Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelupolut, Essote

Työikäisten sosiaalipalvelut

Työikäisten sosiaalipalveluiden kautta järjestetään Kuntouttavaa- sekä sosiaalihuollollista työtoimintaa. Tulevaisuuden sotekeskushankkeen kautta on pilotoitu sosiaalihuollollisen kuntoutuksen ryhmämuotoista toimintaa Essoten alueella. Sosiaalinen kuntoutus perustuu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014, 17§.)

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin, sekä muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden toimintojen keskeyttämistä. (sosiaalihuoltolaki1301/2014, 17§.)

Palvelu on myönnettävä, jos asiakkaalla palvelutarpeen arvioinnin kautta ilmenee siihen tarvetta. Sosiaalinen kuntoutus on tavoitteellista toimintaa, siihen tehdään asiakassuunnitelma, mikä on alkuun vaikka 3 kk. Asiakkaan tilanne tarkennetaan, keinoja haetaan ja asiakasta osallistetaan. Työskentely antaa työntekijälle mahdollisuuksia tavoitteelliseen toimintaan. Ongelmien taustalla olevat juurisyyt tulevat useampien tapaamisten myötä selville, jolloin työntekijällä on mahdollisuudet auttaa. Ryhmän tuki on tärkeätä. Palkkatyöhön työllistymisen lisäksi monet muut toiminnot ovat tärkeitä, esimerkiksi vapaaehtoistyö voi antaa sisältöä elämään ja tunnetta siitä että on tärkeä osa yhteiskuntaa. Vahvuuksien tunnistaminen on tavoitteena. Sairauskeskeisyyttä vältetään. Haasteiden lisäksi on monia asioita, mihin voi itse vaikuttaa: mitä syöt, miten liikut jne. Työntekijän on kuunneltava asiakasta ja kysyttävä oikeita kysymyksiä.  Asiakasryhmään on kuulunut mielenterveyskuntoutujia, päihdekuntoutujia, ADHD- ja muita neuropsykiatrisen oireyhtymän taustaisia, asiakkaita joilla on elämänhallinnan haasteita. Suuri osa asiakkaista on eläkkeellä olevia. Toiminta on toimintakykyä ylläpitävää toimintaa.

Nuorten työpajat

Nuorten työpajat keskittyy hyvinvointialueelle siirryttäessä tuottamaan pelkästään kuntouttavaa työtoimintaa 17 – 29 -vuotiaille asiakkaille. Asiakkaita on tällä hetkellä 40. Jatkossa kaikki asiakkaat tulevat työikäisten sosiaalipalveluiden kautta. Asiakkailla on haasteita: ovat yksinäisiä, on sairauksia, hoitosuhteita. Pajalta haetaan sosiaalista vahvistumista, valmennukselle on tarvetta.

Asiakkuusjaksot ovat 3–8 kuukauden mittaisia. Asiakkaat työskentelevät neljällä eri pajalla, jotka ovat: puupaja, kädentaito ja sisustus, digitaalisen median paja, ympäristö- ja palvelupaja. Lisäksi järjestetään Starttipajatoimintaa.

Välityömarkkinoita tarvitaan asiakkaiden työllistämiseen. Muutamia nuoria on päässyt työpajoilta kaupungin palkkatukitöihin. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa ammattiin valmistuminen. Joku tutkinto on saatava loppuun asti suoritettua, että työllistymiselle olisi paremmat mahdollisuudet. Siihen nuoria kannustetaan. Työpajoja on opinnollistettu. Käytössä on ”paikkomalli”. Nuoret voivat saada pajalla tehdyistä töistä osallistumistodistuksen oppilaitoksessa tapahtuvaa näyttöä varten.

Nuorten työpajojen työntekijämäärä on vuosien varrella kasvanut ja vakinaistunut. Työntekijöitä on tällä hetkellä 16 kpl ja 8 heistä on vakituisia. Työpajakoordinaattori on asiakkaalle kuntakokeilun omatyöntekijä, yksilövalmentaja tulee mukaan aktivointisuunnitelmapalavereihin, joissa aloitetaan asiakkuus ja jatkossa päivitetään tavoitteita ja sisältöä. Asiakkaan voi olla vaikeata mennä ulkopuolisiin palveluihin. Silloin palaverit ja ammattihenkilöiden tapaamiset järjestetään mielellään työpajoilla. Yksilövalmentaja voi tarvittaessa mennä asiakkaan mukana kouluun tutustumiselle tueksi.

Asiakkaiden haasteet ovat lisääntyneet. Työpajoilla ohjaajilla on hyvä ”nepsy -tietous”. Osataan tunnistaa asiakkaan haasteita ja ohjata sopivaan palveluun. Työkykyisten terveystarkastuksista on ollut paljon hyötyä asiakkaille. Tutkimuksiin ja palveluihin pääsy on kuitenkin hidasta. Nuorella on saattanut mennä pitkä aika, että hän on valmis terveystarkastukseen. Kun hän on siihen valmis, on hänen vaikeata odotella jatkotutkimuksia. Monia tilanne turhauttaa, koska se jarruttaa muissakin asioissa etenemisen.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi tärkeätä panostaa varhaiseen tukeen. Haasteita asiakkailla on saattanut näkyä jo varhaislapsuudessa. Nuoruusiässä tilanne on saattanut mutkistua niin haastavaksi, ettei tilannetta pystytä korjaamaan kevein palveluin.

Ohjaamo Olkkari

Ohjaamo Olkkari on suunnattu 13-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka pohtivat omaan elämään ja itsenäistymiseen liittyviä valintoja. Ohjaamo Olkkariin voi ottaa yhteyttä, kun ei oikein tiedä mistä oman asiansa kanssa aloittaisi. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta saa maksutta sekä ilman ajan varausta.

Osaamiskeskus Kipinä

Kipinä järjestää aikuisille kehitysvammaisille tarkoitettua päivätoimintaa, koulussa käyville lapsille tarkoitettua aamu-, iltapäivä- ja tarvittaessa iltahoitoa. Kipinän kautta järjestetään myös tukikäyntejä itsenäisesti omassa kodissa asuville asiakkaille. Kipinässä on kaksi työntekijää, jotka osa-aikaisesti järjestävät avotyöpaikkoja vammaispalvelun kehitysvammaisille asiakkaille. Avotyöasiakkaat tulevat palveluun usein vammaispalvelun palveluohjaajan kautta. Kunta maksaa asiakkaalle avotyöstä maksimissaan 12 € työpäivästä. Palkkio on verotonta tuloa, eikä se vaikuta asumistukeen eikä vähennä eläkkeen määrää. Avotyöstä on mahdollista siirtyä palkkatyöhön, mikäli asiakkaan taidot ja työnantajantarpeet ja resurssit kohtaavat. Työllistymistä suunniteltaessa on kuitenkin huomioitava, että työstä hankittu palkka vaikuttaa asumistuen määrään ja voi vaikuttaa myös eläkkeeseen. Palkkatyötä voi räätälöidä siten, että sitä on osa-aikaisesti asiakkaan muun toiminnan ohella. Se vastaa työnantajan vähäiseen tarpeeseen tiettyjen tehtävien hoitamisessa. Kehitysvammainen asiakas voi tehdä yksinkertaisia rutinoituja tehtäviä, jotta ammattihenkilöt voivat keskittää osaamisensa ammattitehtäviin.

Vanhemmat asiakkaat ovat muuttaneet keskuslaitoksista aikuisiässä palvelukoteihin. Monesti he ovat laitostuneita ja heidän on vaikeata kertoa omista toiveistaan. Lapsia ja nuoria on alusta pitäen osallistettu. He ovat saaneet päättää asioista, joista heillä on kyky tehdä päätöksiä. Ryhmissä he pystyvät antamaan toiveita esimerkiksi toiminnan sisällöstä.

Erilaisten kommunikaatiomenetelmien hallinta on keskeistä kehitysvammaisten parissa toimiessa. On tärkeätä käyttää sitä menetelmää, mitä asiakkaalle on opetettu ja mitä hän käyttää. Suuri osa häiriökäyttäytymisestä pohjautuu siihen, ettei asiakkaan tarpeita ole pystytty huomioimaan. Kehitysvammaisten lisäksi asiakkaissa on psykososiaalisesti oireilevia neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaavia asiakkaita. Myös heidän kanssaan kommunikaatio ja päivän strukturointi ovat tärkeitä. Työntekijöille on annettu mahdollisuus osallistua nepsy- valmennuksiin, jotta he pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen.

Asiakasryhmissä yksilölliset toteutukset ovat tärkeitä. Kaikki eivät pysty ennakoimaan omaa käytöstään, siksi päivittäisessä toiminnassa on hyvä ottaa huomioon yksilöllisiä ratkaisuja. Joku voi tarvita toista enemmän rauhoittumista rauhallisessa paikassa, rauhallisen toiminnan parissa. Vaikeavammaiset tarvitsevat hoivaa. Kun asiakas on sängyssä kuivitettu, voi hän lepohetken jälkeen osallistua seuraamaan ryhmän toimintaa.