Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen konsepti
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeessa luotiin pohjaa tulevalle sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskukselle. #InnovaattoritYhdessä
Oivalla ja ymmärrä
"EU:n komissio julkaisi vuonna 2020 kansallisia sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksia koskevan haun jäsenmaille. Komission haun taustalla oli havainto EU-rahoituksen avulla syntyneiden sosiaalisten innovaatioiden vähäisestä määrästä ja heikosta leviävyydestä sekä tavoite lisätä sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuutta. Komissio tunnistaa sosiaalisten innovaatioiden merkityksen siinä, että tuleviin haasteisiin voidaan vastata Euroopan kansalaisten hyödyn mukaisesti.
Siirtyminen vähähiiliseen talouteen, väestörakenteen muutokset, digitalisaatio ja COVID-19 kriisiin liittyvät kysymykset ovat jo alkaneet muuttaa työelämää, koulutusta ja sosiaalipalveluja. Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusten perustaminen on osa komission tavoitetta rakentaa vuoteen 2027 mennessä EU:n kattava tukirakenne sosiaalisille innovaatioille. Rakenne tulee tarjoamaan tukea kansallisille osaamiskeskuksille ja niiden toiminnalle, kansainväliselle yhteistyölle sekä vuorovaikutteiselle oppimiselle.
Osaamiskeskusten toimintamalli ei tule olemaan kaikissa maissa sama, vaan niiden toiminta ja organisaatiorakenne vaihtelee maittain. Haun tuloksena yhteensä kuusi monikansallista konsortiota valittiin perustamaan omia kansallisia osaamiskeskuksiaan ja edistämään sosiaalisia innovaatioita. Konsortiot kattavat 25 maata ja niissä on mukana 148 organisaatiota. Suomi on toiminut vuodesta 2021 osana monikansallista ”Pan-European Social Innovation Lab” (PEnCIL) -konsortiota yhdessä Belgian, Tšekin ja Liettuan kanssa. Projektien tavoitteena on käynnistää kansallisten sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusten toiminta. Konsortiot pyrkivät muodostamaan verkostoja, rakentamaan valmiuksia ja synergioita sekä kehittämään välineitä ja menetelmiä, jotka lisäävät sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuutta kaikkialla EU:ssa." (Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskus-hankken loppuraportti, s.2. 2022, Demos)
-
EU-jäsenvaltioihin ollaan perustamassa kansallisia sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksia. EU:n komissio on tunnistanut sosiaalisten innovaatioiden merkityksen tulevaisuuden haasteiden ratkaisuissa.
-
Demos Helsinki on tukenut työ- ja elinkeinoministeriötä osaamiskeskuksen valmistelussa. Hankesuunnitelma pohjautuu Demoksen Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskus-hankken loppuraportissa (2022) esitettyihin suosituksiin.
Päätoteuttaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteistyökumppanit: Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Kuntoutussäätiö, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT), Silta-Valmennusyhdistys, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. (SOSTE), Suomen Kuntaliitto
Suomessa on lukuisia vahvoja toimijoita, jotka edistävät sosiaalisten innovaatioiden syntyä.
Näitä ovat mm.:
● innovaatioiden kehittäjät (mm. järjestöissä, kunnissa, yrityksissä ja korkeakouluissa)
● innovaatioiden kehittäjien osaamista ja tietopohjaa tukevat koulutuksen tarjoajat ja tiedon tuottajat (mm. Sitra ja ammattikorkeakoulut)
● verkostojen koordinoijat ja tietoportaalien ylläpitäjät (mm. Innokylä ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus)
● rahoittajat (mm. ELY-keskukset ja STEA)
- Osaamiskeskuksella on konsepti, joka vahvistaa sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä Suomessa.
- Osaamiskeskustoimintaa on pilotoitu Demos Helsingin raportissa (2022) esitetyn toimintamallin pohjalta.
- Olemassa olevaa osaamista, verkostoja ja rakenteita hyödynnetään osaamiskeskuksen toiminnan pohjana.
- Osaamiskeskuksen toiminta liitetään jo olemassa olevaan Innokylään ja sen tekniseen alustaan.
- Osaamiskeskuksella on konsepti, joka vahvistaa sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä Suomessa.
- Osaamiskeskustoimintaa on pilotoitu Demos Helsingin raportissa (2022) esitetyn toimintamallin pohjalta.
Pilotoinnit
- Sosiaalisten innovaatioiden päivä (->kokeilun pohjalta resurssit, osaaminen, prosessi, toiminnankuvaus ja palvelulupaus)
- Arviointikehikko ja kriteerit sosiaalisten innovaatioiden validointiin & koonnit teemakohtaisista sosiaalisista innovaatioista (->kokeilun pohjalta resurssit, osaaminen, prosessi, toiminnankuvaus ja palvelulupaus)
- Kansainvälinen yhteistyö (->kokeilun pohjalta resurssit, osaaminen, prosessi, toiminnankuvaus ja palvelulupaus)
- Koulutukset ja valmennukset sosiaalisten innovaatioiden laadukkaaseen kehittämiseen ja kuvaamiseen (->kokeilun pohjalta resurssit, osaaminen, prosessi, toiminnankuvaus ja palvelulupaus)
- Nostetaan suunnitelmallisesti esiin tietoa laadukkaista ja toimivista sosiaalisista innovaatioista viestinnällisin keinoin (->kokeilun pohjalta resurssit, osaaminen, prosessi, toiminnankuvaus ja palvelulupaus))
- Olemassa olevaa osaamista, verkostoja ja rakenteita hyödynnetään osaamiskeskuksen toiminnan pohjana.
- Sosiaalisten innovaatioiden alueellisten ja kansallisten toimijoiden kartoitus tehty
- Kansallisen yhteistyön konseptointi sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemitoimijoiden kanssa tulevan osaamiskeskuksen pohjaksi -> Pilotoitavien toimintojen osalta/osaamiskeskuksen tulevien toimintojen osalta tarvittavasta yhteistyöstä, resursseista, rooleista, vastuista on käsitys osaamiskeskuksen jatkoa ajatellen.
- Osaamiskeskuksen toiminta liitetään jo olemassa olevaan Innokylään ja sen tekniseen alustaan.- Toteutussuunnitelma sosiaalisten innovaatioiden verkkofoorumille on tehty
Tavoitteisiin päästään 9 toimenpiteen avulla
TIETO
Sosiaalisten innovaatioiden päivä
Koonnit teemakohtaisista sosiaalisista innovaatioista
Arviointikehikko ja kriteerit sosiaalisten innovaatioiden validointiin
Kansainvälinen yhteistyö
OSAAMINEN
Sosiaalisten innovaatioiden alueellisten ja kansallisten toimijoiden kartoitus
Kansallisen yhteistyön konseptointi sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemitoimijoiden kanssa tulevan osaamiskeskuksen pohjaksi
Toteutussuunnitelma sosiaalisten innovaatioiden verkkofoorumille
VAIKUTTAMINEN
Koulutukset ja valmennukset sosiaalisten innovaatioiden laadukkaaseen kehittämiseen ja kuvaamiseen
Nostetaan suunnitelmallisesti esiin tietoa laadukkaista ja toimivista sosiaalisista innovaatioista viestinnällisin keinoin
Kenelle osaamiskeskus on suunnattu?
Sosiaalisten innovaatioiden -> kehittäjille , käyttöönottajille , kehittämistoiminnan rahoittajille (uudet innovaatiot & käytäntöjen skaalaaminen), Ilmiöiden ja tarpeiden tunnistajille, Päätöksentekijöille
Kuka tekee? -> Sosiaalisia innovaatioita syntyy järjestöissä, julkisella sektorilla, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa, yrityksissä, kansalaisyhteiskunnan toiminnoissa.
Vuorovaikutus ja yhteiskehittäminen: Valmisteluun ovat osallistuneet verkostotoimijat, yritykset ja kehittäjät. Verkostoja ja toimijoita kutsutaan mukaan erillisellä ilmoittautumisella osaamiskeskuksen valmisteluun alkaen (4/2023 jatkuen edelleen) -> https://innokyla.fi/fi/ajankohtaista/sosiaaliset-innovaatiot-saavat-suomessa-vauhtia-osaamiskeskuksesta. Noin 60 eri toimijaa ilmoittautui verkostokartoituksen kautta ja on osallistuntut eri tavoin konseptin kehittämiseen vuonna 2023.
Toiveita ja tarpeita on koottu eri lähteistä konseptoinnin tueksi
- Verkostotoimijoiden kartoitus - toimijaverkoston "herättely" kehittämistyöhön
- Hanketyöryhmän kehittämispäivät -> toiminnan painopisteet ja hanketoimijoiden roolit osaamiskeskuksen toteutuksessa
- Vuorovaikutusalustan kehittämiseen liittyvä työpaja -> verkostojen ja toimijoiden aktiivinen toiminta osaamiskeskuksessa (
- Innovaattoreiden lounastapaaminen -> Yhteistyökumppaneiden ideoita osaamiskeskuksen toimintaan
- Validointityöpaja -> Innovaatioita kehittävien, käyttöönottavien ja niitä rahoittavien näkemyksiä osaamiskeskuksen keskeisen työkalun kehittämiseen ja siihen liittyvään käyttöönoton prosessiin)
- Sosiaalisten innovaatioiden päivä -> erityisesti rahoittajien näkökulma sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen
Kuvittele ja kokeile
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi pohjautuu Demos Helsingin esittämään ehdotukseen sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen toimintamallista, joka vastaa yhdessä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa tunnistettuihin suomalaisen sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä ammentaa parhaista käytännöistä. Toimintamallin lähtökohtana on ollut sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuuden kasvattaminen ekosysteemin vahvistamisen kautta. Osaamiskeskus toimiikin siis verkostomaisesti yhdistäen kansallisen tason sekä vahvan alueellisen läheisyyden (kts. Enemmän hyvää innovaatioista - Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen suunnittelu - hankkeen loppuraportti 2022)
Konseptin rakentamisessa hyödynnetään pilotointeja
- Sosiaalisten innovaatioiden päivä
- Työpajasarja (kts. Kehittämistyöpajat perehdyttävät sosiaalisiin innovaatioihin)
- Validiointikehikon kehittäminen ja pilotointi
- Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusken konseptia tullaan ideoimaan yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien hankekumppaneiden ja erilaisten sosiaalisiin innovaatioihin liittyvien toimijoiden ja verkostojen kanssa syksyn 2023 aikana.
Hanketoimijoiden kehittämispäivä 25.8.2023
Työpajatyöskentely - LearningCafe
Työskentelyn tavoite:
Lisää yhteistä ymmärrystä tahtotilasta ja osaamisesta.
Tukee ja tarkentaa osaamiskeskuksen konseptointityötä ja visiota
Valitut 3 teemaa (pohjautuu kevään 2023 topaasia keskusteluun)
1) Villi ideointi – millainen on unelmien osaamiskeskus?
- Mikä minun roolini on unelmassa?
2) Verkostonkutojat
- mitä tarkoittaa käytännössä osana osaamiskeskusta?
- kuka tekee, mitä tekee ja kenen kanssa?
”Kutojat ovat verkostojen rakentajia, jotka tunnistavat, kuuntelevat ja tuovat yhteen toimijoita alueilla. Kutojat voivat toimia yhdellä alueella, kiertävästi, yksin tai tiimeissä. Tärkeintä on varmistaa, että kutojat toimivat alueellisesti lähellä sosiaalisten innovaatioiden toimijoita.”
3) Osaamiskeskus yhteiskunnallisena vaikuttajana
- Innovaatiot nähdään yleisessä keskustelussa vielä teknisinä. Minkä tulee muuttua, jotta sosiaaliset innovaatiot huomioidaan tasavertaisena teknisten innovaatioiden rinnalla?
-Mitä osaamiskeskus tekee, jotta muutos oikeaan suuntaan tapahtuu?
ELI Toiveita ja tarpeita – koottu monesta eri lähteestä konseptoinnin eli tuotoksen syntymisen tueksi
- Verkostotoimijoiden kartoitus
- Hanketyöryhmän kehittämispäivät -> painopisteet ja roolit osaamiskeskuksen toteutuksessa
- Vuorovaikutusalustan kehittämiseen liittyvä työpaja -> verkostojen ja toimijoiden aktiivinen toiminta osaamiskeskuksessa
- Innovaattoreiden lounastapaaminen -> Yhteistyökumppaneiden ideoita osaamiskeskuksen toimintaan
- Validointityöpaja (Innovaatioita kehittävien ja niitä rahoittavien näkemyksiä osaamiskeskuksen keskeisen työkalun kehittämiseen ja siihen liittyvään käyttöönoton prosessiin)
-Avoin konseptin hionta- työpaja
Osaamiskeskuksen konseptoinnin tukena käytämme Business Model Canvas työkalua
Kuva
Unelmien osaamiskeskus (kooste 24.8.2023 kehittämispäivä)
Yhteiskunnallisesti näkyvä toimija, liittyy muuhun innovaatiotoimintaan, tunnustettu, tunnistettu ja vakiintunut osa kansallista kehittämisrakennetta, uskottava, dynaaminen, saavutettava, innostava ja innostaja, kannustava, ennakkoluuloton, epämukavuusalueella, laaja-alainen, rohkea, mutta realistinen, ajantasainen, avoin ja ajassa elävä, monialainen, yhdistää monia eri toimijoita ja toimijaverkostoja, riittävästi resursoitu , resursseja tuottaa uutta tietoa, ei ole yläpilveä – arkilähtöisyys, lähestyttävyys, tulevaisuutta tunnusteleva, hiljaisten signaalien havaitsija, moniääninen, joustava.
Avoin konseptin hionta -työpaja 24.11.2024. Työpajaan kutsuttiin kaikki Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen verkostokartoituksessa kiinnostuksensa esittäneet toimijat. Työpajaan osallistui n. 30 henkilöä. Ryhmäkeskustelujen tuotokset on kirjattu alle.
Työpajassa esiteltiin osaamiskeskuksen työn alla oleva konseptiluonnos. Työpajan tavoitteita oli
-
Meillä on yhteistä ymmärrystä osaamiskeskuksen toiminnoista.
-
Havaitsemme, millaisia uusia vuorovaikutussuhteita osaamiskeskuksen toimintoihin linkittyy ja/tai voisi linkittyä tulevaisuudessa.
-
Saamme ideoita ja näkemyksiä Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen konseptin loppuunsaattamiseen.
Osallistujien kommentit konseptin koostamiseen
Mihin itse käyttäisit osaamiskeskusta ja mikä kiinnostaa:
_ ”Hyödymme työpajoista, yhteiskirjoittamisesta jotta omille julkaisuille saa taustatukea/sparrausta.”
- Rahoittajat hyötyvät osaamiskeskuksesta, kun heidän tietoisuutensa teemasta lisääntyy. Osaamiskeskuksen kautta myös uusia rahoittajia tulee ilmiön piiriin, vaikkapa sosiaalisten innovaatioiden päivän myötä.
- Vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa
- Kannattaisi monistaa aivan muilta toimialoilta hyväksi havaittuja menetelmiä mm. yhteiskehittämiseen. ”Monitasoisia yhteiskehittämisen foorumeja, elikkä tosi erilaisia toimijoita päättäjistä tavallisiin ihmisiin (MurrosAreena, JFF-menetelmät)”
Mitä puuttuu tai mikä olisi tärkeää vielä avata, mitä lisää konseptiin:
- Lainsäädäntöön vaikuttaminen
- Kv- ja EU-näkökulma ovat todella tärkeitä, sillä EU ohjaa toimintaa sekä sieltä tulee ”uusia tuulia” ja hyviä esimerkkejä, jotka voisivat valua hyödyksi osaamiskeskuksen kautta.
- Sen korostaminen, että sosiaalisia innovaatioita ei synny tyhjiössä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niitä syntyy parhaiten joustavissa ja vähän säännellyissä ympäristöissä. Eli mitä edellytyksiä sosiaalisten innovaatioiden syntyminen vaatii.
- Näkökulma osaamiskeskuksesta aloitteentekijänä ja eri yhteiskunnan toimijoiden linkittäjänä.
- Puuttuu kestävä rahoituspohja ( ei välttämättä konseptin asia. huom.)
Miten asiakkaat ja loppukäyttäjät mukaan:
- ”Asiakkaat tulee tavata heidän omassa arkiympäristössään, tehdä siellä tiedonkeräämistä ja viedä tietoa sitten verkoston käyttöön. Myös yhteistörmäyttämistä on tehtävä.”
- Asiakkaiden ja loppukäyttäjien mukaan ottaminen toimintaan tulee miettiä erikseen ja tarkasti.
- EU:sta hyviä esimerkkejä asiakkaiden osallistumisesta itseään koskevien palvelujen kehittämiseen https://easpd.eu/publications-detail/the-concept-of-social-innovation-in-the-disability-field/
Osaamisen vahvistaminen -toiminto
- Menetelmiä vuorovaikutuksen syntymiseen
- Ilmiölähtöisyys TULEE näkyä
- Ei vain yksi tapa, vaan useita
- Pitkäkestoinen tavoite: sosiaalisten innovaatiodien akatemia (esim. 5 op) eri toimijoille, perusasioita
- Mikä tämä on: ohjelmajulistus johon on helppo liittyä, yhteinen näky
Tiedon välittäminen ja kokoaminen -toiminto
- Miten kertoa sosiaalisista innovaatioista omalle työyhteisölle? Mitä SI-käsitteellä tarkoitetaan? Pitää pystyä selkeyttämään esimerkinomaisesti. Myös: mistä ilmiö tulee mitä pitäisi pohtia? Missä se innovaatio on ilmiön ratkaisemissa?
- vaikutusten arvioinnit kiinnostaa
- Liittyy tiedon kokoaminen, datapankit, temaattiset julkaisut
- Tehdessäni arviointi-ja tarkastustyötä korostui juurikin tutkittuun tietoon ja dataan perustuva asioiden käsittely. Tilastolliset asiat myös korostui jos käsiteltiin verrantaa esim. 5 vuoden taakse versus nykyhetkeen.
- Vaatii resursseja!
- Jakamisen alusta on jo (innokylä), se helpottaa
Vaikuttaminen ja viestintä -toiminto
- TKI-rahoituksessa 10 miljoonia euroja, onko siellä ihmisiin liittyvää innovaatiotekemistä –haaste yliopistoille ja amkeille - Synergia vaikuttamiseen – mt-kulttuurihyvinointipoolit – yhdessä vaikuttamaan
- Asennevaikuttaminen onkin oma sarkansa - Mutta kuinka saataisiin sellainenkin työ ja tekeminen näkyväksi jonka vaikuttavuus ei tule ns. hienona kaikkia palvelevana hyödykkeenä suoraan.
- Iso linkitys tietoon/dataan ja sen olemassa oloon - heikosti käy jos ei ole tietoon perustuvaa dataa mm. kustannusvaikuttavuudesta, se on edellytys
- Miten olla toisetemme avuksi?
- Insinoorejä ja ekonomeja mukaan
Mitä uutta osaamiskeskuksen toiminnot voisivat tuoda työarkeesi? Mihin toimintakokonai suuteen voisit/ organisaatiosi voisi tarjota osaamista ja miten? -> Kuvittele ja kirjaa linkityksiä (PADLET)
Lisäksi osaamiskeskuksen konseptia on koostettu erilaisten toimijahaastattelujen ja muoden työpajojen tuotoksia hyödyntämällä, esim.
Arviointityökalun pilotointi tuloksia 10/2023
Pilotointiin osallistuneiden 9 toimijan kommenttien pohjalta työkalusta pystyttiin muokkamaan aikaisempaa käyttäjäystävällisempi ja päällekkäisyyttä pystyttiin poistamaan. Tarvittavat testaajat saatiin aikataulussa sitoutettua. Pilotoinnin aikana asiantuntija-apua saatiin myös THL:n arvioinnin asiantuntijoilta, jotka olivat myös suurena apuna testaajien rekrytoinnissa.
Työpajakokeilut tulokset 5-10/2023 lyhyesti (mitä konseptiin?)
Sosiaalisten innovaatioiden päivä 11/2023 tulokset lyhyesti mitä konseptiin?
•Meillä on yhteistä ymmärrystä osaamiskeskuksen toimintaperiaatteista ja toiminnoista
•Olemme luoneet uusia liittymäpintoja osaamiskeskukseen linkittyviin toimijoihin.
•Saamme ideoita ja näkemyksiä Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen konseptin loppuunsaattamiseen
Arviointityökalun pilotointi ja testaaminen
Sekä työkalun testaajilta että validointi -webinaarista saatiin hyviä vinkkejä työkalun käyttöönoton edistämiseen.
Validoinnin huomioiminen Innokylän verkkopalvelun ja palveluiden jatkokehityksessä (ideoita)
• Työkalu upotettuna osaksi Innokylän kehittämisen polkua?
• Koonnit validoiduista toimintamalleista keskitetysti yhteen paikkaan? Esim. Arvioidut toimintamallit – sivu?
• Työkalua voisi hyödyntää palkintoprosesseissa sekä innovaatiokatsauksia koostettaessa?
• Osaamiskeskus voisi tarjota verkkoklinikoita arvioinnin ja validoinnin tueksi?
• Validoituja innovaatioita olisi mahdollista nostaa esiin erilaisissa tapahtumissa?
• Rahoittajat pystyisivät hyödyntämään validoituja toimintamalleja pohtiessaan tulevia rahoituslinjauksiaan?
• Tukisi sosiaalisten innovaatioiden kansainvälistä skaalautumista?
Sosiaalisten innovaatioiden päivä
Rahoittajat aiemmin mukaan päivän suunnitteluuna
IDEA: Satelliittitapahtumien järjestäminen tuli pilotointi vuonna nk "ylimääräisenä" toimintona kokonaisuuteen. Kokemusten pohjalta syntyi idea, voisiko AMK:iden innovaatio-opintoja tms. linkittää tiiviimmin Sosiaalisten innovaatioiden päivän satellittitapahtumien toteutukseen. Tämä tuottaisi uusia innovaatioaihioita, toisi tulevaisuuden työelämäosaajia keskustelemaan innovaatioiden kehittäjien kanssa ja lisäisi opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Osaamiskeskuksen näkökulmasta AMK-verkosto toisi alueellista kattavuutta tapahtuman satelliittiosuuteen.