Perhekeskustoimintamalli (THL)
Perhekeskustoimintamallin avulla perustetaan ja kehitetään perhekeskuksia. Perhekeskustoimintamalli tarjoaa yhtenäisen kehikon palvelukokonaisuuden määrittelyä, kehittämistä ja arviointia varten.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Perhekeskustoimintamallin avulla perustetaan ja kehitetään perhekeskuksia. Perhekeskustoimintamalli tarjoaa yhtenäisen kehikon palvelukokonaisuuden määrittelyä, kehittämistä ja arviointia varten.
Toimintamalli lyhyesti
Perhekeskus verkostoi palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun.
JALKAUTUVA, VERKOSTOMAINEN, LÄHELLÄ OLEVA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN KOKONAISUUS
Perhekeskuksen palvelut sijaitsevat perhekeskuksen toimipisteissä tai toimivat verkostomaisena kokonaisuutena. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluja ovat neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, seksuaaliterveysneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja kotipalvelu sekä perheoikeudelliset palvelut. Psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen palveluja ovat kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja kuntoutuspalvelut. Lisäksi perhekeskus tarjoaa perheille erityistason konsultatiivisina palveluina erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun asiantuntemusta. Perhekeskuksen palvelut kokoavat yhteen myös kuntien sivistys- ja nuorisotoimen, kulttuuritoimen, järjestöjen ja seurakuntien sekä yksityisen sektorin palveluita. Palvelut tuotetaan lähellä, jalkautuvina, verkostomaisesti, lasten ja nuorten omassa oppimis- ja kehitysympäristössä kuten kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja kohtaamispaikoissa.
KOHTAAMISPAIKKA PERHEKESKUKSESSA
Perhekeskukseen kuuluvat lapsille, nuorille ja perheille suunnatut avoimet kohtaamispaikat, joissa on tilaa matalan kynnyksen vertaistuelle ja toiminnalle yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Kohtaamispaikka perhekeskuksessa (Tutkimuksesta tiiviisti, tammikuu 2019)
SÄHKÖINEN PERHEKESKUS
Sähköinen perhekeskus tarjoaa asiakkaalle: yhden kanavan, ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua. Asiakkaat voivat kartoittaa ja vertailla tarjolla olevia palveluja. Verkko nopeuttaa ja helpottaa tiedonjakamista. Madaltaa yhteydenoton kynnystä, asiakas voi asioida esim. anonyymisti. Asiakas ohjataan nopeammin oikeaan palveluun, palveluprosessi nopeutuu ja tehostuu. Asiakas tulee paremmin kuulluksi, tuottaa itse tietoa. Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut.
Sähköinen perhekeskus ((LAPE-hankkeessa tuotettu määrittely, Socca)
Esimerkki sähköisen perhekeskuksen palveluista (Varsinais-Suomi)
JOHTAMINEN YHDYSPINNOILLA
Palveluja yhteen sovittava johtaminen, toiminnan koordinointi ja yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen perhekeskustoimintamallissa on yhteistä työtä. Yhdyspinnat perhekeskuksen verkostopalveluiden kanssa on saatava saumattomiksi, jotta lapsi, nuori ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun mahdollisimman varhain.
YHTEISET PERIAATTEET JA OSALLISTAVAT TYÖTAVAT
Perhekeskuksen palveluiden toteutuminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisuus tarkoittaa toimintaa, jossa eri ammattiryhmien edustajat yhdistävät tietojaan ja taitojaan, sitoutuen yhteiseen toimintaan. Asiakkaalla on aktiivinen rooli palveluita suunniteltaessa.
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lapsen etu nostetaan keskiöön, perheiden toimijuuden vahvistuminen on kaiken toiminnan tavoitteena ja toimijoiden kesken vallitsee aito luottamus.
"Perhekeskustoimintamallin edelleen kehittämistä pidetään kaikissa maakunnissa konkreettisimpana osana LAPE-kehittämistyötä ja sen keskeisimpänä tuloksena. Perhekeskusmallin kehittämistyö on edennyt kaikissa maakunnissa, mutta hankeaika ei riitä kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen. Useimmissa hankkeissa on valmistunut maakuntatasoinen perhekeskusmalli, mutta joissain maakunnissa kehitys on ollut vaatimattomampaa. Hankkeen toteutusaika suhteessa kehittämistyön laajuuteen ja tavoitteisiin on osoittautunut kaikkien hankkeiden osalta jossain määrin liian kunnianhimoiseksi. Osaltaan tähän on vaikuttanut myös muun muassa sote-maku- valmisteluun liittyvät epävarmuudet." (LAPE kärkihankkeen loppuraportti, s. 72)
"Digitalisaatiossa ja sähköisten palveluiden kehittämisessä on onnistuttu heikoiten. Sekä hankehenkilöstö että kuntien johto arvioi sähköisten palvelujen kehittämisen yhdeksi heikoiten onnistuneeksi osa-alueeksi. Sähköisten palveluiden kehittäminen oli tavoitteena sekä perhekeskustoimintamallin kehittämisessä että varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kehittämiskokonaisuudessa. Kummankin osalta kunnat arvioivat juuri sähköisten palveluiden kehittämisen onnistuneen heikoiten. Sähköisen perhekeskuksen kehittämistyö onkin priorisoitu kiireelliseksi kehittämistehtäväksi ja SOTE-digi Oy:n tarkoituksena on ottaa vastuu sähköisen perhekeskuksen kehittämistyöstä kansalliselta pohjalta LAPE-kärkihankekaudella tehtyjen linjausten pohjalta" (LAPE kärkihankkeen loppuraportti, s. 72)
Yhtenäisen palvelukokonaisuuden syntyminen on vahvasti sidoksissa sote-uudistukseen erityisesti johtamisen ja organisoinnin osalta. Kärkihankkeen tavoittelemat muutokset toimintamalleissa eivät ole vielä voineet siirtyä osaksi maakunnan rakenteita, ellei kyseessä ole maakunta, jossa rakenne on jo valmiina. Käytännössä parhaassa tapauksessa tehty kehittämistyö on pystytty dokumentoimaan käsikirjoiksi tai hyvät käytännöt -dokumenteiksi, jotka ovat mukana sote- ja maakuntavalmistelussa. Monissa maakunnissa kuitenkin puuttuu elin, joka voisi vahvistaa asiakirjan. Maakuntavalmistelun eri työryhmissä on joissakin maakunnissa syntynyt hyviä linjauksia, jotka siirtyvät 73 LAPE-muutosohjelman arviointi | STM www.owalgroup.com | info@owalgroup.com luonnollisena osana maakuntavalmistelua myös eteenpäin. Johdon sitoutuminen nähdään kuitenkin osassa maakunnista merkittävänä riskinä tulosten juurruttamiselle ja jatkuvuuden varmistamiselle. (LAPE kärkihankkeen loppuraportti, s. 72)
Kansikuva
