Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu: koulutukselliset kehittämistyöpajat
Kehittämistyöpajojen tarkoitus oli lisätä tietoisuutta sosiaalisista innovaatioista ja niiden merkityksestä. Koska innovaatiot olivat kehittämisen keskiössä, yhteistyöhön kutsuttiin erilaisia toimijoita (innovoinnin vuorovaikutuskehät!)
Kehittämispajat olivat osa kansallista sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelua ja pilotointia. Kansallinen kehittämistyö puolestaan linkittyy EU:n yhteisötalouden strategiaan ja kestävän kehityksen edistämiseen.
Kuva
Työpajat järjestettiin tukemaan kansallisen osaamiskeskuksen valmistelua ja pilotointia.
Tavoitteena oli viestiä sosiaalisten innovaatioiden kuvaamisen ja näkyväksi tekemisen tärkeydestä, lisätä tietoa sosiaalisista innovaatioista ja niiden merkityksestä.
Kehittämistyöpajoja toteutettiin yhteensä viisi. Niitä pohjustettiin teemahaastatteluilla (5 kpl).
Tapahtumia järjestettiin sekä kasvokkain että verkkototeutuksena.
Pajoissa kokeiltiin työtapoja, joita voisi toteuttaa pysyvän osaamiskeskuksen toiminnassa. Toisaalta tavoitteena oli levittää tietoa sosiaalisesta innovaatiotoiminnasta, sen toteuttamisesta, validoinnista ja kuvaamisesta.
Toimenpiteen koordinoinnista ja toteutuksesta vastasi Silta-Valmennusyhdistys. Yhteistyöhön osallistui koko hankekonsortio, erityisesti Kuntoutussäätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja THL. Toteutuksessa hyödynnettiin laajasti koko toteuttajakonsortion asiantuntemusta ja tehtiin aktiivista yhteistyötä muiden käynnissä olevien ohjelmien ja hankkeiden kuten Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kanssa.
Kuva
Kehittämispajojen toteuttaminen oli yhteispeliä. Kukin toteutukseen osallistuva toi oman asiantuntemuksensa mukaan yhteistyöhön. Silta-Valmennusyhdistys koordinoi kehittämispajojen toteutusta ja suunnittelimme pajat yhteistyössä.
Hyödynsimme innovaatiopolitiikasta tuttua quadruple / quintuple -kehikkoa. Innovaatioiden kehittely ja käyttöönotto on yhteistyön tulosta. Sosiaalisten innovaatioiden hyödyntäminen edellyttää, että yhteiskunnan eri tasot ja -alat toimivat yhdessä.
Yhteiskehittämisen ja vuoropuhelun ideana oli herättää kiinnostus ja innostavaa toimimaan sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen yhteistyökumppanina. Kehittämispajoissa kokeiltiin käytännössä tämän muutoksen aikaansaamiseen tarvittavaa toimintaa.
Työpajoihin osallistuneilta kerättiin systemaattisesti palautetta tapahtuman onnistumisesta ja odotuksista tulevaa sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusta kohtaan.
Ilmoittautumisen yhteydessä kartoitettiin osallistujien odotuksia ja tietämystä jo etukäteen (osassa työpajoista).
Pajoissa kerättiin tietoa käytettyjen osallistavien menetelmien avulla.
Pajojen avoimet keskustelut mahdollistivat kommentoinnin ja kysymysten esittämisen.
Reflektointia siitä, miten kehittämispajat auttoivat tavoitteen (osaamiskeskuksen valmistelu) saavuttamisessa.
Työpajojen valmistelussa on tärkeää avoimuus ja toisten näkemysten kuuntelu.
Työpaja1 Raumalla
Kohderyhmänä kuntalaiset ja kuntaorganisaatio, erityisesti raumalaiset järjestötyön ja sosiaalialan työntekijät eri sektoreilta. Järjestetty yhteistyössä Rauman kaupungin ja Valo-Valmennusyhdistyksen kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin Raumalla toteutetun järjestökyselyn tuloksia ja tapaamisen teema valittiin yhdessä keskustellen.
Työpajassa toteutettiin Tulevaisuustyöskentely ja osallistujat saivat esittää puhujille kysymyksiä. Työpajasta kerättiin palaute.
Työpaja2 Porin Suomi Areenassa
Kohderyhmänä kansalaiset, järjestetty yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton (MSL) kanssa.
Penkkikahvila-konsepti on MSL:n kehittämä malli kuntalaisten kuulemiseen. Menetelmä mahdollistaa avoimen matalan kynnyksen osallistumisen. Toteutimme Penkkikahvilan kansalaisten kuulemiseen. Penkkikahvila järjestettiin kesällä Suomi Areenassa, yleisötapahtumassa, joka kokoaa laajan joukon ihmisiä. Kysyimme kävijöiden ajatuksia ja mielipiteitä ja välitimme koosteen eteenpäin päättäjille.
Työpaja3 Kemissä/webinaarina
Kohderyhmänä erityisesti yhteiskunnalliset yritykset ja korkeakoulut. Järjestetty hybridinä yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteissuunnittelussa lähtökohtana oli saada aikaan yhteys alueellisen ja valtakunnallisen kehittämisen toimijoiden välille - lappilaiset yhteiskunnalliset yritykset ja alueelliset ja valtakunnalliset yhteisötalouden kehittäjät samaan keskusteluun. Työpajaan osallistuneet saivat esittää kysymyksiä, osallistua keskusteluun ja heiltä kerättiin palautetta.
Työpaja4 Helsingissä / webinaarissa
Kohderyhmänä laaja joukko sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelun ideointiin mukaan kutsuttuja vieraita. Järjestettiin maailmanlaajuisen konferenssin satelliittitapahtumana Helsingissä yhteistyössä Social Enterprises World Forumin (SEWF23) kanssa. Ilmoittautumisen yhteydessä kartoitettiin osallistujien odotuksia ja toiveita työpajalle ja tulevalle osaamiskeskukselle. Työpajaan osallistuvat keskustelivat pöytäryhmittäin ja lopuksi oli mahdollista keskustella muiden pöytäryhmäläisten kanssa. Työpajaan osallistuneilta kerättiin palautetta.
Työpaja5 webinaari
Kohderyhmänä kaikki sosiaalista innovaatioista ja niiden validoinnista kiinnostuneet. Järjestettiin webinaarina. Aiheena oli sosiaalisten innovaatioiden validointikehikon esittely. Annettiin mahdollisuus työpajaan osallistuville esittää ilmoittautumislomakkeella etukäteen toiveita ja ennakkokysymyksiä ennen työpajaa. Työpajan aikana oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja lopuksi oli mahdollisuus osallistua keskusteluun aiheesta. Työpajaan osallistuneilta kerättiin palautetta.
Kuva
Kuva
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen kehittämispajat (5) järjestettiin yhteistyössä kunnan, järjestön, ammattikorkeakoulun ja maailmanlaajuisen verkoston kanssa.
Yksi työpajoista järjestettiin SuomiAreenan yhteydessä Porissa. Halusimme kokeilla, miten tapahtumakävijät voidaan innostaa mukaan sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Kansalaisten kuulemisessa sovelsimme Maaseudun Sivistysliiton kehittämää Penkkikahvila-menetelmää. Jututimme ohikulkijoita ja kokosimme tietoa kansalaisten näkemyksistä. Teemaksi valitsimme, mitä on hyvä työ ja työelämä.
Neljännen työpajan järjestimme maailmanlaajuisen Social Enterprises World Forum (SEWF23) yhteydessä.
"Our annual flagship event brought together thousands of social enterprise leaders, policymakers and purpose-led people with one goal: to raise awareness of social enterprise as an expanding global mechanism for social change. Each year, we move around the world, working with a different co-host to bring you challenging, topical programmes featuring local, national and international expertise. SEWF23 was a milestone in Amsterdam’s journey to creating a well-being economy that prioritises people and the planet." Lähde: https://sewfonline.com/events/sewf23/
Viidennessä työpajassa esiteltiin osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeen validointityökalua. Pohdittiin, mitä oikeasti ovat sosiaaliset innovaatiot ja niiden validointi, ja mihin validointia tarvitaan.
Kuva
Kuva
.png)
Työpajassa 4 tavoitteena oli innostaa eri taustoista tulevia ihmisiä ja organisaatioita mukaan sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen toimintaan.
Monipuolinen osallistujalista varmistettiin suunnittelemalla koko konsortion kesken "dream team"-lista, johon kaikki saivat ehdottaa kutsuvieraita.
Verkostoitumisen tehostamiseksi laadittiin kaverikirja, johon kerättiin ilmoittautumisen yhteydessä osallistujien yhteystiedot ja lyhyt kuvaus työnkuvasta (omin sanoin). Osallistujien luvalla kaverikirja jaettiin 'kiitos osallistumisesta'- sähköpostin liitetiedostona työpajaan osallistuneille. Kaverikirjan tavoitteena oli madaltaa kynnystä olla yhteydessä muihin työpajaan osallistuneisiin ja siten tehostaa verkostoitumista.
Laadittiin pöytäkartta, josta näki näppärästi kaikki muut osallistujat, mistä organisaatiosta he ovat ja missä pöydässä istuvat. Tämän tarkoitus oli myös helpottaa ja madaltaa verkostoitumisen kynnystä.
Jokaista pöytäseuruetta emännöi/isännöi osaamiskeskuksen edustaja, joka huolehti vieraistaan ja ohjasi keskustelua. Pöytien emännille/isännille oli laadittu muistikortit, joissa oli etukäteen mietittyjä kysymyksiä/keskustelun aiheita.
Lounastapaamisen järjestäminen ns. "kylmiltään" vaati paljon etukäteisvalmistelua ja lokakuussa toteutetun tapaamisen suunnittelu alkoi jo keväällä. Tulevan osaamiskeskuksen toimintona vuosittainen lounastapaaminen olisi hyvä "brändätä" toistuvaksi tapahtumaksi, jota yhteistyökumppanit osaisivat jo odottaa. Lounaalle voisi kutsua eri vuosina esimerkiksi eri teemoihin liittyviä vieraita tai vuoden aikana muihin tapahtumiin osallistuneita yhteistyötahoja.
Yhtenä keinona lisätä tietoisuutta sosiaalisista innovaatioista oli toteuttaa humoristinen tietovisa oman organisaation (Silta-Valmennusyhdistyksen ja Valo-Valmennusyhdistyksen) henkilökunnalle. Tietovisaan osallistumista kannustettiin pienellä arvontapalkinnolla ja saatiinkin suhteellisen runsas osallistujajoukko!
Kuva
Kuva
Kehittämistyöpajat (5kpl) hyödyttivät hankkeen tavoitteita niin erillisinä työpajoina yksilöllisine tavoitteineen, kuin koko hankekokonaisuuden tavoitetta. Järjestämällä käytännönläheiset työpajat osana osaamiskeskuksen valmistelua toteutettiin jo sellaista toimintaa, jota tuleva osaamiskeskus voisi järjestää. Työpajoja oli kaiken kaikkiaan viisi. Jokainen tapahtuma oli suunniteltu eri sapluunalla ja kohdennettu eri ryhmille. Työpajoissa ideoitiin ja kokeiltiin erilaisia tapoja tehostaa osallistujien verkostoitumista.
Työpajat olivat joissain tapauksissa ikään kuin alkusoitto tekemiselle. Niissä viriteltiin verkostoja ja käynnisteltiin yhteistyötä, joka lähti todenteolla rullaamaan vasta työpajan jälkeen. Työpajojen tuloksena syntyneet verkostot ovat sellaisia, joita tuleva osaamiskeskuskeskus voi hyödyntää ja jotka voivat itse hyödyntää osaamiskeskusta.
Työpajoissa levitettiin tietoa sosiaalisista innovaatioista ja tulevasta osaamiskeskuksesta. Saatiin luotua asian ympärille jo mukavasti kuhinaa ja kiinnostusta, mikä helpottaa tulevaisuudessa osaamiskeskuksen lanseerausta.
Toiminnallisten pajojen järjestäjän on tärkeää pohtia ja kartoittaa, mitä olemassa olevia resursseja voidaan hyödyntää ja miten maksimoidaan mahdolliset synergiaedut. Kartoittamalla kattavasti mahdolliset yhteistyötahot, kumppanuudet ja niiden resurssit, voidaan säästää työmäärää ja kuluja. Esimerkiksi työpajassa1- Rauman kaupunki tarjosi tapahtumalle kaupungintalon upeat puitteet ja työpajassa2 Porin kaupunki puolestaan tarjosi telttapaikan kävelykadulta maksutta käyttöömme. Yhteistyö Porin Ohjaamon kanssa mahdollisti tilojen käytön tavaran säilytykseen ja Maaseudun sivistysliitto toi oman osaamisensa ja materiaalit Porin työpajaan. Työpajoissa hyödynnettiin kattavasti myös hankekonsortion jäsenten erityisosaamista.
Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys huomioitiin mahdollisimman hyvin.
Matkustamisessa käytettiin lähes pelkästään joukkoliikennettä, lounastilaisuudessa tarjottiin kasvisruokaa, pyritty minimoimaan hävikki ja yhdessä työpajassa hyödynnettiin toisesta tilaisuudesta ylijääneitä tarjoiluja. Työpajoissa pyrittiin hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia materiaaleja ja vältettiin turhaa tulostelua ja paperista materiaalia. Työpajoissa pyrittiin suosimaan paikallisia tuottajia, esimerkiksi Penkkikahvilaan saatiin sponsoroidut kahvit paikalliselta paahtimolta.
Kaikki työpajat olivat osallistujille täysin maksuttomia ja pääosin avoimia ihan kaikille kiinnostuneille (poikkeuksena kutsuvierastapahtuma), eivätkä näin ollen edellyttäneet esim. johonkin tiettyyn organisaatioon tms. kuulumista.
Työpajoja järjestettäessä oli tärkeää huomioida alueellisuus. Tapahtumat eivät keskittyneet vain pääkaupunkiseudulle. Työpajat järjestettiin erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa (kunta, yleisötapahtuma, korkeakoulu, globaali verkosto) ja eri paikkakunnilla. Oli tärkeää huomioida erilaiset tarpeet ja toimijat, sekä välimatkat (webinaarit ja hybriditoteutus). Oleellista oli luoda yhteyksiä eri alueiden ja toimijoiden välille ja luoda uusia verkostoja niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
Kaiken toiminnan ytimessä läpileikkaavasti olikin juuri verkostoituminen ja sen tehostaminen. Työpajat eivät olleet pelkästään yksittäisiä tapahtumia, vaan niistä muodostui ketju ja kokonaisuus, jossa eri osaset linkittyivät toisiinsa. Työpajoihin osallistuneille viestittiin tulevista tapahtumista ja muusta hankkeen toiminnasta ja osa osallistuikin useampaan työpajaan.
Oleellista työpajojen järjestämisessä on/oli hyvä suunnittelu, etukäteisvalmistelu ja oikea-aikainen viestintä. Suunnittelussa on tärkeää huomioida mahdollisimman kattavasti yhteistyökumppanien näkemykset, verkostot ja resurssit. Työpajojen suunnittelu ja yhteistyö on helppo aloittaa aiemman yhteistyön pohjalta. Jokaisessa pajassa meillä oli olemassa oleva kontaktihenkilö, jonka kanssa tapahtuma suunniteltiin yhdessä, laajennettiin verkostoa ja lisättiin yhteistyötä.
Käytetyt resurssit
Järjestetyt viisi työpajaa olivat kaikki keskenään erityyppisiä. Käytetyt resurssit erosivat hyvin paljon toisistaan. Halvimmillaan työpajan järjestäminen oli osallistujien ja järjestäjien palkkakuluja huomioimatta pyöreät nolla euroa, ja kalleimman hintalapuksi tuli 2600 euroa. Pajat saatiin järjestettyä suhteellisen pienin suorin kuluin, koska olemassa olevia resursseja hyödynnettiin tehokkaasti.
Suurimmat kuluerät olivat tarjoilu-ja matkakustannukset. Puhujille ei maksettu palkkioita.
Lähes kaikki työpajoihin liittyvät palaverit järjestettiin Teamsissa. Useampi työpaja onnistuttiin järjestämään n.5-6 Teams-palaverin yhteissuunnittelulla. Näiden lisäksi tietenkin palavereja pidettiin runsaasti (n.30kpl) ydintiimin kesken, jotka muutaman kasvokkain järjestetyn palaverin lisäksi järjestettiin Teamsissa. Tärkeätä oli myös toteutuksen jälkeen vaihtaa ajatuksia kokemuksista järjestäjien kesken ja saadun palautteen pohjalta tapahtuman onnistumisista ja kehittämistarpeista.
Ydintiimiin kuului 2 henkilöä, joiden lisäksi suunnitteluun ja järjestämiseen osallistui vaihteleva määrä hankekumppaneita ja muita asiantuntijoita. Ns. ulkopuolisia järjestäjiä, eli yhteistyötahojen edustajia pajojen järjestämiseen osallistui muutamia henkilöitä/työpaja. Järjestäjiä ei tarvinnut olla isoa porukkaa, kun jokaisella oli tarvittavaa ns. täsmäosaamista ja työpajassa hyödynnettäviä resursseja ja verkostoja.
Työpajat suunniteltiin ja toteutettiin huhti-lokakuussa 2023.
Kuva
Ymmärrys sosiaalisista innovaatioista on lisääntynyt ja olemme jakaneet tietoa tulevasta osaamiskeskuksesta.
Työpajoista on paikallisesti ja valtakunnallisesti virinnyt jatkoa ja yhteistyötä, joissa työpaja ollut liikkeellepanijana. Työpajat ovat lisänneet osallistuvien tahojen verkostojen ja yhteistyötahojen lisäksi hyödyllistä kokemusta, uusia toimintatapoja ja sekä myös uutta perspektiiviä asioihin.