Nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisen somekampanjassa haastetaan nuoria tekemään videoita aiheista, jotka tuottavat mielen hyvinvointia.

Toimintamallin nimi
Somekampanja nuorten mielen hyvinvoinnin tueksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisen somekampanjassa haastetaan nuoria tekemään videoita aiheista, jotka tuottavat mielen hyvinvointia.

Toteutuspaikka
Satasairaala, Satakunnan nuorisovaltuusto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunta
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kampanjan aloitusvideo
Kampanjan koostevideo

Tekijä

Sari Rajala

Luotu

29.04.2022

Viimeksi muokattu

05.07.2023
Ratkaisun perusidea

Nuorten somekampanjan tarkoituksena on haastaa nuoria osallistumaan kampanjaan sosiaalisessa mediassa. Kampanjalla nostetaan esiin mielen hyvinvoinnin näkökulmaa ja tuodaan esille, että pienilläkin teoilla voi itse vaikuttaa mielenterveyteen positiivisesti. Kampanjassa haastetaan nuoria kuvaamaan lyhyitä videoita, joissa he nostavat esiin omaa mielen hyvinvointiaan lisääviä asioita. 

Tavoitteena on vahvistaa nuorten omia taitoja mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja muistuttaa jokaisen voivan itse vaikuttaa omaan mielen hyvinvointiinsa. Kampanjan tavoitteena on myös nostaa mielen hyvinvointia yleiseen keskusteluun.

Toimintaympäristö

Yksi Kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 painopisteistä on "lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa". Tämä pitää sisällään mm.  mielenterveystaitojen ja hyvän itsetunnon kehittymisen vahvistamisen lisäämällä tietoa hyvistä käytännöistä.  

Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut vuosittain joka puolella Suomea. Eri tutkimusten mukaan 20-25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Tutkimukset aiheesta ovat tehty ennen koronaviruspandemiaa, jonka on arveltu lisänneen nuorten mielenterveyden häiriöiden kehittymistä entisestään. Viime vuosina media on kirjoittanut paljon suomalaisten ja erityisesti nuorten mielenterveydestä. Huolta mediassa on herättänyt erityisesti nuorten lisääntyneen mielenterveyden häiriöt ja pitkät hoitojonot. Mediassa mielen hyvinvoinnin näkökulma on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. 

Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Omia voimavarojaan voi vahvistaa ja mielenterveydestään voi pitää huolta. Mielen hyvinvointiin panostamalla ja mielenterveystaitoja opettamalla voitaisiin todennäköisesti kuitenkin estää osa mielenterveyden häiriöistä. Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa-hankkeen yhtenä toimenpiteenä on varhaisen tuen tarjoaminen, johon lukeutuvat myös mielenterveyttä vahvistavat palvelut tai toiminnot. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kampanjan kohderyhmänä on kaikki nuoret. Kampanjaa on ollut toteuttamassa Satakunnan nuorisovaltuusto, joka edustajaa satakuntalaisia nuoria. Nuoret suunnittelivat itse kampanjan sisältöä ja käsikirjoittivat oman osuutensa aloitusvideoon. Nuoret ovat olleet mukana myös lehti- ja radiohaastatteluissa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kampanjan toteuttamiseen vaadittiin aika-, henkilöstö- ja raha- ja osaamisen resurssia. Suunnittelussa oli mukana Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa-hankkeesta projektipäällikkö sekä kaksi projektisuunnittelijaa, SataNuvasta hankekoordinaattori ja nuoret, sekä Nuorten Vihaisten Miesten solisti. Yhteisiä tapaamisia oli 4 kappaletta, minkä lisäksi suunnittelu vei jokaiselta osallistujalta aikaa. Yhtyeen jäsenet suunnittelivat oman osuutensa haastevideoon.

Videon kuvaus toteutui puolessa päivässä, videon editoimiseen meni aikaa myös useita tunteja. Videon kuvauksen ja editoimisen suoritti ulkopuolinen palveluntuottaja. Kuvauksen ja editoimisen jälkeen videot tekstitettiin ulkopuolisella palveluntuottajalla. Kampanjan levittämiseen käytettiin myös lukuisia tunteja aikaa. 

Kampanjan levittämisessä aktiivinen sosiaalisen median käyttö on tärkeää. Kampanjan aloitusvideoita jaettiin Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa -hankkeen Facebook-, Instagram-, Tiktok- ja Twitter-tileillä useita kertoja ensimmäisen viikon aikana, videota jaettiin säännöllisesti koko kampanjan ajan. Satakunnan nuorisovaltuusto jakoi aloitusvideoita omilla sosiaalisen median tileillään. Kampanjasta kirjoitettiin natiiviartikkeli Satakunnan kansaan. Myös Radio Pori teki lyhyen haastattelun aiheesta ja julkaisi aiheesta jutun omilla sivuillaan kampanjan päättymispäivänä. 

Aikaa kului lisäksi kampanjavideoiden läpikäymiseen sekä koostevideon tekemiseen ja jakamiseen. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kampanja sai näkyvyyttä hyvin. Haastevideoita jakoi Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa- hankkeen, Satakunnan nuorisovaltuuston ja Nuoret Vihaiset Miehet-yhtyeen lisäksi useat nuorten parissa työskentelevät toimijat. Nuoret tarttuivat haasteeseen huonosti, lopullisia haastevideoita oli 10 kappaletta. Nuoret pitivät asiaa tärkeänä, mutta eivät kuitenkaan halunneet jakaa julkisia videoita.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kampanja on muokattavissa eri kohderyhmille. Kohderyhmä kannattaa ottaa suunnitteluun ja toteutukseen mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Kampanjan sisältöä kannattaa yrittää tarkastella mahdollisimman monenlaisista näkökulmista. Kampanjan suunnittelu vaatii aikaresurssia, useita tapaamisia ja sähköpostiviestittelyjä. Monen toimijan aikataulujen yhteensovittaminen tuo kampanjan suunnitteluun myös oman haasteensa. Kampanja vaatii myös taloudellista resurssia videotuotantoon ja markkinointiin, mikäli käytetään maksullista markkinointia. 

Suurimpana sudenkuoppana kampanjan suhteen oli nuorten heikko osallistuminen haasteeseen. Haasteeseen osallistuminen olisi vaatinut julkisen some-profiilin, joka on vain harvoilla käytössä. Nuoret ovat myös tarkkoja sometiliensä ulkomuodosta, mutta tämä näkökulma tuli esiin vasta kampanjan päätyttyä.   

Kansikuva
Kuvassa matkapuhelin jonka päällä on peukalon, syddmen ja tähden kuvia kuvastamassa sosiaalisen median palveluita.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä