Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille, PALO2/ Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
PALO2 -hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhtenäinen työkykyä ja työllistymistä tukeva toimintamalli, joka perustuu valtakunnalliseen Työkykyohjelmaan ja ns. yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan olevan yksi tulevaisuuden kasvumaakunnista ja uusia työpaikkoja ennustetaan syntyvän runsaasti etenkin yksityiselle sektorille. Työpaikkaomavaraisuuden ennustetaan kasvavan yli 100% suurten energiahankkeiden myötä, jonka myötä työllisyysaste nousee lähes 74% tulevien kahden vuosikymmenen aikana. Korkeampi työhön osallistumisaste voidaan saavuttaa ennaltaehkäisevillä toimilla sekä mahdollistamalla osatyökykyisten ja ikääntyneiden työhön osallistuminen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja väestömäärältään suuri (416 437). Luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen, huoltosuhde 64 (vuosi 2021). Marraskuun 2022 työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 9,5 % ja koko maassa 8,9 %. Työttömyysaste vaihteli maakunnassa Pyhännän 4,2 %:n ja Pudasjärven 12,9 %:n välillä. Oulussa työttömyysaste on 10,8 %. Korona-aika on heikentänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, pitkäaikaistyöttömien määrä (33% työttömistä työnhakijoista) on kasvanut. (Maakuntakortti, Pohjois-Pohjanmaa; Työllisyyskatsaus 11/2022)
Pohjois-Pohjanmaalla on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä (8,1% v. 2021) enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,3% v.2021). Noin joka kolmas pohjoispohjalainen kokee työkykynsä heikentyneeksi ja joka neljäs ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. (Finnsote, sotkanet). Nuorisotyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla miehillä (18,7% v.2021) ja myös syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden miesten osuus (21,5%) on nousussa. Työttömillä on eniten terveysongelmia, mutta heille tehdään vähiten terveystarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaalla terveystarkastuksia on tehty vuonna 2021 vain 2,4%:lle työttömistä, kun taas esimerkiksi Kainuussa terveystarkastuksia on tehty 21% :lle työttömistä (Sotkanet)
Meneillään on useita palvelujärjestelmiin liittyviä muutoksia ja kansallisia kehittämisohjelmia, joilla on vaikutusta työllisyyden edistämiseen liittyvään työhön. Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaalla kolmella kokeilulla (Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutu) maaliskuussa 2021. Kuntakokeiluissa on mukana 16 kuntaa ja kokeilujen ulkopuolella 14 kuntaa. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille tapahtuu vaiheistetusti vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää alueen ja kuntien työllisyysdynamiikkaa, työntekijöiden nopeaa työllistymistä sekä lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Mallissa painottuu henkilökohtainen asiakastyö ja yhteydenpito. Kuntaomisteisessa mallissa kunnilla on vastuu eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, yritysten syntymistä, vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) -lainsäädäntöä päivitetään niin, että hyvinvointialue, KELA ja TE-toimisto sekä kuntien työllisyyden kuntakokeilualueet (TE-palvelujen osalta) ovat jatkossa lakisääteisiä TYP-toimijoita. TYP-toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus on myös päivitetty uutta toimintaa vastaavaksi. Vuoden 2023 alusta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palveluista, jotka kuuluvat sen järjestämisvastuulle.
PALO2 -hanke on osa Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla, RRP2 -hanketta, joka liittyy EU:n rahoittamaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ohjelmalla tuetaan Suomen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Alueen 30 kunnasta vain Oulun kaupunki on ollut mukana menneillään olevassa Kestävän kasvun Työkykyohjelma-hankkeessa. Kestävän kasvun rahoituksella laajennetaan Työkykyohjelma koko hyvinvointialueelle työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseksi. Hyvinvointialue toimii hankkeen toteuttajana. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä kaikkien kuntien kanssa, jotka haluavat hankeyhteistyöhön ja jotka eivät ole olleet mukana menneillään olevassa työkykyohjelman hankkeessa. Muita yhteistyökumppaneita ovat TE-toimisto, Kela, yhdistykset, yritys- ja oppilaitosyhteistyötä tekevät tahot, kuten Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
Hankkeen toimintaa ohjaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiset painopisteet “Ihmistä varten”, “Vaikuttavasti yhdessä” ja ”Parhaat osaajat”.
Hankkeen osatoteuttajina toimivat kaikki alueen kunnat, lukuunottamatta aiemmin työkykyohjelman laajennokseen rahoitusta saanutta Oulua. Kuntien lisäksi keskeisiä yhteiskehittämisen toimijoita ovat Te-toimisto, Kela, TYP-toiminta, 3.sektorin toimijat, oppilaitokset ja yritykset.
Hankkeessa kehitetään työkyvyn tuen monialainen toimintamalli, joka edistää palvelujen saatavuutta ja vastaa asiakkaiden palvelutarpeita. Tavoitteena on rakentaa monipuolinen työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuus, jossa yhtäältä edistetään työelämän ulkopuolella olevien työkykyä ja sitä kautta työllistymistä sekä toisaalta tuetaan työllisten mielenterveyttä ja työkykyä työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä. Toimenpiteillä vahvistetaan työkyvyn ja työllistymisen tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa ja siten lisätään osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Työuria pidennetään edistämällä työelämässä olevien työkykyä ja jaksamista. Palveluintegraatiossa asiakkaan tuen tarve tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeeseen vastataan toimijoiden ja palveluiden verkostomaisella yhteistyöllä. Palvelukokonaisuuteen yhteen sovitetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien työllisyyspalvelut, Te-palvelut, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) sekä Kelan, yhdistysten ja yritysten ja oppilaitosten palvelut. Erityisesti työllisyyden edistäminen ja osaamistason nostaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalveluiden kanssa.
Hankkeen aikana muutosta seurataan arvioimalla ja mittaamalla ensisijaisesti toimintamallin mukaista toimintaa (esim. konsultaatioiden ja verkostojen määrä, yhteydenottotahot, asiakasmäärät ammattilaisten palaute jne.). Väestötason muutoksia esim. työllisyydessä tai hyvinvoinnissa ei ole mahdollista hankkeen aikana mitata.
Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.
Hyvinvointialueella kehitetään yhtenäinen työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja toimintamalli, jonka toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Palvelukokonaisuuteen yhteen sovitetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien työllisyyspalvelut, Te-palvelut, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) sekä Kelan, yhdistysten ja yritysten ja oppilaitosten palvelut. Työkyvyn tuen palvelut ovat jatkossa osa sote -keskuksen palvelukokonaisuutta ja sote-keskuksiin perustetaan ns. "työikäisten koordinaatio", joka mahdollistaa konsultaation ja tarvittaessa monialaisen verkoston kokoamisen. Monialaista työkyvyn tukea tarvitseville asiakkaille laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma , jolla varmistetaan asiakkaan pääsy tarpeen mukaisiin palveluihin. Verkostoon kuuluvat ammattilaiset seuraavat ja arvioivat palvelusuunnitelman toteutumista.
Hankkeen kohderyhmiä ovat kaikki työikäiset työttömät (TE-toimiston ja kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaina olevat työttömät työnhakijat, ja ilman työtä olevat työikäiset, jotka eivät ole työnhakijoina TE-toimistossa) ja myös työssä olevat asiakkaat. Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennukset kohderyhmänä ovat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat.
Ammattilaisten osaamisen kehittämisen kohderyhmänä ovat Työkykyohjelman valtionavustusta saavien hankkeiden henkilöstö sekä hankkeiden yhteistyötahot. Työkykykoordinaattorien kouluttajakoulutuksen kohderyhmänä ovat työkykykoordinaattorikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen opettajat ja työkykykoordinaattorikoulutuksen käyneet.
Kuvittele ja kokeile
Hankkeeessa kehitettävä toimintamalli pohjautuu Oulun kaupungissa toteutuneessa (2020-2022) Työkykyohjelman mukaisessa hankkeessa -Palveluintegraatio malli työikäisille, PALO - kehitettyyn toimintamalliin.
Toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään myös Pohteen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus -hankkeessa aiemmin suunniteltua työkyvyn tuen mallia.
Työkyvyn tuen palveluintegraatiomalli perustuu yhteisövaikuttavuun viitekehykseen, joka on osoittautunut vaikuttavaksi toimintamalliksi kompleksisten asioiden ratkaisemissa. Oulussa toteutuneessa Palo -hankkeessa yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti kehitetty toimintamalli todettiin toimivaksi ja se sai sekä ammattilaisilta että asiakkailta hyvää palautetta.
Asiakaspalaute on ollut hyvää Oulun Palo -hankkeen aikana. Tämmöiselle yhden yhteydenoton periaatteeseen perustuva toimintamalli on asiakaslähtöinen ja asiakkaat ovat kokeneet, että verkostomaisella työskentelyllä asiat ovat vihdoin lähteneet etenemään.
Käytännössä työkyvyn tuen palveluintegraatiomalli pitää sisällään työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen missä tahansa palvelussa, työikäisten koordinaation ja asiakasverkoston. Monialaisessa palvelutarpeessa olevan asiakkaan kohdalla ammattilainen missä tahansa palvelussa ottaa yhteyttä työikäisten koordinaatioon ja saa sieltä konsultaation. Tarvittaessa asiakkaan ympärille kootaan asiakasverkosto, joka tekee työkyvyn ja palvelutarpeen arviota monialaisesti ja laatii yhdessä asiakkaan kanssa, hänen tavoitteidensa mukaisen palvelusuunnitelman. Asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmasta palvelu toimii yhden yhteydenoton periaatteella ja asiakasta ei lähetetä minnekään, vaan ammattilaiset kokoontuvat asiakkaan ympärille.
Toimintamalli perustuu yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen, jonka pitää sisällään viisi yhtäaikaista toimintaedellytystä. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa kaikilla toimijoilla on yhteinen yhteistyön tavoite, toimijat luottavat toisiinsa ja edistävät yhdessä samaa tavoitetta. Lisäksi toimintaa, kehitystä ja tuloksia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti sekä palvelukokonaisuutta johdetaan yhdessä.
Kuva
Toimintamallia jalkautetaan ja juurrutetaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Toimintamallin jalkauttaminen aloitetaan kaikkien työkyvyn tuen toimijoiden ylimmästä johdosta syksyn 2023 aikana ja viedään aivan ruohonjuuritasolle osaksi ammattilaisten arkea vuoden 2024 aikana. Järjestämme alueellisia ja kuntakohtaisia tilaisuuksia ja koulutuksia toimintamallista ja kehitämme sitä yhdessä ammattilaisten kanssa vastaamaan paikallisiin/alueellisiin tarpeisiin. Ammattilaiset ovat itse kehittämisessä keskeisessä roolissa ja toimijat sopivat aluuellisesti/kuntakohtaisesti käytännön toiminnan yksityiskohdista ja periaatteista noudattaen yhteisesti sovittua toimintamallia. Toimintallin jalkauttamisen ja juurruttamisen rinnalla kehitetään samalla ammattilaisten osaamista tarjoamalla heille mm. työkykykoordinaattorikoulutusta ja järjestämällä koulutuksia yhteisövaikuttavuudesta ja verkostoyhteistyöhön liittyvistä teemoista.