Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaaminen Kainuun hyvinvointialueella

RRP2/P4/INV3/TP1

Luodaan sote-kirjaamisen moniammatillinen verkostorakenne hyvinvointialueelle

Yhdenmukaistetaan kirjaamisen perehdytystä ja osaamista 

Ajantasaistetaan kirjaamisen ohjeita

Arvioidaan vaikutus paikallisilla ja kansallisilla mittareilla

 

Toimintamallin nimi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaaminen Kainuun hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

RRP2/P4/INV3/TP1

Luodaan sote-kirjaamisen moniammatillinen verkostorakenne hyvinvointialueelle

Yhdenmukaistetaan kirjaamisen perehdytystä ja osaamista 

Ajantasaistetaan kirjaamisen ohjeita

Arvioidaan vaikutus paikallisilla ja kansallisilla mittareilla

 

Toteutuspaikka
Kainuun hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuun hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Satu Mikkonen

Luotu

20.11.2023

Viimeksi muokattu

13.12.2024
Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistuksella halutaan turvata yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Alueiden rahoitus perustuu suurelta valtion rahoitukseen ja on laskennallista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaaminen on laissa säädeltyä. Nykyisen lainasäädännön ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin huomioiminen on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen kehittämisessä. Kirjaamalla oikein ja kattavasti voidaan vaikuttaa tiedon oikeellisuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä tuottaa luotettavaa tietoa Kainuun hyvinvointialueen tietojohtamisen tueksi ja kansalliseen vertailuun.

Sosiaalihuollon kirjaamisvelvollisuuteen liittyvä lainsäädäntö on päivittynyt. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 (myöhemmin Asiakastietolaki) tuli voimaan 1.1.2024. Asiakastietolakiin yhdistettiin aiemmin eri lakeihin ja asetuksiin sisältynyt keskeinen, asiakastietojen käsittelyä koskeva sääntely. Aiempi sääntely, eli laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021), laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015), sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (94/2022) sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (785/1992) sisältyneet asiakastietojen käsittelyä koskeneet säännökset on kumottu.

Asiakastietolaissa säädetään asiakastietojen käsittelyn yleisistä periaatteista, kuten salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja käyttöoikeuksista, rekisterinpitäjyydestä ja rekistereistä, asiakasasiakirjoihin kirjattavista tiedoista sekä tiedonsaantioikeuksista ja asiakastietojen luovutuksista. Lisäksi asiakastietolaissa ovat säännökset Kansaneläkelaitoksen (Kela) ylläpitämistä valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista eli Kanta-palveluista ja muista asiakastietojen käsittelyssä käytettävistä tietojärjestelmistä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja organisaation johto. Toimintamallin lopputuloksella on myös merkitystä hyvinvointialueen asukkaiden tiedonsaantiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannosta sekä siihen, millaisia palveluita jatkossa tuotetaan. 

Kehittämistyötä tehdään moniammatillisesti huomioiden esimerkiksi tiedolla johtamisen rakenteet, kirjaamisen nykytila ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien erilaiset kirjaamisosaamisen tarpeet. Kehittämistyö kiinnittyy tiedolla johtamiseen, alkuvaiheessa erityisesti rakenteisten tietosisältöjen kirjaamisosaamisen kehittämiseen. 

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä