Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli suunnitelmallisen aikuissosiaalityön tukena
Helsingin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin tarkoituksena on tukea suunnitelmallista aikuissosiaalityötä. Toimintamallissa yhdistyy tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin mukaisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Helsingin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin tarkoituksena on tukea suunnitelmallista aikuissosiaalityötä. Toimintamallissa yhdistyy tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin mukaisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli otetaan Helsingissä käyttöön sosiaalityön ja -ohjauksen rinnalla osana alueellista aikuisten ja nuorten sosiaalityötä ja -ohjausta, maahanmuuttaneiden erityispalveluja sekä jälkihuollon sosiaalityötä ja -ohjausta. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallilla tuetaan suunnitelmallista aikuissosiaalityötä.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli nojaa THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalliin sekä suosituksiin työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereistä. Toimintamallin pohjana on myös käytetty Helsingin kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen tiimin kehittämää sosiaalisen kuntoutuksen tehostetun yksilötyön mallia.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin tarkoituksena on luoda raamit sosiaalisen kuntoutuksen sisällölle Helsingin kaupungin aikuissosiaalityössä. Mallin mukaisen työskentelyn on tarkoitus tuottaa laadukasta ja vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta.
Sosiaalista kuntoutuksen toimintamallin mukaista palvelua tarjotaan asiakkaille, joilla on palveluntarpeen arvioinnista nouseva tarve sosiaaliselle kuntoutukselle sekä oma halu muutokseen. Sosiaalista kuntoutusta tarjotaan asiakkaille kolmen kuukauden jaksoissa enintään vuoden ajan. Prosessin aikana työstetään asiakkaan itse asettamia tavoitteita sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä hyödyntäen. Tavoitteen asettelussa huolehditaan asiakkaan mahdollisuuksista saavuttaa valitsemansa tavoite palvelun aikana. Palvelua arvioidaan säännöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa.
Palvelu on jalkautuvaa ja sitä annetaan pääasiassa asiakkaan omassa sosiaalisessa ympäristössä. Sosiaalinen kuntoutus ei kuitenkaan ole kotiin vietävää vaan kodista ulospäin suuntaavaa palvelua. Asiakasta tavataan prosessin aikana noin kahden viikon välein sosiaalisen kuntoutuksen palvelusuunnitelman mukaisesti. Ryhmätoiminta on oleellinen osa sosiaalista kuntoutusta. Asiakas voi osallistua sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaan joko limittäin tehostetun yksilötyön kanssa tai työmuodot voivat vuorotella.
Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin on tarkoitus olla eteenpäin vievä ja tukea asiakkaan yksilöllistä kuntoutumista. Tavoitteena palvelulla on asiakkaan lähtötilanteen kohentuminen ja kiinnittyminen oikeisiin palveluihin ja toimintaan. Helsingissä on linjattu, että yhdellä työntekijällä voi olla kerrallaan yksi sosiaalisen kuntoutuksen asiakas muun työn rinnalla.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli vaatii tuekseen koko organisaation ymmärryksen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin ydinelementeistä, sisällöistä ja prosessista.
Helsingissä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia pilotoitiin ennen käyttöönottoa lännen aikuissosiaalityössä. Kaupunkitasoista käyttöönottoa on suunniteltu huolellisesti ja siihen on sisältynyt esihenkilöiden perehdytystilaisuuksia ja työntekijöiden koulutusta. Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa. Käyttöönoton tueksi on valmisteltu seuraavia tukirakenteita:
- Koordinaatioryhmä: Kaupunkitasoinen koordinaatioryhmä koostuu aikuissosiaalityön päälliköstä ja johtavista sosiaalistyöntekijöistä. Koordinaatioryhmä seuraa ja tukee toimintamallin käyttöönottoa.
- Lähijohtaminen: Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallissa esihenkilöiden tuki on merkittävää ja tiimeissä panostetaan sosiaalisen kuntoutuksen johtamiseen.
- Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin teams: Kaupunkitasoinen sosiaalisen kuntoutuksen käyttöönotossa tukeva teams, joka toimii tiedottamisen väylänä sekä materiaalipankkina.
- Soskucase-kokoukset: Kaupunkitasoinen sosiaalisen kuntoutuksen case-kokousmalli, jossa työntekijät kokoontuvat jakamaan ja reflektoimaan sosiaalisen kuntoutuksen asiakastapauksia. Kokouksissa saadaan uusia ideoita ja näkökulmia suunnitelmallisen prosessin tueksi.
- Sosiaalisen kuntoutuksen opas työntekijöille: Sähköinen opas työntekijöille tukemaan sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin mukaista asiakastyötä.
- Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin koulutukset:
- Työntekijöille ja esihenkilöille suunnattu koulutuskokonaisuus luomaan kaupunkitasoista ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä tukemaan toimintamallin käyttöönotossa.
- Johdatus sosiaaliseen kuntoutukseen opiskelukokonaisuus digitaalisessa oppimisalustalla.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia pilotoitiin Helsingin kaupungilla Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen osahankkeena sekä osana THL:n Vaikuttavat aikuissosiaalityön menetelmät-hanketta. Toimintamallista kerättiin arviointiaineistoa, jonka pohjalta kirjoitettiin artikkeli THL:n Käytäntötutkimuksia sosiaalityön toimintamalleista artikkelikokoelmaan.
Pilotista nousseet havainnot osoittivat toimintamallin mukaisen työskentelyn olevan asiakkaille hyödyllistä ja eteenpäin vievää. Toimintamallin mukainen työskentely kuitenkin poikkesi aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksesta ja -työstä suuresti ja työntekijät tarvitsisivat työskentelynsä tueksi selkeitä tukirakenteita. Toimintamallin mukainen työskentely vaatii resurssointia, panostusta ja yhteistä tahtotilaa. Pilotissa toimintamallin käyttöönotto oli yhteinen oppimisprosessi, jossa kartoitettiin toimintamallin mahdollisuuksia alueellisessa aikuissosiaalistyössä, opeteltiin tunnistamaan palvelusta hyötyvää asiakasryhmää ja tapaa työskennellä. Sekä työntekijät että esihenkilöt pitivät toimintamallin mukaista työskentelyä innostavana ja asiakaskuntaa hyödyttävänä, mutta vaativan johtamista ja tukirakenteita.
Kansikuva
