Omaiskahvilatoiminta; tietoa, virkistystä ja vertaistukea lähellä omaishoitajia.
Ommaiskahvila on matalan kynnyksen vapaamuotoinen kohtaamispaikka, johon voi tulla hakemaan tietoa, keskustelemaan, virkistäytymään, kahvittelemaan ja tapaamaan muita omaishoitajia. Ommaiskahvila on suunnattu ikärajattomasti kaikille omaistaan hoitaville ja heidän läheisilleen
Toimintamallin nimi
Ommaiskahvila on matalan kynnyksen vapaamuotoinen kohtaamispaikka, johon voi tulla hakemaan tietoa, keskustelemaan, virkistäytymään, kahvittelemaan ja tapaamaan muita omaishoitajia. Ommaiskahvila on suunnattu ikärajattomasti kaikille omaistaan hoitaville ja heidän läheisilleen
Omaiskahvila on kaikille omaistaan hoitaville suunnattu matalan kynnyksen kohtaamispaikka, johon voi tulla yksin, hoidettavan tai vaikka ystävän kanssa. Omaiskahvila pitää sisällään monipuolista ja ajankohtaista tietoa omaishoitoon liittyvissä asioissa, keskustelua alueen omaishoidon kysymyksistä sekä virkistystä ja vaihtelua sekä vertaistukea toisilta omaishoitajilta. Omaiskahvila on vaikuttamismahdollisuus omaishoidon alueellisiin asioihin ja myös omaishoitajat itse voivat osallistua Omaiskahvilatoiminnan kehittämiseen. Omaiskahvilassa voi tavata Oulun seudun omaishoitajat ry:n työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka toimivat omaiskahvilaemäntinä yhdessä työntekijän kanssa, työpareina. Omaiskahvilassa on joka kerta tietty teema ja se on osallistujille ilmainen. Omaiskahviloita järjestetään kohdennetusti eri kohderyhmille, esim. erityislapsiperheet ja työikäiset.
Omaiskahviloita toteutetaan neljä kertaa vuodessa kahdeksassa kunnassa sekä Oulun kaupungissa Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa ja Yli-iissä, yhteensä 52 krt/vuosi. Yhteensä noin 52 kertaa/vuosi
Omaiskahvilatoiminnan toteutuksesta vastaa työntekijä-vapaaehtoinen pari tasavertaisena työntekijäparina. Vapaaehtoinen vastaa kahvinkeitosta, toimii osallistujien vastaanottajana ja on kuulevana korvana kahvipöytäkeskusteluissa. Työntekijä vastaa sisällöllisestä toteutuksesta ja tiedottamisesta.
Omaiskahviloiden toiminta perustuu omaishoitajien omiin toiveisiin ja tarpeisiin, joita on selvitetty alkukartoitus ja palautekyselyillä sekä haastatteluilla. Omaishoitajat ovat itse saaneet osallistua toiminnan suunnitteluun heti alkuvaiheesta lähtien.
Omaiskahvila toimii alueella hyvänä omaishoidon ensitiedon saamisen paikkana. Se tuo esille omaishoidon asioita näkyvästi alueella. Omaiskahviloihin on helppo tulla kun se on avointa toimintaa kaikille eikä ennakkoilmoittautumista vaadita.
Kuvaus vaihe vaiheelta:
1. Suunnittelutyö
Työ alkaa suunnittelukokouksella, jota pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kokous pidetään edellisen puolivuosittaisen kauden loppuvaiheessa, esim. syksyn toiminnan suunnittelu huhtikuussa ja kevätkauden toiminnan suunnittelukokous marraskuussa. Kokouksissa otetaan huomioon käytettävissä olevat viimeisimmät asiakaspalautteiden ja haastattelujen tulokset sekä ryhmäkeskustelut omaishoitajien kanssa. Suunnittelukokouksessa suunnitellaan seuraavan puolen vuoden Omaiskahvilan sisältö vuosikelloa mukaillen. Päätetään ajankohdat ja ketä/mitä tahoja voisi olla mukana sisällön toteutuksessa.
2. Valmistelutyö
Omaiskahvilatoiminnan vastuuhenkilö sopii suunnitelman pohjalta yhteyksiä toiminnan sisällön tuottajien kanssa sekä tekee tilavaraukset. Omaiskahvilatoiminnassa voi hyödyntää yhteistyökumppaneita, alueen yrityksiä, yhdistyksiä, kaupungin työntekijöitä tai muita tahoja kuten vapaaehtoisia tai tuottaa sisältö itse.
Yhteistyökumppaneita valittaessa on hyvä hyödyntää eri tahoja ja toimijoita yli sektorirajojen ja perinteisten organisaatiorajojen.
3. Tiedottaminen
Tiedottamistyötä tehdään monipuolisesti ja hyviä toimivia kanavia hyödyntäen, esim. some, netin tapahtumakalenterit, lehti-ilmoitukset, paikallistason ilmoittelu, yhteistyöverkostot jne. Tehdään tiedottamista erityisesti ennen kuin toteutusvaihe alkaa ja myös Omaiskahvilakauden aikana ennen kutakin kokoontumiskertaa. Tiedottamisen seurannan helpottamiseksi on laadittu tiedottamiskaavion, johon merkitään tiedottamisen tavat ja toteutunut toiminta. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat toimineet yhteistyössä tiedottamisessa tiedottaen toiminnasta asiakkaille.
4. Toteutusvaihe
Yhden Omaiskahvilan toteutukseen osallistuu yksi tai kaksi työntekijää, riippuen sisällöstä sekä yksi tai kaksi vapaaehtoista. Vapaaehtoinen -työntekijä parina -työtavasta on hyviä kokemuksia. Myös yhteistyökumppaneita voi olla mukana riippuen sisällön toteutuksesta. Aluksi otetaan vastaan tulijat ja tarjotaan kahvit. Sen jälkeen alkaa teemaosuus, joka on luonteeltaan keskusteleva ja osallistava. Sisältönä voi olla vaihdellen eri teemoja. Jollakin kertaa painotetaan tiedollista tukea, toisella kertaa on enemmän virkistyksellisempää ohjelmaa jne. Päätetään tilaisuus lyhyeen loppupuheenvuoroon.
5. Arviointivaihe
Heti Omaiskahvilan kokoontumisen jälkeen keskustellaan toteuttajien kanssa lyhyesti tilaisuuden onnistumisesta. Työntekijöiden kanssa arvioidaan toteutunutta toimintaa puolivuosittain arviointipäivässä sekä kerätään palautetta osallistujilta ja vapaaehtoisilta vähintään kerran vuodessa kirjallisen palautekyselyn avulla.
Yhdistyksen toiminta-alue on laaja; Oulu ja 7 ympäristökuntaa. Toiminta-alue on asukasmäärältään suuri eli n. 254 000 asukasta, joista omaishoidontuensaajia on noin 2 500, jolloin omaistaan hoitavien kokonaismäärä on arviolta noin 25 000 henkilöä. Omaishoito ei kosketa pelkästään ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden määrän kasvu tulee lisäämään myös omaishoidon tarvetta. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Pohjanmaalla väestöllinen huoltosuhde on maan keskiarvoa korkeampi. Ikäihmisten palveluissa tavoitteena on tukea kotona asumista. Omaishoito on avainasemassa tämän tavoitteen edistämiseksi. Tulevaisuudessa omaishoito on väistämättä kasvava järjestelmä, koska asetettujen tavoitteiden mukaan laitoshoidossa on tulevaisuudessa vain 3 % yli 75 – vuotiaista. Tämä vastaa myös useiden ikääntyneiden toiveita. Ihmiset haluavat asua kotonaan luonnollisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. (Yrjö Mattila, Kela 2013)
Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa painotetaan, että kunta ei yksin tuota kaikkia niitä palveluita, joita omaishoitotilanteissa tarvitaan. Avaintekijänä omaishoitajien riittävän tuen varmistamisessa on kunnan, Kelan, järjestöjen, seurakuntien ja yksityissektorin palveluntuottajien toimijoiden yhteistyö. Tämän vuoksi on tärkeää, että esimerkiksi järjestöille taataan riittävät taloudelliset resurssit niiden tekemän työn jatkuvuuden turvaamiseksi. Omaishoitajat tarvitsevat järjestöjen erityisosaamisen piiriin kuuluvia palveluja, kuten hoidettavan sairauteen tai vammaan liittyviin haasteisiin pureutuvaa valmennusta ja vertaistukea (KOHO 2014 - 2020).
Kohderyhmänä ovat koko yhdistyksen toiminta-alueen omaishoitajat ja hoidettavat, heidän lähipiirinsä sekä alkavissa omaishoitotilanteissa olevat henkilöt. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat vapaaehtoiset ja vertaisvapaaehtoiset, joita rekrytoidaan, koulutetaan ja osallistetaan omaishoitajia tukevaan vapaaehtoistoimintaan. Toiminnalla tavoitetaan myös entisiä omaishoitajia, omaishoitajien parissa työskenteleviä henkilöitä sekä heitä, jotka eivät vielä tunnista olevansa omaishoitajia. Lisäksi toiminnalla tavoitetaan henkilöitä, jotka hyötyvät omaishoitoon liittyvästä tiedosta ja ovat kiinnostuneita omaishoidosta. Tiedottamisen osalta kohderyhmänä ovat myös julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ja oppilaitokset.
Lisäksi tavoitamme henkilöitä, jotka hyötyvät omaishoitoon liittyvästä tiedosta ja ovat kiinnostuneita omaishoidosta. Tiedottamisen osalta kohderyhmänä ovat myös erilaiset julkisen ja yksityisen sektorin toimijat sekä oppilaitokset.
Väestöpohja toiminta-alueella on noin 254 000. Omaishoidon tuen saajien määrä alueella on 2271 ja tutkimusten mukaan se on vain 10% omaistaan hoivaavien todellisesta määrästä. Epävirallisesti omaishoitajina toimivia on noin 20 700. Näin ollen omaishoitajien määrä tällä alueella on noin 23 000. (Sotkanet, 2018). Päämääränä on tavoittaa 25% omaishoitotuen saajista (600 henkilöä) ja 10 % epävirallisista omaishoitajista. Suurin osa kohderyhmästä on yli 65-vuotiaita, mutta toiminnalla tavoitetaan myös työikäisiä. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita sekä oppilaitosten edustajia pyritään tavoittamaan 200 henkilöä vuosittain.
Omaishoitaja saa tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista, saa vertaistukea, virkistystä ja vaihtelua arkeen. Omaishoitaja kokee, että tulee kuulluksi. Omaishoitajan tietoisuus omaishoitajuudesta ja omaishoitajia tukevista palveluista lisääntyy. Omaishoitaja oppii käyttämään saatavilla olevia tukimahdollisuuksia, hän aktivoituu elämässään ja saa uutta tietoa omaishoitajuudesta. Toiminta vahvistaa omaishoitajien kykyä ja osaamista toimia omaishoitajana sekä auttaa jaksamaan paremmin arjessa, parantaa koko omaishoitoperheen hyvinvointia. Tuloksena on, että koko yhdistyksen toiminta-alueella pystytään tarjoamaan matalan kynnyksen toimintaa omaishoitajille. Toiminta on saavuttanut alueiden omaishoitajia. Yhteistyöverkostojen avulla toimintaa on pystytty kehittämään kuunnelleen ja huomioiden omaishoitajien toiveita ja tarpeita.
Kansikuva
