Päihteiden käytön puheeksiotto ja mini-interventio Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Puheeksioton ja mini-intervention mallia on pilotoitu menestyksekkäästi peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Tavoitteena on implementoida malli osana POPsoten mielenterveys- ja päihdetyönhanketta koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle vuosina 2022-2024.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Puheeksioton ja mini-intervention mallia on pilotoitu menestyksekkäästi peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Tavoitteena on implementoida malli osana POPsoten mielenterveys- ja päihdetyönhanketta koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle vuosina 2022-2024.
Toimintamalli lyhyesti
Tavoitteena on ottaa päihteidenkäyttö puheeksi kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Asiakkaalta kysytään päihteiden käytöstä aina palvelutarpeen arvion yhteydessä, terveydenhuollon ensitapaamisella, asiakassuunnitelmaa tehdessä tai päivitettäessä sekä silloin, kun on syytä epäillä, että asiakaan palveluihin hakeutumisen välillisenä syynä on päihteiden aiheuttama liitännäisoire. Syitä voivat olla masentuneisuus, ahdistuneisuus, unettomuus, sukupuolielämän häiriöt, kohonnut verenpaine, sydämen rytmihäiriöt, epämääräiset vatsavaivat, muisti-, tasapaino tai raajojen tuntohäiriöt, tapaturmat tai toistuvat sairaslomapyynnöt. Tarkempi listaus löytyy puheeksioton käsikirjasta ja Käypä hoito -suosituksesta. Lisäksi päihteidenkäyttöä kysytään kaikilta asiakkailta tehostetusti teemakuukausien aikana, tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Ongelman kartoittamisen ja tunnistamisen tukena käytetään mittareita, apukortteja ja kysymysrunkoa. Tarvittaessa myös asiakkaalta voidaan ottaa laboratoriokokeita.
Mini-interventio tarkoittaa alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvontaa, jonka avulla hoitaja tai lääkäri pyrkii tukemaan potilasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Mini-interventio avulla asiakasta voidaan auttaa tunnistamaan hänen alkoholin kulutuksensa riskit ja käyttöön liittyvät haitat. Lisäksi sen tavoitteena on motivoida ja auttaa asiakasta asettamaan henkilökohtaiset tavoitteet päihteidenkäytön vähentämiseksi tai lopettamiseksi.
Puheeksiotto ja mini-inteventio on osa laajempaa valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Menetelmällä pyritään ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön aiheuttamia haittoja päihteiden käyttäjille, heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Ehkäisevällä päihdetyöllä on vahva lakiperusta. Toimintaa ohjaavia lajeja ovat mm. perustuslaki, alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, arpajaislaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja päihdehuoltolaki sekä ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskeva laki (523/2015). Päihteillä tarkoitetaan puheeksioton yhteydessä alkoholia, tupakkaa, huumausaineita ja muita päihtymiseen käytettävien aineita sekä rahapelaamista.
Päihteiden aiheuttamia haittoja voidaan tehokkaasti vähentää tunnistamalla riskikäyttö hyvissä ajoin. Mitä varhaisemmin ongelmaan pystytään puuttumaan, sitä pienemmiksi jäävät vakavien ongelmien ja haittojen riskit. Mini-intervention laajempi käyttöönotto voisi vähentää kuolemia, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä ja sairauspäivärahapäiviä.
Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto ja mini-interventio yhdessä voisivat vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja lisätä riskikäyttäjien työvuosia. Alkoholin ongelmakäyttäjien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden vuosikustannukset ovat tuhansien eurojen luokkaa kun taas alkoholinkäytön mini-intervention yksikkökustannukseksi on arvioitu olevan noin 84–240 euroa. Vähintään 13 % väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tästä joukosta 58 % piti itseään kohtuukäyttäjänä. Kuitenkin 40 % heistä on yrittänyt vähentää alkoholin käyttöä edeltävän vuoden aikana, joka osoittaa mahdollisen kiinnostuksen tarttua apuun puheeksioton yhteydessä.
Taloudellisten haittojen lisäksi päihteet aiheuttavat myös laajoja sosiaalisia haittoja, joita voidaan ennaltaehkäistä puheeksioton ja mini-intervention avulla. Noin 270 000 suomalaista ilmoitti kokeneensa alkoholinkäyttönsä vuoksi ongelmia jollakin elämänalueelle, kuten terveys- tai talousongelmia, tai ongelmia perhe- tai työelämässä tai muussa sosiaalisessa elämässä. Kaikkiaan 2 600 000 suomalaista kertoi kokeneensa haittoja muiden alkoholinkäytöstä. Esimerkiksi 1 300 000 oli pelännyt päihtyneitä, 700 000 joutunut päihtyneen ahdistelemaksi. Luvut on suhteutettu vastaamaan väestömäärää kyselyn vastaajien perusteella.
Mallin koulutuksen, jalkauttamisen ja viestinnän suunnittelu alkaa syksyllä 2022 Oulun eteläisen ja Rannikonseudeun aluilta. Vuonna 2024 menetelmä implementoidaan Lakeuden, Koilismaan ja Oulunkaarena alueille sekä Ouluun. Kohderyhmään kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivat asiakkaat. Asiakkailta kysytään päihteidenkäytöstä riippumatta siitä, onko syytä epäillä, että heillä on ongelmallista päihteidenkäyttöä. Huomiota tulee kiinnittää myös heikommassa asemassa oleviin, kuten työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat, vammaiset, asevelvolliset ja ikääntyneet. Yhteistyötä tehdään PÄKÄ-hankkeen (Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden kehittämishanke Pohjois-Suomessa) kanssa. Mikäli huoli ongelmallisesta päihteidenkäytöstä ilmenee, aloitetaan protokollan mukainen puheeksiotto ja mini-interventio asiakkaan näkemys ja suostumus huomioon ottaen. Mini-interventio perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen.
Mini-interventio toimii parhaiten tilanteessa, jossa merkittäviä haittoja ei vielä ole ehtinyt muodostua. Jos riippuvuus on jo päässyt kehittymään pitkälle, tarvitaan usein laajempia tuki- ja hoitomuotoja. Lisäksi on tutkittu, että mini-interventio tehoaa parhaiten alkoholin riskikäyttäjillä terveydenhuollossa. Arviolta noin kymmenes neuvontaa saaneista riskikäyttäjistä tai alkoholia haitallisesti käyttävistä siirtyy lyhytneuvonnan jälkeen kohtuukäyttöön tai lopettaa kokonaan.
Päihteiden käytön puheeksiottaminen saattaa olla herkkä aihe monelle asiakkaalle. Ammattihenkilön on toimittava puheeksioton yhteydessä kunnioittavasti ja ennakkoluulottomasti. Tavoitteena on luoda luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri. Hyvänä toimintamallina voidaan pitää mini-intervention RAAMIT-sisältöä: Rohkeus, Alkoholitietous, Apu, Myötätunto, Itsemääräämisvastuu, Toimintaohjeet. On huomattava, että myös ammattihenkilökunnan saattaa olla haastavaa ottaa aihe puheeksi ja tehdä ongelmakäytön edellyttämiä toimenpiteitä. Tämän vuoksi mallin jalkauttaminen vaatii ammattihenkilökunnan kouluttamista ja tukemista kaikissa eri sote-palveluiden osa-alueilla.
Mallin juurruttamisessa pyritään osallistamaan asiakastyötä tekevää ammattihenkilökuntaa, jotta saadaan realistinen näkemys kentällä tehtävästä työstä, asiakaskunnasta ja resursseista. Osallistamalla ammattihenkilökuntaa voidaan välttää myös top-down-läpiviennin aiheuttamaa muutosvastarintaa. Asiakastyön osalta malilla on vahva kansainvälinen tieteellinen näyttö. Kansallisesti on myös osoitettu mallin olevan kustannustehokas.
Puheeksioton ja mini-intervention mallin juurruttamista aletaan suunnittemaan osana POPsoten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanketta. Hankkeen päihdetyön suunnittelija osallistuu mallin suunnitteluun ja juurruttamiseen 30 %:n työpanoksella ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion A-klinikka ja mielenterveysyksiköstä osallistuu asiantuntija mallin juurruttamiseen 20 %:n työpanoksella. PÄKÄ-työryhmä osallistuu koulutuksen ja jalkauttamisen suunnitteluun oman kohderyhmänsä osalta. Suunnitteluun, resursointiin, päätöksentekoon ja arviointiin osallistuu lisäksi mielenterveys- ja päihdehankkeen projektikoordinaattori sekä perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS psykiatrian Eteläisen alueen palvelualuejohtaja.
Mallin pilotointi on aloitettu menestyksekkäästi peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella syksyllä 2021. Mallin käyttöönoton on määrä laajentua vuoden 2023 aikana koskemaan Rannikon ja Oulun eteläistä aluetta. Vuonna 2024 malli juurrutetaan koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Juurruttamisen apuana käyteään ammattihenkilökunnan systemaattista kouluttamista. Kouluttamisessa hyödynnetään A-klinikkasäätiön Ota puheeksi -verkkokoulutusalustaa, jonka soveltuvuus pilotoidan Selänteen alueella. Juurruttamisen onnistumista seurataan kirjausten ja toimenpidekoodien avulla. Koulutusten ja käyttöönoton onnistumista arvioidaan lisäksi Webropol-kyselyllä. Saadun palautteen perusteella koulutuksen sisältöä ja jalkauttamista voidaan muokata vastaamaan tarvetta.
Mallin onnistunut juurruttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä kuntien eri sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuottavien palveluntarjoajien kanssa. Juurruttamiseen tarvitaan palveluiden vastuuhenkilöiden ja lähiesihenkilöiden tuki, jotta kouluttamiseen ja mallin omaksumiseen saadaan riittävästi resurssoitua aikaa, opastusta ja tukea. Mallin tarpeellisuuden ja hyödyn perusteluun tulee panostaa, jotta myös asiakastyötä tekevä henkilöstö on vastaanottavainen menetelmän juurruttamiseen ja voi kokea sen tärkeänä osana omaa työtään. Käyttöönotto edellyttää päihdeasiakkaan palveluketjun tuntemista. Päihdeasiakkaan palveluketjua ollaan työstämässä osana mipä-hanketta ja sen on määrä valmistua kevään 2023 aikana. Tarvittaessa ja/tai haastavissa tilanteissa POPsote-hankkeen suunnittelija jalkautuu kuntiin.
Tuloksia päivitetään tälle alustalle reaaliajassa.