Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sote-kentän ongelma ei nykypäivänä ole tiedon puute vaan tiedon siiloutuminen ja hajanaisuus. Tämä on johtanut mm. valtavaan määrään manuaalista työtä, syy-seuraussuhteiden ymmärtämättömyyteen, raporttien taaksepäin suuntautumiseen ja osin toiminnallisten muutosten pysähtyneisyyteen. Tulevaisuuden toiminta perustuu yhteiseen tietopohjaan, jota sovelletaan perinteisen organisaatiojohtamiseen, yksittäisen asiakkaan palveluiden ja palveluketjun johtamiseen sekä kansalliseen tiedonkeruuseen ja raportointiin.
Kohderyhmänä oman organisaation ammattilaiset, jotka hyödyntävät tietoa päivittäisessä asiakas- ja/tai johtamistyössään sekä tahot, joille organisaatiomme tuottaa esimerkiksi rekisteri- ja tilastotietoja.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tietojohtamisen toimintaympäristön kehittäminen
- Toteutetaan tietojohtamisen nykytilan analyysi osana data driven -viitekehyksen jalostamista
- Laaditaan datastrategia data driven -viitekehyksen tukemiseksi
- Jalostetaan data driven -viitekehystä ja määritetään painopistealueet, kyvykkyydet sekä toimenpiteet
- Jalkautetaan ja otetaan käyttöön tietojohtamisen kehittämismalli
Eksotessa on määritelty tietojohtamisen kehittämismallia, jolla on tarkoitus tunnistaa ja kehittää tietojohtamisen kokonaishallinnan osatekijöitä. Kehittämismallin on tarkoitus tuoda jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta tietojohtamisen kehittämiseen sekä luoda paremmat mahdollisuudet varautua tuleviin toiminnanmuutoshankkeisiin. Hankkeessa on tarkoitus luoda systemaattinen, kuvaus tietojohtamisen hallitusta ja keskitetystä kehittämisen toiminnasta ja rakenteesta sekä saada malli jalkautettua organisaation käyttöön. Tämä mahdollistaisi kokonaisuuden kannalta yhdenmukaisten toimintatapojen ja -ratkaisujen, vakioitujen menetelmien ja kuvauskäytäntöjen käyttöönoton tietojohtamisen kehittämisessä.
Tietojohtamisen kehittämismallin yhteydessä on kuvattu ns. data driven -viitekehys eli tiedon ja datan hallintamalli. Toimiessaan viitekehys mahdollistaa sen, että vastuut, tehtävät ja roolit ovat selvät ja ne voidaan sovittaa kuhunkin tarpeeseen loogisesti.
Tärkeimpien tavoitearkkitehtuurin osa-alueiden toteuttaminen
- Toteutetaan TIJO eli dynaaminen tietojohtamisen malli tietoallasympäristöön
- Toteutetaan asiakas-/potilaskohtainen kustannuslaskenta / tuotteistus
- Toteutetaan tarvittavat keinoälyratkaisut tukemaan asiakkuudenhallinnan moduulia
- Toteutetaan tarvittavat järjestelmäintegraatiot tietoaltaaseen
Tavoitearkkitehtuuri kuvaa ylätasolla Eksoten tietoteknisen toimintaympäristön ja siihen liittyvät kehittämiskohteet tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen sekä rakenneuudistusohjelmien puitteissa. Kehittämisessä hyödynnetään jo olemassa olevia teknologioita ja tietojärjestelmiä. Tavoitearkkitehtuurissa tekninen toimintaympäristö toimii mahdollistajana toiminnallisille kehityskohteille. Tietojen keruu ja yhdistely tuotetaan maakunnallisella tasolla (Virta-hanke), mutta perustuen valtakunnalliseen ”selkäranka-tietomalliin”. Tämä malli on kaikille yhteinen, mutta kukin alue voi sitä laajentaa dynaamisesti tarpeidensa mukaan.
Datan laadun parantaminen laadukkaalla sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen kirjaamisella
- Määritellään kirjauskäytännöt ammattilaisten kanssa kansalliset linjaukset huomioiden
- Yhtenäistetään ja ajantasaistetaan ohjeistukset
- Laaditaan mittaristo datan laadun seuraamiseksi ja parantamiseksi
- Laaditaan prosessi datan laadun parantamiseksi
Datan laadun parantaminen on keskeinen toimenpide tietojohtamisen kehittämisessä.
