Rankapotilaiden prosessin kehittäminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Rankakipu on yksi yleisimmistä terveydenhuollon käyntisyistä. Rankakipu ei ensisijaisesti vaadi spesifistä hoitoa kuten leikkaushoitoa. Toimintamallin tavoitteena on parantaa rankapotilaiden hoidon jatkuvuutta ja sitä kautta vaikuttavuutta.
Toimintamallin nimi
Rankakipu on yksi yleisimmistä terveydenhuollon käyntisyistä. Rankakipu ei ensisijaisesti vaadi spesifistä hoitoa kuten leikkaushoitoa. Toimintamallin tavoitteena on parantaa rankapotilaiden hoidon jatkuvuutta ja sitä kautta vaikuttavuutta.
Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on ollut tehostaa rankakipupotilaiden hoitoa perusterveydenhuollossa ja sujuvoittaa yhteistyötä palveluketjun eri toimijoiden välillä.
Alkukartoituksessa tunnistettiin keskeisiä haasteita, kuten hoidon tarpeen arviointi ja suoravastaanottofysioterapiaan ohjaaminen, MRI-kuvantamisen rajallinen saatavuus peruspalveluissa sekä hoitopolkujen katkonaisuus. Lisäksi täydentävien tukipalveluiden, kuten hyte-palveluiden ja kolmannen sektorin toiminnan näkyvyyttä haluttiin vahvistaa. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on kehitetty toimintamalli, joka selkeyttää hoitopolkuja, vahvistaa fysioterapian suoravastaanottotoimintaa, mahdollistaa tarkoituksenmukaisen kuvantamisen perusterveydenhuollossa ja tukee saumattoman yhteistyön rakentumista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Mallin avulla edistetään oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa, potilaan sujuvaa palvelupolkua sekä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Niska- ja selkäkipupotilaan hoitoketju on laadittu Pirkanmaalla v. 2018. Tämän jälkeen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueelle. Rankapotilaiden hoidon käytännöt olivat vaihtelevia eri kunnissa, joka asetti asukkaat eriarvoiseen asemaan. Rankapotilaiden hoitoon liittyviä resursseja on hyvinvointialueen alettua uudelleen järjestelty ja mahdollisuudet vaikuttaa hoidon laatuun parantuneet. Lisäksi on kehitetty kaikkia potilasryhmiä hyödyttäviä moniammatillisen työn ratkaisuita. Samanaikaisesti erikoissairaanhoidossa rankapotilaiden lähetemäärät ovat kasvaneet.
Hoitoketjun päivityksen tavoitteena oli mahdollistaa oikea-aikainen, sujuva hoitoon pääsy rankapotilaille. Tarkoituksena oli myös parantaa spesifistä, erikoissairaanhoidon palveluihin pääsyä niille, jotka sitä tarvitsevat sekä mahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön läpi palveluketjun. Hoitoketjun materiaalien saatavuutta ja luettavuutta pyrittiin parantamaan, jotta rankapotilaita hoitavat ammattilaiset pystyvät hyödyntämään sitä päivittäisessä työssään. Samanaikaisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella on päivitetty olemassa olevia hoitoketjuja uuteen, helpommin saavutettavaan formaattiin.
Rankapotilaiden kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta on saatu apua alkuselvityksen tekemiseen, tunnistamaan kehityksen tarpeessa olevia kohteita. Ammattilaiset ja heidän lähiesihenkilönsä ovat olleet mukana rakenteellisia muutoksia tehtäessä tarpeiden mukaisesti. Hoitoketjun alkuperäisen version työryhmän jäsenenä on ollut kokemusasiantuntija.
Hoidon tarpeen arvioinnin ohjetta on selkiytetty, jotta potilaat ohjautuvat oikea-aikaisesti fysioterapeutille, ja päällekkäistä resurssien käyttöä (samanaikaista lääkärikäyntiä) vältettäisiin. MRI-kuvantaminen perusterveydenhuollossa on mahdollistettu kaikille Pirkanmaan hyvinvointialueen terveyskeskuslääkäreille tietyin kriteerein, jotka noudattelevat Käypä hoitoa. Talouden näkökulmasta kuvantamiseen kulutettua panosta on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollon lääkäreille järjestetään koulutusta hoitoketjuun ja etenkin kuvantamiseen liittyen. Samanaikaisesti erikoissairaanhoidon sisäisiä prosesseja liittyen lähetekäsittelyyn selkeytetään. Konsultaatiomahdollisuuksia vahvistetaan huomioimaan hoidon painopisteen siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa prosessin implementointia seurataan eri tunnusluvuin (kuvantamismäärät, käyntimäärät, hoitoon pääsyn aika, henkilöstön kyselyt).
Arviointia toimintamallin käyttöönotosta tehdään sovituin väliajoin, ensimmäinen arviointikierros 8/25.