Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveyspalveluissa, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kokonaisuudessa kehitetään monialaisen kuntoutuksen yhteensovittamista ja palveluihin ohjautumista. Osahankkeen tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön sujuva, oikea-aikainen ohjautuminen perustasolla eri kuntoutuspalveluiden piiriin.   

Toimintamallin nimi
Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveyspalveluissa, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kokonaisuudessa kehitetään monialaisen kuntoutuksen yhteensovittamista ja palveluihin ohjautumista. Osahankkeen tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön sujuva, oikea-aikainen ohjautuminen perustasolla eri kuntoutuspalveluiden piiriin.   

Toteutuspaikka
Koko hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Anja Kiuru

Luotu

17.05.2023

Viimeksi muokattu

23.02.2024
Ratkaisun perusidea

Tavoitteena on ollut luoda sujuvat, ketterät ohjautumiskanavat eri kuntoutuspalveluihin perustasolla; oikea-aikaisesti oikean kuntoutuspalvelun piiriin. Eri palvelualueiden sisällä on kehitetty toimintaa ja sisältöjä hankestrategian mukaisesti. Kehittämistyötä on tehty myös monialaisesti asiakasrajapinnassa tapahtuvan ohjautumisen parantamiseksi. Ohjautumisen parantamiseksi yhteistyötä on tehty myös terveyskeskusvastaanoton henkilöstön kanssa kehittäen HTA-työkalua niin, että se auttaisi tunnistamaan kuntoutustarpeen.

Toimintaympäristö

Hallitusohjelman mukaan kehitetään kuntoutusta lähtökohtana kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma. Kuntoutuksen uudistamisen tavoitteena on parantaa väestön toiminta-, työ- ja opiskelukykyä, tukea itsenäistä selviytymistä ja lisätä osallistumista työelämään. Uudistuksella mahdollistetaan jokaiselle oikeus tarpeenmukaiseen kuntoutukseen.  

Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveyspalveluissa -osahanke on liitetty osaksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sotekeskus -kokonaishanketta. Tähän osahankkeeseen kuuluu myös psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen kaikissa ikäluokissa. Hallitusohjelmaan on kirjattuna, että vuosina 2021-2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakenteen luominen. 

Tulevaisuudessa on taattava sujuvat, yhdenvertaiset palvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille jo perustasolla ns. yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on kehittää palvelupolkuja joustavaksi ja oikea-aikaiseksi sekä siirtää painopistettä varhaisempaan tukeen. Asiakkaalle ja myös ammattilaisille tilanne selkiytyy huomattavasti kun peruspalvelut saadaan toiminnallisena kokonaisuutena pääsääntöisesti yhdestä osoitteesta. Asiakasohjaus hyötyy yhteistyössä tehtävästä kehittämisestä, kun palvelupolut ja yhteydenottokanavat ovat selkeät ja helposti saavutettavat. 

Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka edistävät näitä periaatteita. 

Sosiaali- ja terveyshuollossa on jo olemassa ja kenties tulevaisuudessakin jatkuu ongelma, miten taataan resurssit niin perustasolla kuin erikoissairaanhoidossakin. On tärkeää kehittää kuntoutuspalveluja perustasolla, jotta vältyttäisiin raskaammilta erikoissairaanhoidon palveluilta. Matalan kynnyksen kuntoutuspalvelut voivat helpottaa resurssipulaa. 

Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet (STM) on julkaistu keväällä 2023 ja perusteissa todetaan mm., että perustasolla tulee olla nimetty kuntoutuksen ohjauksesta ja koordinoinnista vastaava ammattilainen, jonka tavoittavat sekä kuntoutuksen asiakkaat, joilla ei ole yhdys-/vastuuhenkilöä nimettynä, että yksilöllisempää ohjausta, tukea ja tietoa (esim. sairauteen, vammaan ja kuntoutukseen liittyvät kysymykset) tarvitsevat asiakkaat.

Päihdepalvelujen kehittämistä laajennetaan ja tavoitteena on esim. tarjota päihdepalveluita herkästi palvelujen ulkopuolelle jääville päihteiden käyttäjille. Tarkoituksena on sujuva ja kattava hoidon ja kuntoutuksen saatavuus ja käyttöön otettujen palvelumuotojen vakiinnuttaminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lääkinnällisen kuntoutuksen kehittäjätyöntekijät ovat tehneet asiakaskyselyn kuntoutuspalveluihin ohjautumisesta sekä ohjautumisen oikea-aikaisuudesta ja palvelun saavutettavuudesta. 

Päihde- ja riippuvuuspalveluissa on pyritty kehittämään ryhmätoimintoja yksilöhoitojen rinnalle

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tavoitteena on pitää osahankkeen osalta syksyn 2023 lopulla tiedotustilaisuus hybridimuotoisena henkilöstölle, jolloin jaetaan tietoa ohjautumisesta eri kuntoutuspalveluihin, lähetekäytänteistä, konsultaatiomahdollisuuksista ja ylipäätään esitellä eri kuntoutuspalveluiden sisältöä ja ohjautumista. Tämä auttaa oikeaan kuntoutuspalveluun ohjautumista oikea-aikaisesti kun ammattilaiset saavat tietoa palveluista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisen aikana huomattiin, että toimivat yhteydet (ns. palvelukartta) on olennaista lähes kaikilla palvelualueilla ja usein nämä yhteydenottokanavat olivat epäselviä ammattilaisille. Tämän vuoksi päätettiin alkaa koota palvelukarttaa monialaisesti ja kutsuttiin mukaan myös viestintä. 

Palvelukartan kehittäminen tässä osahankkeessa jätettiin pois, koska tätä alettiin kehittää toisaalla.

Syksyllä 2023 pidettiin suunnitelman mukaisesti hybridimallinen tiedotustilaisuus henkilöstölle kuntoutuspalveluihin ohjautumisesta, lähetekriteereistä sekä yhteydenottokanavista. Asiasta tiedotettiin henkilöstöä. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne oli katsottavissa intrassa kaksi viikkoa. Lisäksi myös esitysmateriaali liitettiin intranettiin. 

HTA-työkaluun vietiin kuntoutukseen liittyviä linkkejä, oireryhmiin liittyviä tarkennuksia sekä linkitettiin esim. terapianavigaattori. 

Osahankkeen mittarit olivat sikäli haasteellisia, että luvuista ei voitu päätellä ohjautumisen sujuvuutta, vain ohjautuneiden määrää. Lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen osalta ongelmana hankkeen tulosten mittaaminen. Vertaileminen kuntoutuksen odotusajoista eri ikäisillä ei onnistu, koska aikaisemmat indikaattorit eivät sovellu nykyiseen peruspalvelun prosessiin. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämä malli vaatii tiivistä yhteiskehittämistä ja moniammatillisuutta. On myös oltava tietoinen, mitä muissa osahankkeissa tai palvelualueilla kehitetään, jotta vältytään päällekkäisiltä kehittämistöiltä. Kokemuksen mukaan eri alojen asiantuntijat eri palvelualueilta on hyvä olla mukana; jokainen tuo oman osaamisen ja näkemyksen kehitettäviin prosesseihin. 

Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen kehittämisen alkuvaiheessa - ja myöhemminkin - on hyvä keino saada asiakkaan näkemys kehittämisen suunnasta. Myös asiakaskyselyt ovat oiva tapa saada selvitettyä esim. käytettävyyttä. 

Alle on linkitetty tähän osahankkeeseen kuuluvat osiot Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa.

Kansikuva
Hyvinvointialueen logo

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä