Terapianavigaattori
Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, joka nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa hoitojen vaikuttavuutta. Se sisältää mm. oiremittareita, joilla kartoitetaan yleisimpiä mielenterveyden ongelmia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, joka nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa hoitojen vaikuttavuutta. Se sisältää mm. oiremittareita, joilla kartoitetaan yleisimpiä mielenterveyden ongelmia.
Toimintamalli lyhyesti
Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, jonka avulla arvioidaan hoidon tarvetta. Navigaattori toimii osoitteessa Terapianavigaattori.fi. Se sisältää vakiintuneita oiremittareita, joilla kartoitetaan yleisimpiä mielenterveyden ongelmia. Mittareiden lisäksi Terapianavigaattorissa kysytään olennaisimmista terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, kuten mahdollisesta akuutista kriisistä, nukkumisen ongelmista ja koetusta toimintakyvystä.
Tavoitteena on, että mielenterveyspalveluita tarvitseva asiakas voisi täyttää Terapianavigaattorin jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Asiakkaat voidaan ohjata Terapianavigaattorin pariin montaa eri reittiä. Ohjeistuksen tai linkin Terapianavigaattoriin voi jakaa esimerkiksi verkkosivuilla, potilaskirjeessä, ammattilaisen tiedottamana tai puhelimen vastaajan kautta. Terapianavigaattorin täyttäminen on aina vapaaehtoista.
Täytettyään anonyymisti Terapianavigaattorin asiakas saa henkilökohtaisen koodin, jonka hän voi antaa ammattilaiselle. Kun asiakas ottaa yhteyttä mielenterveyspalveluihin, hän voi antaa koodin ammattilaiselle jo ensikontaktissa terveydenhuoltoon. Ammattilainen kirjautuu Terapianavigaattoriin saamallaan koodilla ja näkee navigaattorin tulosraportin. Sen pohjalta asiakasta haastatellen hän osaa suositella sopivaa hoito- tai tukimuotoa asiakkaalle. Navigaattori ei kysy tai tallenna henkilötietoja.
Terapianavigaattori nopeuttaa hoitoon pääsyä, sillä sen avulla hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä yhdellä kertaa useamman erillisen arviointikäynnin sijaan. Palvelujen jonot lyhenevät ja ihmiset saavat heille sopivaa hoitoa tai tukea ilman, että tilanteet ja ongelmat kärjistyvät.
Terapianavigaattori on tarkoitettu erityisesti perusterveydenhuollon ja keskitettyjen mielenterveyspalvelujen toimintaympäristöön, mutta sitä voi kuka tahansa käyttää myös itsenäisesti oman tai asiakkaansa voinnin jäsentämiseen.
Julkisissa terveydenhuollon palveluissa oikeanlainen ja tehokas hoidon tarpeen arviointi on olennainen osa mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa. Yhtenäinen hoitoonohjaus on yksi keskeisimmistä keinoista mahdollistaa oikea-aikainen ja -tasoinen tuki tai hoito apua hakevalle.
Terapianavigaattorin kohderyhmää ovat perusterveydenhuollosta apua hakevat aikuiset, joilla on mielenterveyden oireita, sekä heitä auttavat ammattilaiset.
Terapianavigaattorin käyttäminen on helppoa sekä apua hakevalle että ammattilaiselle. Sen täyttämiseen kuluu asiakkaalta keskimäärin 20 minuuttia, ja ammattilaisen täydentävä haastattelu, eli ensijäsennys, vie keskimäärin 10–20 minuuttia.
Terapianavigaattorin täyttämisen on todettu auttavan asiakasta jäsentämään omaa tilannettaan ja toimivan siten jo itsessään interventiona. Ammattilaisen työhön se on tuonut selkeyttä ja tasalaatuisuutta sekä helpottanut työkuormaa.
Terapianavigaattoria on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia navigaattorista kerätään kyselyillä. Keräsimme systemaattisesti 12.10.2022–6.2.2023 välisenä aikana tietoa Terapianavigaattorin täyttäneiden asiakastyytyväisyydestä (N = 2 502).
Terapianavigaattorin kehittämisessä on osallistettu kokemusasiantuntijaraatia. Heidän tehtävänään oli antaa palautetta Terapianavigaattorin käytettävyydestä. Ensimmäisten pilottien yhteydessä Terapianavigaattorin käyttäjillä oli mahdollisuus halutessaan antaa numeerista ja avointa palautetta Terapianavigaattorin sisällöstä.
Terapianavigaattorin käyttöönotto vaatii hyvinvointialueilta ammattilaisten kouluttautumista sekä johdon tukea. Kouluttautuminen onnistuu joustavasti verkossa. Lisäksi vaaditaan viestintää asiakkaille. Esimerkiksi Terapianavigaattorin käyttöön on oltava selkeät ohjeet ja asiakkaiden ohjautumisesta navigaattorin pariin on sovittava organisaatioissa sisäisesti.
Asiakkaalta käyttöönotto vaatii pääsyä internetiin sekä sitä, että hänen vointinsa on riittävän hyvä Terapianavigaattorin täyttämiseen. Navigaattori voidaan täyttää myös ammattilaisen avustuksella.
Tällä hetkellä Terapianavigaattori on tarjolla suomeksi ja ruotsiksi. Muitakin kieliversioita työstetään.
Terapianavigaattorin käyttöönotto koostuu neuvottelu-, valmistelu- ja toteutusvaiheesta. Valmistelutyöryhmään kuuluu alueiden keskeisiä toimijoita (kuten palvelupäälliköitä ja esihenkilöitä sekä asiakastyötä tekeviä ammattilaisia) sekä hyvinvointialueen terapiakoordinaattori ja YTA-koordinaatiohankkeen vastuuhenkilöitä. Niiden aikana Terapianavigaattorista tehdään yksiköissä kiinteä osa palveluprosesseja. Alueen palveluvalikoima kartoitetaan ja porrastetaan niin, että Terapianavigaattorin avulla asiakas voidaan ohjata oikealle hoidon portaalle.
Terapianavigaattorin optimaalista käyttöä ja vakiintumista tuetaan fokusoimalla yhteisten tavoitteiden konkreettiseen muotoiluun sekä esihenkilöiden ja ammattilaisten roolin selkiyttämiseen, yhteisten kirjaamiskäytänteiden, tiedonkeruun ja tukipalveluiden määrittämiseen, sidosryhmille viestimiseen sekä ammattilaisten työn organisoimiseen. Kaiken tulee tukea menetelmän käyttöä. Lisäksi tunnistetaan käyttöönottoon liittyviä riskejä ja sovitaan niihin liittyvistä suojatoimenpiteistä.
Neuvotteluvaihe
Neuvotteluvaiheessa esitellään Terapiat etulinjaan -toimintamalli sekä kuvataan tarkemmin pilotointiprosessia. Päävastuu neuvotteluvaiheen läpiviennissä on Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskitetyn kehittämisen vastuuhenkilöillä.
Neuvotteluvaiheessa alue ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli sopivat yhdessä, mitä pilotilla tavoitellaan ja miten. Ratkaisevaa on alueellisen hoitoon ohjauksen yhtenäistäminen Terapianavigaattorin avulla, alueellisen hoitovalikoiman porrastaminen ja hoitovalikoiman täydentäminen ohjatuilla omahoidolla (ja kognitiivisella lyhytterapialla) sekä hoidon saatavuuden ja vaikuttavuuden seuranta. Kaikki tämä toteutetaan hyvinvointialuekohtaisten terapiakoordinaattoreiden tuella.
Onnistuneen neuvotteluvaiheen päätteeksi alueet ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli jakavat yhteiset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvotteluvaihe voi myös päättyä siihen, että varsinaista päätöstä mukaan lähtemisestä ei synny ja asiaan sovitaan palattavan myöhemmässä vaiheessa.
Valmisteluvaihe
Valmisteluvaiheessa sovitaan pilottiin osallistuvat yksiköt ja koulutettavat terveydenhuollon ammattilaiset, esimiesvastuut sekä aikataulut. Lähtökohtaisesti Terapiat etulinjaan -toimintamalli, erityisesti hyvinvointialueen terapiakoordinaattori, vastaa alueellisista infoista, kick offeista ja koulutuksista sekä tarjoaa eri vaihtoehtoja ja rakenteita mm. käyttöprosesseihin, tiedon keruuseen ja koulutuksiin, joista alue valitsee itselleen parhaiten sopivat.
Toteutusvaihe
Pilotin toteutusvaiheessa uudet menetelmät ja työkalut on otettu käyttöön. Pilotin kulkua seurataan terapiakoordinaattorin säännöllisissä tapaamisissa sekä ammattilaisille kohdennetuin anonyymien kyselyin. Pilotista kertynyttä tietoa koostetaan, jäsennetään ja raportoidaan alueille.
Toimintamallia juurrutetaan osaksi arjen toimintaa terapiakoordinaattorien ja esihenkilöiden yhteistyössä
Toimintamallin käyttöönotossa tukevat terapiakoordinaattorit. Terapiakoordinaattorin tärkein tehtävä on tukea ja ohjata ammattilaisia uusien työvälineiden ja menetelmien käytössä sekä auttaa alueita prosessien kehittämisessä sekä pilottien rakentamisessa ja seurannassa.
Kun uutta työkalua otetaan käyttöön, myös toimintayksikön esihenkilöillä on tärkeä roolinsa sen juurruttamisessa. Hän auttaa Terapiat etulinjaan -toimintamallin ja toimintayksikön työntekijöiden välisessä yhteydenpidossa. Esihenkilö on yhteydessä työntekijöihin ja terapiakoordinaattori hankkeeseen, jolloin yhteistyö on välttämätöntä.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii resursointia. Työntekijöiden perehtymiseen varataan aikaa ja tehdään sitä varten järjestelyjä. Uuden toimintamallin käyttöönottoon liittyy väistämättä uuden opettelua. Siksi tilastotiedon kerääminen on tärkeää. Positiiviset tulokset motivoivat ja näyttävät toimintamallin hyödyt konkreettisesti myös henkilöstölle.
Systemaattinen tiedonkeruu käyttöönotoista ja tiedon hyödyntäminen osana päivittäisjohtamista ja organisaation tiedolla johtamista on kriittinen osa juurruttamista. Terapianavigaattorin käytöstä kerätään tietoa ammattilaisen ja apua hakevan näkökulmasta, jonka lisäksi seurataan hoitojen aikasaatavuutta ja jonoissa tapahtuvia muutoksia. Kertynyttä tietoa käydään läpi säännöllisesti valmistelutyöryhmässä ja tehdään tarvittavia korjaustoiminpiteitä. Lisäksi käyttökokemusten ja havaintojen jakamisesta tehdään vakioitu osa yksiköiden toimintaa.
Pilotit ovat osoittaneet, että Terapianavigaattorista hyötyy niin kansalainen, asiakas kuin ammattilainen sekä koko mielenterveyden palvelujärjestelmä:
- Terapianavigaattori on käytössä jo 2,5 miljoonan väestöpohjalla.
- Sen on todettu helpottavan ammattilaisten työtä ja vapauttavan resursseja arvioinnista hoitoon.
- Asiakaspalautteen mukaan navigaattorin täyttäminen jo itsessään helpottaa oireita.
- 90 % pilotoineista ammattilaisista toivoo sen säilyvän pysyvänä työvälineenä.
Terapianavigaattorin käyttö on esimerkiksi Etelä-Suomen alueella lyhentänyt viikkoja kestävän, usean käynnin hoidontarpeen arvion parhaimmillaan yhteen 20 minuutin tapaamiseen. Se on auttanut ammattilaisia ohjaamaan asiakkaan nopeasti oikeatasoiseen hoitoon, kuten ohjattuun omahoitoon, nettiterapioihin ja lyhytterapioihin.
Terapianavigaattoria käyttäviltä ammattilaisilta on systemaattisesti kerätty palautetta 1. ja 5. kuukauden kohdalla käyttöönotosta. Ammattilaiset ovat raportoineet Terapianavigaattorin helpottavan omaa työtään ja parantavan arvioiden ja kirjausten laatua.
5. kuukauden kohdalla myönteinen vaikutus on kasvanut:
- 1. kk jälkeen yleisarvosana Terapianavigaattorille on 7.5 ja 5. kk jälkeen 7.7.
- 1. kk jälkeen kysymyksen Suosittelisitko Terapianavigaattoria kollegallesi keskiarvo on 7.9 ja 5. kk jälkeen 8.1.
- 1. kk jälkeen 88.4 % haluaisi säilyttää Terapianavigaattorin vakituisena työkaluna ja 5. kk jälkeen 93.5 %.
(Kyselyyn on vastattu asteikolla 0–10, ja 1. kk kyselyn N=118 ja 5. kk toistaiseksi N=64).
Käyttökokemuskyselyssä on todettu, että ammattilaisen arvio siitä, kuinka suuri osa asiakkaista on vastaanotolle tullessaan täyttänyt Terapianavigaattorin, on yhteydessä myönteisempään kokemukseen Terapianavigaattorin hyödyistä.
Kun arvioitu täyttöaste on 70–100 %,
- 1. kk jälkeen yleisarvosana Terapianavigaattorille on 7.9 ja 5. kk jälkeen 8.4
- 1. kk jälkeen kysymyksen Suosittelisitko Terapianavigaattoria kollegallesi keskiarvo on 8.9 ja 5. kk jälkeen 8.6
- 1. kk jälkeen 92.9 % haluaisi säilyttää Terapianavigaattorin vakituisena työkaluna ja 5. kk jälkeen 100 %.
(Kyselyiden vastaajien osuus on N= 47 ja 5. kk toistaiseksi N=28).
Kun Terapianavigaattori on otettu käyttöön (yhdessä hoidon porrastuksen ja ohjatun omahoidon kanssa), mielenterveys- ja päihdepalveluiden jonot ovat lyhentyneet jo yhdessä tai kahdessa kuukaudessa yli puolella. Tietyin paikoin jonot ovat poistuneet jopa kokonaan. Tämä näyttää olevan helpoiten saavutettavissa pienemmissä yksiköissä tai kunnissa, joissa hoidon tarpeen arvioon ja ohjatun omahoidon toteuttamiseen on resursoitu jonoon nähden riittävästi henkilötyövuosia. Yhtä tehokasta vaikutusta ei ole vielä toistettu suurempien kaupunkien isoissa yksiköissä, mutta asiakasmäärän vuoksi jonon lyhentyminen saattaa myös viedä kauemmin.