Rupatellen ryhmäksi
Rupatellen ryhmäksi -menetelmä ryhmäytymiseen. Tavoitteena on luoda avointa ja luottamuksellista keskustelua päihteisiin liittyvistä teemoista.
Toimintamallin nimi
Rupatellen ryhmäksi -menetelmä ryhmäytymiseen. Tavoitteena on luoda avointa ja luottamuksellista keskustelua päihteisiin liittyvistä teemoista.
Rupatellen ryhmäksi on Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n ja Klaari Helsingin pilotoima menetelmä. Toimintamalli ei tarvitse ulkopuolista fasilitaattoria, vaan riittää, että joku ryhmästä valmistautuu toimimaan keskustelun edistäjänä. Työskentelyyn voi kuitenkin halutessaan kutsua ulkopuolisen keskustelijan, joka voi aluksi avata lyhyesti aihetta omasta näkökulmastaan, mutta osallistuu kuitenkin varsinaiseen keskusteluun muiden osallistujien tavoin.
Tuokion kestoksi on suunniteltu 45 min, perustuen koulujen oppituntirakenteeseen, mutta toimintamallin voi toteuttaa myös pidempänä. Toimintamallissa hyödynnetään Erätauko Säätiön kehittämää avoimeen dialogiin perustuvaa Erätauko-keskustelumenetelmää (www.eratauko.fi) sekä muita oman mielipiteen ilmaisemista helpottavia harjoituksia muun muassa pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä ns. janaharjoitusta, jossa osallistujat voivat ilmaista mielipiteensä käsiteltävästä asiasta asettumalla tilaan muodostetulle janalle.
Tuokio aloitetaan ennalta suunnitellulla keskustelukierroksella, jossa jokaisella osallistujalla on vuorollaan mahdollisuus kertoa ainakin oma nimensä sekä myös esimerkiksi ensimmäinen ajatus, joka hänelle tulee käsiteltävästä asiasta mieleen. Keskustelun edistäjä voi kierroksen jälkeen palata johonkin esiin nousseeseen asiaan ja aloittaa siitä vapaan keskustelun tai valita jonkun ennalta mietityn aiheeseen liittyvän keskusteluaiheen. Hiljaisemman ryhmän kanssa vapaan keskustelun lomaan voi lisätä pari- tai pienryhmäkeskusteluja tai janaharjoituksia, jolloin osallistujien ei tarvitse sanallisesti kertoa mielipidettään, mutta voivat kuitenkin olla aktiivisesti mukana tuokion etenemisessä.
Jokainen tuokio lopetetaan keskustelukierrokseen, jossa jokaisella on mahdollisuus kertoa esimerkiksi päällimmäisenä mieleen jäänyt asia tuokiosta. Toistuvasti saman ryhmän kanssa toteutettuna mallin rakenteesta tulee osallistujille tuttu, joka parhaimmillaan mahdollistaa avoimemman ja luontevamman keskustelun sekä vähentää tarvetta muille harjoituksille.
Keskustelun mahdollistumisen kannalta ryhmän koko tulisi olla maksimissaan 30 henkilöä. Avoin keskustelu voi olla haastavaa nuoremmille osallistujille tai ryhmille, jotka eivät tunne tosiaan entuudestaan. Avoin keskustelu ei ole kaikille tuttua ja tavallista, jonka vuoksi ensimmäinen keskustelukerta ei välttämättä etene parhaalla mahdollisella tavalla, etenkin jo käytössä oleva aika on lyhyt. Mitä henkilökohtaisemmaksi käsiteltävä aihe menee, sitä haastavampaa voi olla saada ryhmä keskustelemaan aiheesta. Keskusteltaessa haastavammista aiheista yleisemmällä tasolla, avoin keskustelu toteutuu paremmin.
Pilotointeihin osallistuneilta nuorilta on saatu positiivista palautetta siitä, että aiheesta keskusteltiin vapaasti ilman erityistä oppimistavoitetta. Janaharjoitus on jäänyt monella oppilaalla päällimmäisenä mieleen. Nuoret myös kertovat oppineensa uutta luokkakavereistaan.
Koulun henkilökunnan edustajat ovat pitäneet aiheen käsittelytavasta sekä jossain määrin yllättyneet keskustelun avoimuudesta.
Kansikuva
