Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku/ Rovaniemi
Työkykyohjelman mukainen sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolun kuvaus seuraavien palveluiden osalta:
Kuntouttava työtoiminta
Vammaisten työtoiminta
Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus.
Oivalla ja ymmärrä
Valtakunnallinen Työkykyohjelma tukee osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä.
Työkyky käyttöön- hankkeen tavoitteena on rakentaa moniammatillinen palvelukokonaisuus osatyökykyisten tunnistamiseksi, työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. Haluamme Lapissa erityisesti vahvistaa voimavara- ja osaamiskeskeistä ajattelua ja viedä eteenpäin yhteiskunnallista muutosta siihen suuntaan, että jokaisella olisi oikeus ja mahdollisuus löytää omaa työkykyään vastaavaa työtä. Työkyky käyttöön- hanke integroi tulevaisuuden sote-keskuksen palvelut muiden viranomaistahojen ja hallintokuntien palveluihin. Keskeisimmät yhdyspinnat ovat TE-toimisto, kunnan työllisyyspalvelut (sisältäen Ohjaamo-palvelut), työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), Kansaneläkelaitos (KELA) sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelulupolku- toimintamallisssa on kuvattu seuraavien palvelukokonaisuuksien ja -polkujen nykytilaa/lähtötilannetta:
Kuntouttava työtoiminta: kuvaus palvelukuvauksista ja palvelupolusta liitteenä, versio 1
Vammaisten työtoiminta: palvelukuvaus liitteenä
Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus, liitteenä
Strategisen kokonaisuuden liittymäkohdat ovat:
- Työkykyohjelma
- Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
- Työllisyyden kuntakokeilu Lapissa, TE:n uusi asiakaspalvelumalli
- Hyvinvointialueet/sote-uudistus.
Kuva
Työkyky käyttöön -hankkeen kehittämisryhmä on koonnut Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolku- työryhmän kuvaamaan olemassa olevia palvelupolkuja. Työryhmä koostuu työllisyyspalveluiden, Kelan ja sosiaalipalveluiden edustajista.
Monialaisen yhteistyön tekemiseen perustettu työryhmä on mallintanut palveluketjua ja tehnyt yhteistyötä työkyvyn tuen tiimin työryhmän ja toimijoiden kanssa. Palvelukokonaisuutta kuvattaessa on kirjattu toimijoiden rooleja sekä mallinnettu yhteistyötä terveyden- ja sosiaalihuollon, kunnan työllisyyspalveluiden, työvoimahallinnon, työterveyshuollon ja Kelan sekä järjestöjen kanssa.
Työkyky käyttöön -hankkeen päätavoitteet ovat:
1. Edistetään palveluverkoston kykyä tunnistaa osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeita
ja niihin vastaamisen tapoja.
2. Vahvistetaan osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä. Näkökulmana osatyökykyisen
omat voimavarat ja työllistymisen mahdollisuudet muuttuneessa työelämässä.
3. Edistetään osatyökykyisten työhön pääsyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
4. Tuotetaan tietoa osatyökykyisten tarpeista palveluiden ja etuuksien
yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi
Näihin päätavoitteisiin pyritään kaikilla osa-alueilla hankkeessa, ml. sosiaalihuollon työllistämisen tuen kehittämisessä.
Sosiaalihuollon palvelupolkujen osalta erityisesti tavoitteena on, että laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus ja muut työkyvyn tuen palvelut olisivat paremmin kaikkien saatavilla ja osatyökyiset sekä pitkäaikaistyöttömät työllistyisivät nopeammin (avoimille työmarkkinoille). Tähän tarvitaan ammattilaisten näkökulman kehittymistä ja tunnistamisen ja asiakasohjauksen tehostumista. Palvelujen järjestämisen osalta tavoitellaan myös muutosta (parempi poikkihallinnollinen yhteistyö ja työtavat). Tärkeää on näkökulman muutos niin, että työllistymisen polkua voitaisiin rakentaa joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaan, eikä pelkästään pelkästään vaiheittaisesti palvelujärjestelmän mukaan (kuntoutusvaihe-koulutusvaihe-työllistymisvaihe).
Seurataan tarkasti ja reaaliaikaisesti asiakasohjauksen lukuja aikuissosiaalityöstä ja vammaispalveluista laatukriteereihin perustuvaan tuettuun työhönvalmennukseen.
Työllisyyskerroin: Tuetussa työhönvalmennuksessa olevien työllistyneiden asiakkaiden määrä jaettuna tuetussa työhönvalmennuksessa olevien asiakkaiden määrällä. Lisäksi seurtaan työsuhteiden työllisyyskerrointa (samalla henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useita työsuhteita osa-aikaisuuden takia tai useita peräkkäisiä työsuhteita)
Hankkeessa kehitetään seuraavia asioita muutoksen saavuttamiseksi, mm. sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolun rakentamiseksi vahvemmaksi ja paremmaksi:
1) Vahvistetaan ammattilaisten osaamista osatyökykyisten tuen tarpeen
arvioimiseen ja tunnistamiseen. Hankkeessa kehitetään ammattilaisten kykyä tunnistaa osatyökykyiset ja heidän työkyvyn tuen tarpeet. Ideana on, että palvelut osataan yhteensovittaa oikea-aikaisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Ammattilaisten osaamista kehitetään koulutusten ja verkostoyhteistyötä tiivistämällä sekä hyödyntämällä työkyvyn tuen tiimin moniammatillista työskentelyä. Hankkeessa on koulutettu työntekijöitä voimavarakeskeiseen työskentelytapaan ja
ajatteluun ja muutettu toimintatapoja ja ajattelutapaa niin että siirrytään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn tarkasteluun
2) Rakennetaan verkostomainen tiimi työkyvyn tuen palveluun. Tiimiin kuuluvat sosiaalityöntekijä, lääkäri, terveydenhoitaja ja tarpeen mukaan muita ammattilaisia. Työkyvyn tuen tiimin tavoitteena on arvioida asiakkaan työkyvyn tuen tarpeita ja laatia työkyvyn tuen suunnitelma sekä sopia asiakasvastaavamallin mukainen vastuuhenkilö/rinnallakulkija, joka on asiakkaan tukena riittävän pitkään. Kehitetään samaan aikaan asiakasvastaavamallia, jossa asiakkaalle nimetäänsopivin henkilö em. tiimistä tai muista palveluista. Asiakasvastaava vastaa asiakasohjauksesta, palvelujen järjestämisestä ja koordinoimisesta.
3) Otetaan käyttöön tuetun työllistymisen työhönvalmennus, jolla vastataan osatyökykyisten työllistymisen tuen tarpeisiin. Työllisyyspalveluissa työhönvalmennus kytkeytyy muun muassa kunnan työllistämistoimintaan ja yritysyhteistyöhön sekä osaamisen kehittämisen palveluihin ja toimintamalleihin. Ohjautumisessa laatukriteereihin perustuvaan tuettuun työhönvalmennukseeen sosiaalihuolto on olennaisessa roolissa - hankkeen asiakasohjausta kehitetään tiivistäen sosiaalihuollon ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä ja etsitään tähän toimivat käytätneet. Tuetun työhönvalmennuksen tavoitteena on löytää osatyökyisille henkilöille sopivat työpaikat avoimilta työmarkkinoilta ja edistää heidän työllistymistään heitä yksilöllisesti tukien ja sparraten.
4) Asiakkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Otetaan muodostettuihin työryhmiin mukaan myös asiakkaita ja jatkuvasti kysytään palautetta asiakkaista toimintatapojen ja valmennuksen kehittämiseksi.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Työllisyyden kuntakokeilun ja Tulevaisuuden sote-keskus- hankkeen kanssa. Olennaista on kehitettää poikkihallinnollista yhteistyötä sote-palveluiden, työllisyyspalveluiden, Kelan ja kolmannen sektorin välillä.
Kohderyhmänä ovat sosiaalihuollon palveluissa olevat työttömät työnhakijat sekä ilman työtä olevat työikäiset. Tehdyn asiakasanalyysin mukaan sosiaalihuollon palveluissa oli syksyllä 2020 100 asiakasta, jotka hyötyisivät hankkeen palveluista, erityisesti tuetun työhönvalmennuksesta.
Hankkeen oman Asiakasraatitoiminnan avulla vahvistettiin asiakasosallisuutta ja saatiin realiaikaista palautetta kehittämisen eri vaiheista.
Lisäksi mallinnuksessa hyödennettiin myös sosiaalipalveluiden aikuisosiaalityön asiakasraadin palautetta.
Kehittäjäjasiakas on osallistunut työryhmän kokoukseen.
Kuvittele ja kokeile
Sosiaalihuollon palvelupolun ja työllistymisen tuen työstämiseksi aluksi lähdettiin kuvantamaan sosiaalihuollon olemassaolevia työllistymistä tukevia palvelupolkuja eli laadittiin ns. nykytilakuvaus. Tavoitteiden mukaisesti rakennettiin yhteinen tilannekuva ja näkemys osatyökykyisten määrästä ja tarpeista sekä palveluista alueella.
Kokonaisuuden hahmottamiseksi haluttiin luoda kuva eri toimijoista ja niiden rajapinnoista palvelukokonaisuudessa. Avuksi tarvittiin tarvittiin PKPK-käsikirjan ohjeistusten mukaan mallinnettu "kennomallikuvio" työllistymiseen liittyvistä toimijoista ja niiden rajapinnoista. Tämä on esitelty liitteenä.
Uutena palveluna osatyökykyisille lähdettiin toteuttamaan laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta ja sinne johtavia palvelupolkuja. Työhönvalmennus on esitelty omana kokonaisuutenaan täällä Innokylässä (linkki ohessa).
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palvelupolkujen työryhmä kokoontui säännöllisesti ja ja yhteistyössä mallinnettiin palvelupolkuja. Mietittiin, miten asiakas voisi siirtyä esim. avotyötoiminnasta/kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatyöhön. Tuettu työhönvalmennus voisi olla puuttuva palanen, jonka avulla asiakas pääsee siirtymään työhön avoimille työmarkkinoille. Työryhmässä pohdittiin myös, miten tieto parhaiten siirtyy vammaispalveluista työhönvalmentajille. Hankkeen muissa osioissa kehitettiin työttömän terveystarkastukseen lähetettä. Ideoitiin, että samaa lähetettä voitaisiin hyödyntää myös työhönvalmennukseen ohjattaessa. Käytännössä myöhemmin todettiin ns. kolmikantakeskustelut parhaiksi asiakkaan siirtymisen keinoksi ja saattaen vaihtaen kokoonnuttiin asiakkaan asian tiimoilta.
Asiakkaita osallistettiin kehittämistoimintaan. Asiakkaat nostivat esiin mm. tarpeen ns. rinnallakulkijasta, jotta jokaisella asiakkaalla olisi henkilökohtainen tuki työllistymisprosessin aikana. Tähän pyritään mm. asiakasvastaavamallia kehittämällä ja asiakasohjausta tehostamalla.
Asiakkaan ohjaamisessa sosiaalihuollosta työllisyyspalveluihin ja/tai työllistymisen tukeen kehitettiin työmenetelmäksi ns. lähete (lomake), mutta se ei tullut käyttöön. Kehitettiin rinnalla ns. kolmikantaneuvottelumallia. Pian havaittiin, että tieto siirtyy parhaiten yhteisessä tapaamisessa keskustellen. Luottamus syntyy tässä parhaiten ja asiakas saa itse kertoa tilanteestaan, jolloin tietosuojan osaltakin päästään parhaaseen tulokseen. Käyttöön otettiin siis ns. kolmikantaneuvottelut työhönvalmentajan, sosiaalihuollon työntekijän ja asiakkaan (ja mahdollisesti läheisen) kesken.
Asiakkaat kokivat valitun toimintatavan parhaimmalta ja turvallisimmalta vaihtoehdolta. Kolminkantaneuvotteluissa työhönvalmentaja esittelee tuettua työhönvalmennusta ja asiakas pääsee tutustumaan omaan työhönvalmentajaansa. Siirto tapahtuu saattaen vaihtaen aikuissosiaalityöstä/vammaispalveluista laatukriteereihin perustuvaan tuettuun työhönvalmennukseen. Palvelu on sujuvaa, odotusaikoja ei synny, ja asiat lähtevät rullaamaan heti eteenpäin. Asiakkaan hyvin tunteva työtoiminnan koordinaattori välittää yhdessä asiakkaan kanssa tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvystä sekä toiveista työhönvalmentajalle.
Yhdeksi tavoitteeksi sosiaalihuollon työllistymistä tukevissa palveluissa nostettiin polun löytyminen avotyötoiminnasta työllistymiseen laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen avulla.
Kehittämistyön edetessä mallinnettiin sosiaalihuollon asiakkaan palvelupolku työelämään laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen avulla (kuva ohessa). Idea on, että ne asiakkaat, joilla on motivaatio ja halu työllistyä ja jotka ottavat itse esiin työnteon, saisivat mahdollisuuden palvelulle, joka tukee heitä (työhönvalmentajan tuki).
Kuva
Asiakkaiden toiveena oli saada rinnallakulkija työllistymisprosessiin eli ts. koettiin tärkeäksi jatkuvuus asiakaspolulla vaikka siirrytään palvelusta toiseen. Ratkaisuksi löydettiin saattaen vaihtaminen kolmikantaneuvottelun kautta.
Sosiaalihuollon palveluiden kautta työhönvalmennukseen ohjautunut asiakas osallistui mm. asiakasraatitoimintaan ja hänen antamansa palautteen mukaan työhönvalmentajan rooli siirryttäessä avotyöstä palkkatukityöhön oli todella merkittävä. Hän kuvasi valmmennusta: "Koko paketti tulee valmiina valmentajalta ja se helpottaa siirtymistä." Lisäksi hän kuvasi muutosta avotyöntekijästä palkansaajaksi: "Tuntee kuuluvansa työyhteisöön". "En edes tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta".
Asiakkaalta saadun palautteen perusteella avotyössä oleville henkilöille kerrotaan kyllä mahdollisuudesta siirtyä avotyöstä palkkatyöhön. Tueksi muutosprosessiin käytetään tuettua työhönvalmennusta.
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua lähdettiin täydentämään tuetun työhövalmennuksen pilotoinnilla. Palveluna laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus alkoi toukokuussa 2021 ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Tämä työhönvalmennus on kuvattu Innokylässä omana kuvauksena (linkki yllä). Työhönvalmennus toteutetaan Työkyky käyttöön- hankkeessa Rovaniemellä kahden työhönvalmentajan työpanoksella.
Kehittäjäryhmän toiminnassa tehtiin prosessin aikana myös muutoksia tarpeen, ajankohdan ja koordinaation mukaan. Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku -kehittäjäryhmä yhdistyi keväällä 2022 Työkyvyn tuen tiimi -kehittäjätyöryhmään yhteisellä päätöksellä.
Sosiaalihuollon asiakkaat ovat usein osatyökykyisiä ja heillä voi olla erilaisia terveydellisiä rajoitteita. Asiakkaat voivat olla
työttömiä työnhakijoita, sairauspäivärahalla olevia tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia tai vammaisia henkilöitä.He tarvitsevat runsaasti tukea työllistyäkseen. Myös eläkkeellä olevat henkilöt voivat olla työkykyisiä tiettyyn työhön (täsmätyökyky), mutta he eivät aina ole rekisteröityneet työnhakijoiksi TE-hallintoon, vaikka olisivatkin vailla työtä. Hanke on noussut tarpeeseen, missä palvelujärjestelmä ei riittävästi tue asiakkaiden työelämään pääsyä. Hankkeen toivotaan edistävän asiakkaan potentiaalin hyödyntämistä yksilöllisten ratkaisujen avulla, avoimille työmarkkinoille pääsemiseen saakka.
Ennen asiakkaan ohjautumista hankkeeseen on asiakas mahdollisesti ollut sosiaalipalvelujen Pakaste-mallin (kuvaus myöhempänä) työ- ja toimintakyky selvittelyssä, käynyt työttömien terveystarkastuksessa tai ollut esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa. Asiakkaan ohjautuessa hankkeeseen sosiaalipalvelut on kartoittanut asiakkaan voimavarat, vahvuudet ja motivaation ja tunnistaneet, että tuetun työllistymisen palvelut ovat hänelle ajankohtaisia. Erityisesti työntekijöiden osaamista osatyökykyisten, työhön motivoituneiden asiakkaiden tunnistamisessa ja ohjaamisessa työllistymistä tukevalle palvelupolulle on lisätty hankkeen aikana.
Vaikka asiakas ohjautuisi sosiaalihuollon palvelujen kautta tuettuun työhönvalmennukseen, asiakkuus voi jatkua sosiaali- ja terveyspalveluissa, mikäli asiakkaan tarve sitä edellyttää. Hanke kehittää toimintatapoja osatyökykyisyyteen liittyvien tekijöiden ja tarpeiden varhaisempaan tunnistamiseen. Tämä lisää asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, ennaltaehkäisee sosiaalisia ongelmia, sosiaalityön asiakkuuksia ja erityispalveluiden tarvetta sekä mahdollisesti lyhentää asiakkuuksien kestoja sosiaalityössä.
Hankkeen kehittämistyössä esille on tullut useita asioita, jotka ovat vaikuttaneet työskentelyyn ja kehittämiseen. Samaan aikaan yhteiskunnallisesti on ollut menossa erittäin haastavat ajat, kuten koronapandemia sekä isoja rakenteellisia muutoksia kuten Työllisyyden kuntakokeilujen käynnistyminen 2021 ja uuden työnhakijan asiakaspalvelumallin luominen (työllisyys/TE-palveluissa) 2022 sekä maakunnallisten Hyvinvointialueiden suunnittelu ja valmistelu (sote-uudistus 2023). Nämä isot haasteet ja rakenteelliset muutokset eivät ole voineet olla vaikuttamatta hankkeen työhön, sillä niillä on ollut laajoja vaikutuksia mm. työmarkkinoihin alueella sekä eri toimijoiden organisoitumiseen ja tulevaisuuden palveluiden järjestämiseen ja asemointiin.
Kehittäjäryhmässä opittua:
Kehittäjäryhmä on lähtenyt kuvaamaan sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palvelupolkuja. Tässä työskentelyssä huomattiin nopeasti, että on tarpeen kuvata koko palvelukokokonaisuus ja yhteistyön rajapinnat, laajasti. Yksittäisen asiakkaan polku kun rakentuu ns. ison kuvan eli koko palvelukentän (sote, työllisyys, KELA, hankkeet, kolmas sektori, typ) kokonaisuuden mahdollisuuksien mukaan, yksilöllisten tarpeiden pohjalle.Huomattiin siis, että syntynyt malli oli laajempi kuin vain sosiaalihuollon palvelumalli, ja se sopii kuvaamaan koko työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta ja -kenttää. Kyseinen kennokuva toimiikin nyt myös Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kuvauksena.
Mallin tärkeimmät osa-alueet:
TUNNISTAMINEN:
-osatyökykyisten palvelutarpeet tunnistetaan paremmin ja yhä aiemmassa vaiheessa
(myös ennaltaehkäisevä työ ja näkökulma on kehittynyt)
voimavarakeskeinen ajattelu- ja työskentelytapa on juurtunut toimijaverkostoon
- työkyvyttömyyden riskit tunnistetaan ja osataan ohjata asiakas oikeisiin terveyspalveluihin ja työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn
YKSILÖLLINEN PALVELEMINEN JA VALMENTAMINEN:
- työkyvyn tuen tiimi (moniammatillinen verkostomainen tiimi) on myös sosiaalihuollon asiakkaiden käytettävissä, jos tarvetta on
- asiakasvastaavamalli on käytössä kunnissa, sosiaalihuollon asiakkuus voi säilyä muiden työllisyyttä tukevien palveluiden ohessa, kuten työhönvalmennuksen > asiakas ei jää yksin pyörimään palveluiden verkkoon- osatyökykyisten palvelujärjestelmässä roolit, vastuut ja työnjako on selkiytynyt eri toimijoiden välillä ja yhteistyö tiivistynyt > poikkihallinnollinen yhteistyö on parantunut ja on saatu luotua synergiaa. Uusia toimintatapoja on löydetty.
- asiakas saa tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut
- osatyökykyisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille on lisääntynyt lähtötilanteesta, erityisesti laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen keinoin
- asiakkaille on tarjolla yksilöllistä laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta
- työnantajat ja työyhteisöt ovat saaneet tietoa ja kokemuksia osatyökykyisten työllistämisestä, onnistumisia on tullut ja asenteisiin on voitu vaikuttaa
-tuettu työhönvalmennus järjestetään yksilöllisesti ja siinä huomoidaaan myös osaamisen kehittäminen
ASIAKASOSALLISUUS JA YHTEISKEHITTÄMINEN:
- asiakkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä niiden
vaikuttavuuden arvioinnissa
Toimintamallin tunnuslause/motto:
Tunnista -> Valmenna -> Työllistä
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttäisi moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin jatkamista ja tuetun työhönvalmennuksen saatavuutta jatkossakin kaikille motivoituneille ja tukea työllistymiseen tarvitsevillle sosiaalihuollon asiakkaille.
Resurssit ja organisoituminen:
Työllisyyspalvelut (TE 2024) ja Lapin hyvinvointialue (2023) vastaavat asiasta. Neuvottelut ovat kesken ja prosessi on meneillään.
Laatukriteereiden perustuvan tuetun työllistymisen avulla osatyökykyiset henkilöt ovat työllistyneet aiempaa paremmin. Poikkihallinnollinen yhteistyö on kehittynyt ja tiivistynyt.