Osallisuutta ja kotoutumista edistävä matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminta
Matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminta tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden järjestää toimintaa ja saada mukaan aktiivisia vapaaehtoisia. Se mahdollistaa aitoja kohtaamisia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vapaaehtoisille ja kotoutujanuorille.
Model name
Matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminta tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden järjestää toimintaa ja saada mukaan aktiivisia vapaaehtoisia. Se mahdollistaa aitoja kohtaamisia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vapaaehtoisille ja kotoutujanuorille.
Toimintamalli perustuu matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaan, johon jokaisen on mahdollista osallistua haluamallaan tavalla. Toimintamallin tärkein periaate on, että jokaisella on kykyjä, joita on mahdollista hyödyntää toiminnassa sekä se, että vapaaehtoistyö on mahdollista sovittaa omaan kiireiseenkin elämään vailla stressiä ja syyllisyydentuntoa. Toimintamalli luo runsaasti mahdollisuuksia yhteisöjen syntymiseen ja keskenään erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen. Vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa toiminnan toteutuksessa ja kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämisessä. Toiminnan perusajatus on, että kaikki osallistujat, työntekijät, vapaaehtoiset ja kävijät, ovat tasavertaisessa roolissa yhteisössä ja sen luomisessa. Tämä mahdollistaa luontevasti useampien roolien omaksumisen; toisessa toiminnassa voi olla osallistujan roolissa ja toisessa vapaaehtoisena, mikä edistää pystyvyyden ja merkityksellisyyden kokemusta ja siten hyvinvointia.
Tässä toiminnassa toteutuu luontevasti tavoite osallisuuden, hyvinvoinnin ja toimijuuden edistämisestä. Toiminnan perusajatus on, että kaikki osallistujat: työntekijät, vapaaehtoiset ja kävijät ovat tasa-arvoisessa roolissa yhteisössä ja sen luomisessa. Tämä mahdollistaa luontevasti useampien roolien omaksumisen; toisessa toiminnassa voi olla osallistujan roolissa ja toisessa vapaaehtoisena.
Vapaaehtoistyöhön sitoutuminen
Toimintamallin mukaiseen vapaaehtoistoimintaan voi osallistua kertaluonteisesti, satunnaisesti tai säännöllisesti. Vapaaehtoisilta ei edellytetä viikoittaista osallistumista, sillä toimintamallin mukaisella vapaaehtoistyöllä on tavoitteena elämänlaatua ja sen mielekkyyttä lisäävä vaikutus sen sijaan, että säännöllinen sitoutuminen loisi stressiä kiireiseen arkeen.
Vapaaehtoisvuoroihin ilmoittaudutaan matalalla kynnyksellä, esimerkiksi viikoittaisessa kyselyssä valitsemalla itselleen sopiva vuoro. Vuoroon voi myös osallistua osaksi aikaa, jos se sopii toiminnan luonteeseen ja vapaaehtoisen omaan aikatauluun parhaiten. Mikäli vapaaehtoinen ei pääsekään vuoroon, hän voi vain ottaa valinnan pois eikä asiasta tarvitse muuten ilmoittaa. Valittuun vuoroon sitoutuminen tai esteen tullessa ilmoittautumisen poistaminen on tärkeää, jotta toimintaa voi tarvittaessa suunnitella läsnä olevien vapaaehtoisten mukaan.
Yhteisöjen luominen
Toiminnan tavoitteena on rakentaa vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa osallisuus ja toimijuus vahvistuvat. Kaikki kohdataan arvostavasti ja yhdenvertaisesti ja häivytetään aktiivisesti rooleja työntekijöiden, vapaaehtoisten ja kävijöiden välillä. Ihmisarvon kokemus syntyy merkityksellisyyden kokemuksesta. Tämän perustan pohjalta matalan kynnyksen vapaaehtoistyön malli on kehitetty vastaamaan moninaisen vapaaehtoisjoukon toiveita, tarpeita ja kykyjä. Tämä vaatii työntekijöiltä joustavuutta ja toiminnan rakenteen muunneltavuutta. Toimintamallin mukainen vapaaehtoistyö sopii eri ikäisille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville, erilaisille persoonallisuuksille, sekä eriäville taidoille ja toimintakyvyille. Toiminta tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja olla osa toimintaa ja yhteisöä itselleen sopivalla tavalla.
Vapaaehtoistyön mahdollisuudet
Toimintamallin mukaisesta vapaaehtoistyöstä tulee suunnitella monipuolista ja rakenteeltaan muunneltavaa. Vapaaehtoisilla on vaihtelevia rooleja ja toiminnan sisällä voi olla erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön mallissa on tarkoituksenmukaista suunnitella ja toteuttaa toimintaa myös vapaaehtoisten osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista lähtöisin. Vapaaehtoistyö on saavutettavampaa ja mielekkäämpää vapaaehtoisille, kun toiminta tarjoaa erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia.
Kanssakulkijat-hankkeessa vapaaehtoisia on toiminut esimerkiksi seuraavanlaisissa rooleissa: läksyapuna, CV:n tekemisen tukena, erilaisten asioiden hoitamisen apuna, pelikaverina, yhteisön luojana, keskustelukaverina, kielikerhon avustajana, kielikerhon vetäjänä, ruoanlaittajana nuoren kanssa, yhteisöllisen juhlan järjestäjänä, tapahtuman järjestäjänä, erilaisten pelien järjestäjänä, taiteellisen toiminnan ohjaajana, uuden taidon opettajana, kauppa-apuna ja tarjoilujen tekijänä, retkille ja piknikille osallistujana
Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan kohderyhmälähtöisesti monipuolisiin ympäristöihin, kuten kouluihin, kaupunginosiin ja luontoympäristöihin, jalkautuen. Toimintaympäristöön kuuluu laaja verkosto maahanmuuttaneiden parissa toimivia yhteistyökumppaneita, kuten Diakonissalaitos, Suomen Diakoniaopisto, maahanmuuttajapalveluiden kotouttava jälkihuolto sekä oppilaitokset. Toimintaympäristössä korostuu erityisesti kansalaistoiminnan merkitys.
Toimintaympäristö, jossa nuorten aikuisten maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä tehdään, on monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva ja vaatii joustavuutta sekä kykyä vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Toimintaympäristössä on myös huomioitava rakenteellinen rasismi ja syrjintä, joita maahanmuuttaneet nuoret kohtaavat. Vapaaehtoisen on sitouduttava antirasistiseen toimintatapaan sekä moninaisuuden arvostamisen ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin.
Taloustutkimus toteutti ajalla 18.-20.3.2024 tutkimuksen suomalaisten vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen toimeksiannosta. Tutkimuksen mukaan suomalaisista vajaa puolet on osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana.
63 % kyselyyn vastanneista kertoi vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti elämäänsä. Vapaaehtoistoiminta koettiin myös mahdollisuutena vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja väylänä pääsyyn tärkeään yhteisöön. Lähes kaksi kolmasosaa vapaaehtoistoimintaan osallistuneista on toiminut jonkin yhteisön organisoimana, ja tulevaisuudessa valtaosa haluaa osallistua yhteisön järjestämään vapaaehtoistoimintaan. Naiset tekevät eniten vapaaehtoistehtäviä lasten, nuorten ja ikäihmisten parissa, kun miehet kunnostautuvat asukas- ja kylätoiminnassa sekä liikunnan ja urheilun tehtävissä.
Yli 65-vuotiaiden halu osallistua vapaaehtoistoimintaan pyydettäessä oli historiallisen suurta, mutta eniten innostusta oli nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Nuorten naisten osallistumishalukkuus oli nuoria miehiä selkeästi yleisempää. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjien tulisi pohtia, ovatko tarjolla olevat tehtävät riittävän monipuolisia ja huomioida nuorten miesten suosimat toimintatavat.
Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vapaaehtoistoiminta_Suomessa_Raportti_2024.pdf
Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön kohderyhmää ovat kaikki ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyön tekemisestä ja jotka voivat sitoutua hankkeen tärkeisiin arvoihin: antirasismi, yhdenvertaisuus ja moninaisuuden arvostaminen. Segregaation ja polarisaation lisääntyessä yhteiskunnassamme, tarjoaa vapaaehtoistyö mahdollisuuden osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja aitoon kohtaamiseen tehden hyvää sekä vapaaehtoisille, että toiminnan kohderyhmälle.
Vapaaehtoiset voivat olla eri ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa, erilaisia persooniltaan, taidoiltaan ja toimintakyvyiltään. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus osallistua ja olla osa toimintaa ja yhteisöä itselleen sopivalla tavalla. Toimintamalli mahdollistaa myös sellaisten ihmisryhmien osallistumisen, jotka jäävät usein syrjään vapaaehtoistyöstä, kuten alaikäisten, liikuntarajoitteisten, vammaisten ja maahanmuuttajien.
Vastuurooliin siirtyminen edistää pystyvyyden ja merkityksellisyyden kokemusta, täten edistäen hyvinvointia. Toiminta on yksi väline kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämisessä tarjoten aitoa ja tasavertaista vapaaehtoistyökokemusta. Tässä toiminnassa toteutuu luontevasti hankkeemme tavoite osallisuuden, hyvinvoinnin ja toimijuuden edistämisestä.
Matalan kynnyksen vapaaehtoistyö, johon jokainen voi osallistua vaatii joustavuutta sekä työntekijöiltä että hankkeen toiminnoilta. Kun suomen kieltä osaamaton henkilö tulee vapaaehtoiseksi suomen kielikerhoon, räätälöimme hänelle roolin yhteisön rakentajana ja esimerkiksi tarjoiluista vastaavana sekä mahdollisuuden osallistua suomen kielen harjoitteluun. Näin hänen on mahdollista toimia yhteisön hyväksi saaden samalla itse tukea yhteiskuntaan integroitumiseen kieliharjoittelun muodossa.
Vapaaehtoisia osallistetaan toiminnassa monipuolisesti. He ovat saaneet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen, mikä on vahvistanut heidän osallisuuden kokemustaan. Tärkeintä on tutustua jokaiseen vapaaehtoiseen henkilökohtaisesti, jotta vapaaehtoistehtävien räätälöinti kykyjen ja kiinnostusten kohteiden mukaan on mahdollista. Kun luottamus työntekijän ja vapaaehtoisen välillä on syntynyt, on mahdollista saada aitoa palautetta ja kehittämisehdotuksia toiminnasta. Jokaisen vapaaehtoisvuoron jälkeen kysytään vapaaehtoiselta, miltä vuorossa oleminen on tuntunut.
Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että ensin tulee selvittää toiminnan mahdollisuudet ja vapaaehtoistyön raamit. Myös matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminnassa voi olla rajoituksia siinä, keiden on mahdollista toimia vapaaehtoisena.
Selvitetään, minkälaista vapaaehtoistyötä toiminnassa voidaan tarjota? Mitä ovat konkreettiset vapaaehtoisen tehtävät? Minkälaisina ajankohtina toimintaa järjestetään ja keillä on täten mahdollisuus osallistua toimintaan? Vaatiiko vapaaehtoistyö erityistä osaamista, kielitaitoa tai vaikkapa fyysisiä kykyjä, ovatko tilat esteettömät? On tärkeää miettiä, miten varmistetaan turvallisempi tila toiminnassa sekä kävijöille, vapaaehtoisille että työntekijöille.
Vapaaehtoisten rekrytointi
Rekrytointia kannattaa toteuttaa perinteisten tapojen lisäksi pohtimalla sitä, mistä juuri tähän toimintaan voisi löytyä innostuneita vapaaehtoisia. Lisäksi täsmärekrytointia kannattaa harjoittaa laittamalla ilmoituksia juuri tiettyyn vapaaehtoistehtävään tai tietyllä ajalla tai tietyssä paikassa tapahtuvaan toimintaan. Lue lisää Vinkit toimintamallin soveltajalle -kohdasta.
Kattava perehdytys
Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön toimintamallissa toimii lyhytkin perehdytys, joka on kestoltaan maltillinen (1-2h), kuitenkin sisältäen tärkeimmät asiat ja jonka jälkeen vapaaehtoinen voi osallistua kaikkeen toimintaan. Tällä tavoin mahdollistetaan toiminta, johon on helppo tulla mukaan. Eettisen periaatteen mukaan perehdytyksen täytyy antaa aidosti välineitä vapaaehtoistyön tekemiseen. Perehdytyksen lisäksi vapaaehtoisilla tulee olla kaikessa toiminnassa kaiken aikaa myös työntekijöiden tuki, sillä osaaminen kasvaa vapaaehtoistyötä tehdessä. Perehdytyksen jälkeen vapaaehtoisen tulee saada vielä lisää tukea ja tietoa ennen toimintaan liittymistä, mikäli hän näin toivoo.
Perehdytyksen tulisi toiminnasta riippuen sisältää ainakin seuraavat osiot: Järjestävän tahon viralliset tiedot ja toiminnan esittely, yhteisön rakentamisen ja vapaaehtoistoiminnan periaatteet, kohderyhmän erityispiirteet ja niiden huomioiminen (esimerkiksi traumatietoisuus, selkokielen opastus), vapaaehtoistyön erilaiset mahdollisuudet, keinoja luottamuksen rakentamiseen ja kohderyhmän kohtaamiseen. Näiden lisäksi myös arvot, toimintaperiaatteet ja turvallisemman tilan ohjeistus, vapaaehtoisen oikeudet, viestinnän periaatteet ja yhteystiedot, vapaaehtoisvastaavan ja työntekijöiden rooli vapaaehtoistyössä.
Vapaaehtoistyön tuki
Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön toimintamallissa on olennaista, että vapaaehtoistyöhön saa tukea sekä toiminnan aikana että sen ulkopuolella. Toiminnassa työntekijät ovat päävastuussa ohjelman toteuttamisesta ja vapaaehtoisten tehtävien jakamisesta. Vapaaehtoinen saa aina kieltäytyä ehdotetusta toiminnasta, mikäli ei koe sitä itselleen sopivaksi. Mikäli vapaaehtoinen auttaa itsenäisesti nuorta eri tilassa esimerkiksi läksyissä, käy työntekijä säännöllisesti kysymässä, miten menee, muistuttamassa tauoista sekä tarjoamassa tukeaan. Toisille vapaaehtoisille avoimessa toiminnassa yhteisön luominen on luontevaa ja toiset ovat luonteeltaan ujompia. Työntekijät seuraavat tilannetta herkästi ja ovat tarvittaessa tukena vapaaehtoisen ja kävijöiden välisen yhteyden luomisessa. Vapaaehtoista ei koskaan jätetä toiminnassa yksin.
Mikäli vapaaehtoinen haluaa suunnitella ja toteuttaa toimintaa, on työntekijä tukena mahdollistamassa tämän. Toimintaa voi suunnitella vapaaehtoisen kanssa yksilöllisesti tai järjestää vapaaehtoisille kehittämispäivän, jossa fasilitoidaan työpaja useammalle vapaaehtoiselle toiminnan suunnittelemiseksi. Vapaaehtoisten kehittämispäivä on koettu motivoivana, innostavana ja toimintaan sitouttavana.
Vapaaehtoisille tulee järjestää koulutuksia ja työnohjausta vapaaehtoistyön tueksi, mikäli tämä on organisaatiossa mahdollista ja toiminnan luonteen vuoksi tarpeellista. Koulutukset antavat työvälineitä ja tukea vapaaehtoistyöhön. Koulutuksiin osallistumisen tulee olla vapaaehtoiselle maksutonta ja vapaaehtoista.
Vapaaehtoisten vapaamuotoiset tapaamiset ovat tärkeässä osassa yhteisön luomisessa. Näissä tapaamisissa vapaaehtoisten on mahdollista keskustella vapaaehtoistyön herättämistä ajatuksista ja tunteista sekä vertaisten että työntekijöiden kanssa. Vapaaehtoisen on lisäksi aina mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa, mikäli jokin asia on jäänyt mietityttämään. On tärkeää, että jokaiseen vapaaehtoiseen luodaan henkilökohtainen suhde, jotta luottamus työntekijän ja vapaaehtoisen välille voi syntyä.
Viestintä
Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön mallissa viestintä vapaaehtoisten ja työntekijöiden välillä on aktiivista ja tarkoituksenmukaista. Toimintamallin kehittäneessä hankkeessa vapaaehtoinen lisättiin perehdytyksen jälkeen hänen luvallaan WhatsApp-ryhmään, jossa ilmoitettiin tärkeistä asioista ja lähetettiin viikoittainen vapaaehtoisvuoroihin ilmoittautumisen kysely. Ryhmässä pidättäydyttiin vapaamuotoisesta keskustelusta, jotta iso ryhmä ei kuormittaisi viestitulvallaan. Alaikäisille ja aikuisille vapaaehtoisille oli erilliset ryhmät lakisyistä.
Kuukausikirje, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista on hyvä tapa viestiä tärkeistä tapahtumista vapaaehtoisille. Tämän lisäksi vapaaehtoiset saavat olla vapaasti yhteydessä hankkeen vapaaehtoistyön vastaavaan sekä muihin työntekijöihin. Vapaamuotoinen yhteydenpito tapahtuu vapaaehtoisen aloitteesta, jotta se on heistä lähtöisin.
Toteutimme vapaaehtoisille toiminnan aikana kahdesti anonyymin palautekyselyn, johon vastasi ensimmäisellä kerralla 23 henkilöä ja toisella 16.
Palautekyselyn kysymyksiin vastattiin asteikolla 1–5, ja kaiken kaikkiaan toiminta sai kiitettävän arvion. Toimintaan mukaan pääseminen ja tehtävän aloittaminen sai keskiarvoksi 4.5 ja 4.9, se koettiin sujuvaksi ja helpoksi. Perehdytys sai korkean keskiarvon 4.7 ja 4.8, mikä kertoo siitä, että vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja koulutukseen. Arvostus ja tervetulleeksi tunteminen arvioitiin keskiarvolla 4.8 ja 4.9.
Viihtyminen vapaaehtoistyössä sai keskiarvoksi 4.6 ja 4.9, mikä osoittaa, että vapaaehtoiset viihtyvät erinomaisesti tehtävissään. Vapaaehtoistyön merkityksellisyys arvioitiin keskiarvolla 4.4 ja 4.7. Mahdollisuus vaikuttaa toimintaan sai keskiarvoksi 4.2 ja 4.6, mikä osoittaa, että vapaaehtoiset kokevat voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön, mutta tässä on myös kehittämisen varaa.
Tuki työntekijöiltä sai keskiarvon 4.7 ja 4.8, mikä kertoo siitä, että vapaaehtoiset kokevat saavansa hyvää tukea työntekijöiltä. Viestinnän toimivuus arvioitiin myös keskiarvolla 4.7 ja 4.9, mikä osoittaa, että viestintä toimii ja vapaaehtoiset saavat tarvittavat tiedot ajallaan. Mahdollisuus kertoa huolista työntekijälle sai keskiarvoksi 4.6 ja 4.8, mikä viittaa siihen, että vapaaehtoiset kokevat voivansa saada apua tarvittaessa.
Vapaaehtoisten suositteluhalukkuus on mitattu Net Promoter Score (NPS) -menetelmällä, ja tulos on 74 ja 88. Tämä tarkoittaa, että vapaaehtoiset ovat erittäin halukkaita suosittelemaan toimintaa muille. Suosittelijoiden osuus on 82% ja 87.5%, mikä osoittaa, että vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä toimintaan ja kokevat sen suositeltavaksi.
Vapaaehtoistyön palautteessa korostuvat useat onnistumiset. Vapaaehtoiset kokevat, että toimintaan on helppo päästä mukaan ja tehtävät ovat selkeitä, mikä tekee vapaaehtoistyöstä helppoa ja matalan kynnyksen toimintaa. Työntekijät ovat avoimia ja ystävällisiä, mikä luo positiivisen ilmapiirin ja tekee vapaaehtoisista tervetulleita. Viestintä toimii hyvin, ja vapaaehtoiset tuntevat itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus osallistua monipuolisesti eri tehtäviin, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä. Toiminnassa vallitsee positiivinen ilmapiiri ja hyvä yhteishenki, mikä tekee vapaaehtoistyöstä miellyttävää ja palkitsevaa. Vapaaehtoiset ovat toiminnassa tutustuneet toisiinsa ja saaneet yhteisön lisäksi toisistaan uusia ystäviä, joiden kanssa viettävät aikaa myös toiminnan ulkopuolella.
Erityisiä onnistumisia
Merkittävä ilmiö vapaaehtoistoiminnassamme on alun perin toiminnan kohteena olevien maahanmuuttaneiden nuorten siirtyminen vapaaehtoisen rooliin. Toiminnan perusajatus kaikkien osallistujien yhdenvertaisesta roolista yhteisössä on mahdollistanut luontevasti useampien roolien omaksumisen, jossa toisessa toiminnassa on voinut olla osallistujan roolissa ja toisessa vapaaehtoisena, edistäen maahanmuuttaneiden nuorten osallisuutta ja toimijuutta.
Onnistumiset liittyvät myös vapaaehtoistoiminnan toteuttajaorganisaatioon, jonne on matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminnan myötä saatu lisää aktiivisia vapaaehtoisia. Yksi tärkeimpiä onnistumisia on ollut yhteistyö IB-lukioiden kanssa. Olemme IB-yhteistyön myötä saaneet kymmeniä vapaaehtoisia joukkoomme, joista moni on viihtynyt ja sitoutunut säännöllisiin vapaaehtoisvuoroihin. Monet näistä nuorista ovat myös toteuttaneet itsenäisesti ohjelmaa toiminnassamme, kuten jalkapalloturnauksen, alustuksen Eurovaaleista, ystävänpäivän teemapäivän aktiviteetteineen, sekä pienempiä taide- ja askarteluprojekteja. Lukiolaiset ovat erinomaisia läksyapureita, sillä heillä on tuoreessa muistissa vielä monet peruskoulun opit.
Tiivis vapaaehtoisyhteistyö toteuttajaorganisaation toisen hankkeen (Olohuone) kanssa on mahdollistanut vapaaehtoisille enemmän koulutuksia ja yhteisiä tapahtumia. Osittain yhteinen vapaaehtoisverkosto on mahdollistanut vapaaehtoiselle monipuolisemman vapaaehtoisvuorojen tarjonnan, josta on voinut valita mieleisensä toiminnat. Yhteisten rekrytointien kautta on saatu aktiivisia vapaaehtoisia molempiin hankkeisiin. Yhteistyö mahdollistaa myös kollegiaalisen vertaistuen vapaaehtoisvastaavien välillä ja hyvien käytäntöjen jakamisen.