Tuki- ja liikuntaelin potilaiden kiireellinen ja kiireetön fysioterapia Lapin hyvinvointialueella
Mallissa kuvataan tule-potilaan hoitoon ohjautuminen sekä fysioterapian suoravastaanotto- ja kuntoneuvolatoiminta. Tarkoitus on ohjata potilas suoraan oikean ammattilaisen hoitoon. Tavoitteena, vaikuttava ja resurssitehokas tule-potilaiden hoito.
Tuki- ja liikuntaelin oireet (Tule) ja niistä etenkin pitkittynyt selkäkipu on masennuksen ohella suurin syy sairauspoissaoloihin ja työ- tai toimintakyvyttömyyteen. Tule -sairaudet ovat yleisimpiä syitä terveydenhuollon avovastaanottokäynteihin myös Lapin hyvinvointialueella. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat lisääntyvät väestön ikääntyessä. Lapin väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Tule -oireita lisäävät myös elintapojen muuttuminen kuten liikkumattomuus ja ylipaino.
Monialainen ja moniammatillinen yhteistyön lisääntyminen parantaa toiminnan vaikuttavuutta, potilas ohjautuu vaivansa perusteella suoraan oikean ammattilaisen luo, näin potilas pääsee nopeammin tarvittavaan hoitoon, vaivojen kroonistumisen riskit vähenevät, erikoistason paljon resursseja vaativien ja kalliiden hoitojen tarve vähenee. Taloudellinen säästö on merkittävää, kun ammattilaisten työpanos käytetään koulutusta, osaamista vastaavissa tehtävissä, potilaiden tyytyväisyys palveluihin lisääntyy ja sairastavuus vähenee.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien nykyiset tutkitut hoitokäytännöt korostavat oireiden mukaisen hoidon rinnalla ohjaamista liikkumiseen, omahoitoon ja aktiiviseen kuntoutukseen. Liikunnalla; liikkuvuutta, tasapainoa, yleiskuntoa, lihasvoimaa ja minä pystyvyyttä parantavalla harjoittelulla on myös keskeinen rooli oireiden uusiutumisen ennaltaehkäisyssä. Fysioterapeutti on liikkumisen ohjaamisen ammattilainen terveydenhuollossa. Tarkoitus on rakentaa toimintamalli, jossa Tule asiakkaat ohjautuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireisiinsa sopivimman terveydenhuollon ammattilaisen ohjaukseen. Oikealla ohjautumisella voidaan vähentää terveydenhuollon niukkojen resurssien hukkakäyttöä sekä ennaltaehkäistä oireiden pahenemista, kroonistumista ja uusiutumista. Tavoitteena on myös terveysmenojen kasvun hillitseminen.
Kehittäjäjoukkoon kuului, Lapin eri terveysasemilla tuki- ja liikuntaelin potilaiden kanssa työtä tekeviä fysioterapeutteja, hoitajia ja lääkäreitä, toiminta-, työkyvyn tuen vastuualueen johtoryhmä, Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen eri osaamisalueen asiantuntijoita. Tämän lisäksi tietoa ja osaamista haettiin eri osaajilta valtakunnallisesti sekä pohjoismaista.
Kenttäväen osallistamista ja osaamisen hyödyntämistä tehtiin jatkuvana koko hankkeen ajan. Kenttäväki on hankkeen toteutuksen aikana ja toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkein käytettävissä oleva resurssi. Jatkuva yhteistyö motivoi, se kehittää, auttaa reagoimaan ympäristö- ja toimintamuutoksiin sekä luo mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Toiminta- ja työkyvyn tuen johtoryhmä on mahdollistaja, luo myönteisen kehittämisen ilmapiirin, turvalliset olosuhteet, ympäristön toimintojen kehittämiselle ja antaa toiminnalle tarvittavat resurssit.
Hankkeen tarjoama monialainen ja moniammatillinen erityisosaaminen tuottaa tutkittua ja luotettavaa tietoa toimintojen kehittämiseksi. Hankkeen ammattilaiset toimivat fasilitaattoreina, tiedonkerääjinä, toimintojen mallintajina tulevien päätöksien pohjaksi.
Toimintamallit pilotointi tapahtuu Muonion ja Sodankylän sote-keskuksissa.
Nopeuttaa Tule -asiakkaiden hoitoon pääsyä. Kehittää Tule- asiakkaiden hoitoon ohjautumista niin, että asiakkaat ohjautuvat oireisiinsa sopivimman ammattilaisen vastaanotolle suoraan. Luoda toimivia konsultaatiokäytäntöjä ammattilaisten välille ja näin mm. vähentää lääkäriresurssien hukkakäyttöä sekä TULE -vaivojen kroonistumista ja näin kalliiden ja raskaiden erikoistason palveluiden tarvetta
Pilotoitaviin palveluihin osallistuvia asiakkaita pyydetään vastaamaan asiakaspalautekyselyyn. Toimintaa toteuttavat ammattilaiset arvioivat toimintaa ennen ja jälkeen pilotoinnin kyselylomakkeella. Seurataan palveluun ohjautuvien asiakasvirtaa, käyttöastetta.
Potilaiden ohjautumisen muutoksia, mm. lääkärin kautta fysioterapiaan ohjautuvien potilaiden määrää, fysioterapiasta lääkäreille ohjautuvien potilaiden määrää, potilaiden hoitokertojen määrien seuranta jne.
Ensimmäisenä toiminalle pitää saada lääkäreiden hyväksyntä. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi suoravastaanotto fysioterapeuteilla tulee olla suoritettuna tarvittava lisäkoulutus ja lääkärin konsultaatio käytänteistä on sovittava. Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon ohjaamisesta vastaavat hoitajat ovat avainasemassa, jotta toiminnalla olisi realistisia mahdollisuuksia onnistua tavoitteissaan. Fysioterapeuttien jatkuvasta osaamisen ylläpitämisestä on huolehdittava ja palkkakusen tulee vastata työn vaativuutta. Asukkaille tiedottaminen, osallistaminen ja toiminnan jatkuva seuranta ovat tehokkaan toiminnan kulmakiviä.
Kohderyhmä on yli 16- vuotiaat henkilöt, joilla on tuki- ja liikuntaelin sairauksia, vaivoja tai herännyt huoli fyysisestä toimintakyvystä. Piloteissa on käytetty paperista, sähköistä asiakastyytyväisyyskyselyjä, hoitajat ja fysioterapeutit ovat kertoneet potilaiden palautteesta, reaktioista ja mielipiteistä. Tarkoituksena oli, että toiminnasta olisi tiedotettu perinteisen ja sähköisen median kautta ja samalla olisi kerätty palautetta, mutta tämä jäi toteuttamatta.