöinen. Jokaiselle kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet kuvaavat yhteistä tahtoa siitä, miten ihmisiä on kohdeltava, mitä asioita heille on turvattava ja missä tilanteissa heidän on saatava suojelua. Samalla ne kuvaavat itse asiassa hyvin pitkälle sitä, miten lastensuojelu kokonaisuudessaan toimii: Mitkä asiat ovat kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle tärkeitä ja miten nämä kaikkein tärkeimmät asiat turvataan sijoituksen aikana.
Parhaimmillaan perus- ja ihmisoikeuksien tuntemus voikin toimia nuorelle kuin karttana hänen lastensuojeluasiakkuudessaan. Oikeuksiin liittyvä periaatelähtöinen tarkastelutapa auttaa nuorta hahmottamaan kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Hyvä yleiskuva perus- ja ihmisoikeustasoisesta sääntelystä mahdollistaa tarkastelun tarkentamisen aina tarpeen tullen lastensuojelulainsäädännön yksittäisiin säännöksiin.
Mikä tieto on keskeistä?
Hankkeessa kehitetty mallinnus nuorelle sijoituksen aikana keskeisestä tiedosta koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta:
- Sijaishuollossa erityisen tärkeät perus- ja ihmisoikeudet sekä niiden merkitys
- Kaikki perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat nuorille sijoituksen aikana yhdenvertaisesti. Sijaishuollon yhteydessä tietyt perus- ja ihmisoikeudet korostuvat kuitenkin erityisesti, ja voidaan ajatella, että on olemassa oikeuksia, jotka nuoren on sijoituksensa aikana erityisen tärkeä tuntea.
- Nuoren on lisäksi hyvä hahmottaa, mikä vaikutus on sillä, että tietyt asiat on suojattu juuri perus- ja ihmisoikeuksien tasolla. Ydinasia on, että perus- ja ihmisoikeudet antavat niillä turvattaville asioille erityisen vahvan suojan ja että ne kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille.
- Nuoren on tärkeä myös ymmärtää, että hänen oikeuksiensa rajoittaminen on mahdollista, mutta kuitenkin vain tarkkaan säännellyissä tilanteissa.
- Ks. Tärkeitä oikeuksia sijaishuollossa -juliste sekä verkkomateriaali.
- Nuoren keinot vaikuttaa oikeuksiensa toteutumiseen eli nuorelle kuuluvat osallistumisoikeudet
- Osallistumisoikeuksien tavoitteena on varmistaa, että nuori voi vaikuttaa omiin asioihinsa mahdollisimman tehokkaasti ja kokea, että hänen asiansa on käsitelty oikeudenmukaisesti. Siksi jokaisen nuoren tulee ymmärtää, millaisia erilaisia vaikuttamisen keinoja hänelle on lainsäädännössä turvattu.
- Osallistumisoikeudet on jaoteltu neljään nuorella käytössä olevaan "vaikuttamisen avaimeen":
- Oikeus tulla kuulluksi
- Oikeus saada perustelut
- Oikeus asiakastietoon
- Oikeusturvakeinot
- Eri aikuisten vastuut ja tehtävät turvata nuoren oikeudet
- Sijaishuollon järjestelmässä nuoren oikeuksia turvaavat tehtävät jakautuvat usealle taholle, joista jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Nuori tarvitsee ymmärrystä aikuisten rooleista ja vastuista hänen oikeuksiensa turvaamisessa. Tähän kuuluu myös ymmärrys sijaishuollon valvonnan tavotteista ja keinoista.
Vuorovaikutus ja dialogisuus ymmärryksen syntymisen välineinä
Nuorta voimaannuttava ja osallisuutta vahvistava ymmärrys omista oikeuksista ja asemasta rakentuu vuorovaikutuksessa aikuisten ja muiden nuorten kanssa. Aikuisen ja nuoren välisen vuorovaikutuksen on tärkeä olla dialogista. Jotta tasavertaisuuden kokemus voidaan turvata, on kokemuksia ja ilmiöitä hyvä käsitellä mahdollisimman arkikielisesti. Silloin, kun keskustelun yhteyteen on liitettävä oikeudellisia käsitteitä, on niiden merkitystä tärkeä kuvata nuorelle mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, hyödyntäen konkreettisia esimerkkejä ja kielikuvia hyödyntää. Ympäristön on hyvä haastaa myös kriittiseen pohdintaan sekä antaa tilaa nuoren kokemuksille ja kysymyksille.
NOJA-hankkeen ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteisopas "Kaikkein tärkeimmät asiat" - nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa sisältää konkreettisia ideoita oikeuksien yhteiseen käsittelyyn aikuisten ja nuorten kesken. Lisäksi tukea vuorovaikutukselle löytyy Tärkeitä oikeuksia sijaishuollossa -verkkomateriaalista www.oikeudetsijaishuollossa.fi.
Sijaishuolto on hyvin erityinen huolenpidon konteksti, jota lainsäädäntö ohjaa vahvasti. Vastuu nuoren huolenpidosta jakautuu usealle taholle, ja nuoren tilannetta tarkastellaan erilaisten asiakirjojen, suunnitelmien, kirjausten ja päätösten kautta. Tämän kaiken keskellä nuoren voi olla vaikeaa rakentaa jäsentynyttä kuvaa omasta tilanteestaan ja ympäröivästä todellisuudesta. Sijaishuoltoa voi myös kuvata hyvin perus- ja ihmisoikeusherkäksi alueeksi, jossa nuoren perus- ja ihmisoikeudet ovat korostuneesti tarkastelun kohteena. Oikeuksien merkitys korostuu ylipäätänsä aina, kun viranomaiset puuttuvat ihmisten elämään. Erityisesti näistä syistä tieto nuorelle kuuluvista oikeuksista sekä siitä, miten nuori voi niitä tosiasiassa käyttää, on sijoituksen aikana niin merkittävää.
Käytännössä nuorilla ei kuitenkaan aina ole riittävästi tietoa asiakkuuttaan koskevasta sääntelystä. Tämä seikka on nostettu toistuvasti esiin laillisuusvalvojien, lapsiasiavaltuutetun, eri lapsijärjestöjen sekä lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroissa ja kannanotoissa.
Kohderyhmänä ovat olleet nuorisoikäiset sijaishuollossa elävät nuoret. Nuoren tiedolliset oikeudet on haluttu nostaa erilliseksi tarkastelun kohteeksi, koska nuoruuteen elämänvaiheena liittyy erityisiä tarpeita ja haasteitakin. Omia oikeuksia ja asemaa koskevan ymmärryksen lisääminen on eräs keino tukea nuoren itsenäistymistä. Nuoruudesta erityisenä elämänvaiheena myös seuraa, että oikeuksien sisällöt eroavat nuorisoikäisillä toisaalta aikuisten ja toisaalta pienempien lasten vastaavista.
NOJA-hanke aloitettiin keväällä 2018 tiiviillä kahden kuukauden pituisella työskentelyrupeamalla viiden sijaishuollossa elävän nuoren ja Osallisuuden Ajan kokemusasiantuntijan kanssa. Yhdessä nuorten kanssa pohdittiin ja haettiin kieltä sekä jäsennystapoja, joilla oikeuksia voidaan yhdessä tarkastella. Kaikista nuorten työskentelykokonaisuuksista kerättiin nuorilta palautetta. Hankkeessa laadittua Tärkeitä oikeuksia sijaishuollossa -verkkomateriaalia työstettiin nuorten kanssa myös erikseen järjestetyissä työpajoissa, joissa pohdittiin sekä oikeuksien sisältöjen kuvaamista että kuvitusideoita.
Hankkeen aikana työskenneltiin lisäksi eri tavoin Osallisuuden Ajan kokemusasiantuntijoiden sekä SOS-lapsikylän kehittäjänuorten kanssa.
Asioiden toimiva ja vaikuttava käsittely edellyttää aikuisilta perusosaamista ja -ymmärrystä perus- ja ihmisoikeuksista sekä lastensuojelun sääntelystä. Oleellista on asioiden avoin ja innostunut yhteinen tarkastelu, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisprosessin.
Ryhmämuotoinen asioiden tarkastelu sopii hyvin esimerkiksi sijaishuoltopaikkojen toiminnallisten iltojen ohjelmaksi.
Kokemusasiantuntijuutta voi käyttää eri tavoin hyväksi asioiden käsittelyssä ja nuorten innostamisessa asioiden pohtimiseen.
Nuorilta kerättiin NOJA-hankkeessa toimintaan osallistumisesta sekä kirjallista että suullista palautetta. Palautteen perusteella:
- Nuorille on ollut pääsääntöisesti hyvin tärkeää päästä pysähtymään oikeuksiaan koskevien asioiden äärelle.
- Oikeuksia koskevat keskustelut ovat tuntuneet nuorista merkityksellisiltä, eikä aiheiden käsittelyä ole pidetty liian vaikeana.
- Nuorille on syntynyt pääsääntöisesti tunne siitä, että asioita lähestyttiin uudenlaisesta näkökulmasta.
- Nuoret kuvasivat ymmärryksensä omasta asemastaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan parantuneen työskentelyn myötä.
Sijaishuollon aikuisilta saatujen palautteiden perusteella oikeuksien äärelle pysähtyminen todella vahvisti parhaassa tapauksessa nuoren osallisuutta arjessa. Oikeuksien äärelle pysähtyminen saattoi näkyä rohkeuden lisääntymisenä, vahvempana haluna vaikuttaa esimerkiksi palavereissa ja neuvotteluissa, kiinnostuksena itseä koskevia päätöksiä kohtaan tai haluna käydä keskustelua aikuisten kanssa esimerkiksi yksityisyytensä rajoista tai sijaishuoltopaikan säännöistä.
Kansikuva
