Tuki- ja liikuntaelin potilaiden kiireellinen ja kiireetön fysioterapia Lapin hyvinvointialueella

Mallissa kuvataan tule-potilaan hoitoon ohjautuminen sekä fysioterapian suoravastaanotto- ja kuntoneuvolatoiminta. Tarkoitus on ohjata potilas suoraan oikean ammattilaisen hoitoon. Tavoitteena, vaikuttava ja resurssitehokas tule-potilaiden hoito. 

Toimintamallin nimi
Tuki- ja liikuntaelin potilaiden kiireellinen ja kiireetön fysioterapia Lapin hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Mallissa kuvataan tule-potilaan hoitoon ohjautuminen sekä fysioterapian suoravastaanotto- ja kuntoneuvolatoiminta. Tarkoitus on ohjata potilas suoraan oikean ammattilaisen hoitoon. Tavoitteena, vaikuttava ja resurssitehokas tule-potilaiden hoito. 

Toteutuspaikka
Mallin kehittämisestä vastaa tulevaisuuden sote-keskus hanke ja toiminta pilotoidaan Sodankylässä ja Muoniossa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

02.11.2023

Viimeksi muokattu

20.12.2023
Ratkaisun perusidea

Rakentaa Lapin hyvinvointialueelle, yhtenäinen toimintamalli tuki- ja liikuntaelin potilaiden hoitoon ohjaamiseksi, oikea aikaisesti, oikean ammattilaisen hoitoon. Mallin kehittämisen perustana on tutkittu tieto tuki- ja liikuntaelin potilaiden vaikuttavasta hoidosta. Mallissa tule-potilaiden hoito jakautuu kirrelliseen ja kiireettömään hoitoon, jonka pohjalta malliin rakentuu kaksi fysioterapiaan ohjautumisen kanavaa, suoravastaanotto ja kuntoneuvola. Suoravastaanotolle ohjataan ensisijaisesti kiireelliset potilaat ja kuntoneuvolaan lieväoireiset ja kroonistuneet vaivat ilman akutisoitumista. Toiminnalla ennaltaehkäistään vaivojen kroonistumisia, raskaiden ja kalliiden palveluiden tarvetta. Toiminta pilotoidaan Sodankylän ja Muonion alueella. Kokeilun aikana vahvistetaan ammattilaisten osaamista Tule sairauksista ja niiden hoidosta, sekä kehitetään Tule- sairauksien osaamisen tuen rakenteita hyvinvointialueella. Vahvistaa ja tuoda esille asiakkaan omakuntoutuksen merkitystä Tule-sairauksissa. 

Toimintaympäristö

Tuki- ja liikuntaelin oireet (Tule) ja niistä etenkin pitkittynyt selkäkipu on masennuksen ohella suurin syy sairauspoissaoloihin ja työ- tai toimintakyvyttömyyteen. Tule -sairaudet ovat yleisimpiä syitä terveydenhuollon avovastaanottokäynteihin myös Lapin hyvinvointialueella.   Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat lisääntyvät väestön ikääntyessä. Lapin väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Tule -oireita lisäävät myös  elintapojen muuttuminen kuten liikkumattomuus ja ylipaino.  

Monialainen ja moniammatillinen yhteistyön lisääntyminen parantaa toiminnan vaikuttavuutta, potilas ohjautuu vaivansa perusteella suoraan oikean ammattilaisen luo, näin potilas pääsee nopeammin tarvittavaan hoitoon, vaivojen kroonistumisen riskit vähenevät, erikoistason paljon resursseja vaativien ja kalliiden hoitojen tarve vähenee. Taloudellinen säästö on merkittävää, kun ammattilaisten työpanos käytetään koulutusta, osaamista vastaavissa tehtävissä, potilaiden tyytyväisyys palveluihin lisääntyy ja sairastavuus vähenee.   

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on yli 16- vuotiaat henkilöt, joilla on tuki- ja liikuntaelin sairauksia, vaivoja tai herännyt huoli fyysisestä toimintakyvystä. Piloteissa on käytetty paperista, sähköistä asiakastyytyväisyyskyselyjä, hoitajat ja fysioterapeutit ovat kertoneet potilaiden palautteesta, reaktioista ja mielipiteistä. Tarkoituksena oli, että toiminnasta olisi tiedotettu perinteisen ja sähköisen median kautta ja samalla olisi kerätty palautetta, mutta tämä jäi toteuttamatta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallien rakentaminen aloitettiin tutustumalla hyvinvointialueella paikallisiin tule-potilaiden hoitoon ohjautumisen malleihin ja fysioterapia palveluiden toimintaan: Tule-potilaiden alueelliset palvelupolut, fysioterapiapalveluiden resursointi, toiminnan sisältö, koulutettujen suoravastaanotto fysioterapeuttien määrä sekä alueilla aikaisemmin kehitettyihin toimintamalleihin. Saman aikaisesti selvitettiin Suomessa ja Pohjoismaissa käytössä olevia tuki- ja liikuntaelin potilaiden hoitomalleja, näiden vahvuuksia ja haasteita. Käytiin läpi tutkimustietoa tule-vaivojen hoitolinjoista ja näiden vaikuttavuutta. Pyrittiin arvioimaan toimintamallien kustannusvaikutuksia ja henkilöstö resurssoinnin tarvetta. 

Tämän jälkeen rakennettiin asiantuntijatyöryhmässä yhteistä näkemystä tule fysioterapian kehittämisestä Lapin hyvinvointialueelle.  Työryhmään osallistui kuntoutuksen toteutuksesta hyvinvointialueella vastaavan toiminta- ja työkyvyn tuen vastuualueen johtaja ja alueellisten kuntoutuspalvelujen yksikköjohtaja, fysiatrian poliklinikan ylilääkäri erikoissairaanhoidosta, kuntoutuksen hanketyöntekijä sekä suoravastaanottotoimintaa pitkään käytännön kentällä toteuttanut ja ohjannut fysioterapeutti. 

Työskentelyn tuloksena luotiin mallinnukset kahdesta Tule-oireisille kohdennetusta fysioterapiapalvelusta; kuntoneuvola ja suoravastaanottotoiminnasta sekä näihin ohjautumisesta. Suoravastaanottoa toteuttavia fysioterapeutteja päätettiin jatkossa kutsua asiantuntijafysioterapeuteiksi, joka vaatii sen fysioterapeutilta vaadittavan tule-lisäkoulutuksen.

Malleja lähdettiin alkuun pilotoimaan muutamassa SOTE-keskuksessa syksyllä 2023. Ennen pilotointikuntien valintaa kartoitettiin alueen SOTE- keskusten sen hetkinen tilanne fysioterapian kuntoneuvola ja suoravastaanottotoiminnan toteutuksen ja toiminnan käynnistämisen edellytysten osalta. Mallien pilotointiin valikoitui kaksi sote-keskusta Sodankylä ja Muonio, joissa toiminta käynnistyi lokakuussa 2023. Valituissa pilottikunnissa pidettiin ennen aloittamista yhteinen työpaja lääkäreille, hoitajille ja fysioterapeuteille, jossa käytiin läpi suunniteltu toiminta, varmistettiin lääkäreiden konsultaatio mahdollisuus potilasturvallisuus huomioiden, hoitajien hoitoon ohjauksen kriteeristö ja heidän merkittävää osuutta potilaiden ohjautumisessa oikeaan ammattilaisen luo. Pilotoinnin alkuvaiheessa tuli selväksi, että kehitetyt fysioterapia mallit eivät tulisi toimimaan niin tehokkaasti kuin se, että ne liitettäisiin osaksi sote-keskusten jatkuvuusmallia.

Hyvinvointialue on sitoutunut jatkaa suoravastaanotto- sekä kuntoneuvolatoiminnan laajentamista ja kehittämistä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintojen kehittäminen on parantanut potilaiden ohjautumista suunniteltuihin palveluihin. Nyt käytössä olevilla fysioterapeutti resursseilla ei pystytä vastamaan olemassa olevaan hoitotarpeeseen, joka johtaa edelleen tarpeettomaan lääkärikunnan kuormittamiseen. Hoitoon ohjaamisen ohjeistusta pitää vielä selkeyttää ja helpottaa hoitajan hoidon tarpeen ja ohjaamisen helpottamiseksi. Ammattilaisten välinen yhteistyö on vahvistunut tule-asiakkaiden hoidossa ja fysioterapiamalleja kehitetään jatkossa osana jatkuvuusmallia. Potilaat ovat kyselyjen mukaan olleet tyytyväisiä saamaansa hoitoon. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kaikkien uuteen toimintaan osallistuvien, täytyy sitouttaa kehittämistyöhön, tämä vaatii kaikkien osallistuvien hyvää perehdyttämistä ja osallistamista. Suunniteltujen toimintojen kehittyessä ja volyymien lisääntyessä, tulisi olla mahdollista joustavasti lisätä tarvittavia resursseja. Liian heikko resursointi vaikuttaa monin eri tavoin kehitettävään toimintakokeiluun, aiheuttaen mm muutosvastarintaa, heikentäen vaikutusten arviointia ja aiheuttaen hyvienkin toimintatapojen hiipumisen. Kuntoneuvolamallia voidaan helposti ja laaja-alaisesti viedä ennaltaehkäisevään suuntaan sekä käyttää toimintojen digitalisoituessa. Kaikesta tekemisestä oppii, joka johtaa aina jonkin uuden äärelle.

Kansikuva
Tuki- ja liikuntaelin potilaan hoitoon ohjautumisen malli

Kehittämisen vaihe

Valmis