RRP Pohjois-Savo: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Toimintamalli lyhyesti
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallia pilotoidaan vuosina 2023–2024 osana Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Työkykyohjelman laajennos on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta. Työhönvalmennuksen toimintamalli on tavoitteena ottaa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita.
Laatuperusteinen työhönvalmennus edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella työhönvalmennukseen ohjaudutaan Kuopion/Keskisen palvelualueen työikäisten sosiaalipalveluiden tai verkostojen kautta. Palvelu toteutetaan verkostoyhteistyönä eri toimijoiden esimerkiksi Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston ja kunnan työllisyyspalveluiden kanssa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Työhönvalmentaja etsii yhdessä työnhakijan kanssa hänen osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnonkohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana työnhakijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työantajalle sekä työyhteisölle. Työhönvalmennus on aikarajaton.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna -malliin. Työhönvalmennusta ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä.
Työkykyohjelman laajentaminen on jatkumoa Sanna Marinin hallituskaudella käynnistetyille työllisyystoimille, joilla haluttiin nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Tuolloin Työkykyohjelmassa pilotoitiin laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta 19 eri hankkeessa ympäri Suomea vuosina 2020-2022. Hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua ja lisätä työhön sijoittumista edistävien toimien käyttöä.
Työkykyohjelman laajennoksen tavoitteena on edelleen löytää ratkaisuja olemassa oleviin osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Ohjelmaa toteutetaan seuraavaksi kuudella alueella ympäri Suomea. Ohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Suomessa on arviolta 65 000 työhön haluavaa ja työhön kykenevää osatyökyistä, joilla on taustallaan hyvin monenlaista osaamista, koulutusta ja työhistoriaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllistymisen tukea ei ole riittävästi tarjolla ja tuen menetelmät vaihtelevat. TE-toimiston palvelut eivät ole kaikille tukea tarvitseville työnhakijoille riittäviä. Työeläkelaitosten ja KELAn järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen taas eivät ole oikeutettuja kaikki, joita kuntoutus hyödyttäisi. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi kehitettävää siinä että ne tukisivat paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelman arviointiraportin mukaan osatyökykyisten työllistymisen tuen parantamisen lisäksi myös työnantajat tarvitsisivat tietoa ja tukea palkatakseen osatyökykyisen töihin. Yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tarvittaisi huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Työnantajat tarvitsisivat tukea esimerkiksi osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin.
Työhönvalmennuksen pilotoinnin toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu isoja muutoksia; hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 alusta lähtien vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastaavasti TE-palvelut ovat siirtymässä kuntien ja työllisyysalueiden järjestämisvastuulle 1.1.2025. Ajankohtaisesti Kuopion seudulla on meneillään työllisyyden kuntakokeilu 1.3.2021–31.12.2024, jossa osa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkaista on siirtynyt oman kotikuntansa asiakkaaksi ja määrätyt valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät on siirretty kuntien tehtäviksi.
Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen pilotti kohdentuu sosiaalihuoltolain määrittämiin työikäisiin asiakasryhmiin sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oleviin asiakkaisiin.
Asiakkaiden tunnistamiseksi on yhteistyötä tehty työikäisten sosiaalipalveluissa työllisyyspalvelukoordinaattoreiden, sosiaalisen kuntoutuksen palveluohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötä on tehty alueellisen kuntakokeilun ja TE-toimiston vahvan palvelun työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä Kuopion kaupungin yrityspalveluiden kanssa on käynnistelty vuoden 2023 syksyllä.
Toimintamallin juurtumisessa olennaista on monialaisen yhteistyön rakenteiden olemassaolo; laatukriteereiden mukaisesti työhönvalmentaja tekee ainoastaan työhönvalmennusta. Mikäli asiakas tarvitsee monialaista tukea tai useita palveluja samanaikaisesti, tulisi palveluprosessien olla käynnissä myös työhönvalmennuksen aikana ja toimia sen tukena. Laatukriteerien mukaisesti työhönvalmentajien tulisi myös olla kiinnittyneinä monialaisiin tiimeihin, jotta työhönvalmennuksen yhteen sovittaminen toteutuisi muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan ja monialaisen tuen tarpeeseen voitaisi vastata työhönvalmennuksen rinnalla ja työllistymistä tukien.
Laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa ja hyvin kokonaisvaltainen palvelu; jokaisen työhönvalmentajan tehtäviin kuuluu toteuttaa työhönvalmennuksen viittä vaihetta ja hallita laatukriteeristön mukainen toimintatapa. Tämä edellyttää kouluttautumista ja että työhönvalmentajalla on aikaa työskennellä kriteeristön mukaisesti (asiakastavoite ja työnantajayhteistyö).
Yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tarvitaan huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Työnantajat tarvitsevat esimerkiksi tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken.
Työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu eikä osa aikuissosiaalityön palveluita. Työhönvalmennuksesta tulisikin olla säädetty laissa, jotta sen järjestäminen sitä tarvitseville aikuissosiaalityön asiakkaille olisi jatkossa varmemmin mahdollista.