Tuki- ja ohjaupistetoiminta
Toiminta lisää tietoisuutta yhdistysten tarjoamasta vertaistuesta ja toiminnasta terveyspalveluissa ja aluetyössä. Toiminnassa yhdistykset jakavat asiantuntijoina tietoa hyvinvoinnista. Liikuntavälinelainauksella lisätään ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan.
Toimintamallin nimi
Toiminta lisää tietoisuutta yhdistysten tarjoamasta vertaistuesta ja toiminnasta terveyspalveluissa ja aluetyössä. Toiminnassa yhdistykset jakavat asiantuntijoina tietoa hyvinvoinnista. Liikuntavälinelainauksella lisätään ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan.
Taustalla oli tarve yhteistyön kehittämiseen julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä. Toteutettu yhteistyössä terveyspalveluiden (perusterveydenhuolto) ja soteyhdistysten (potilasjärjestöt) kanssa. Hämeen Setlementti koordinoi työtä.
Tavoitteena on ollut luoda Hämeenlinnan perusterveydenhuoltoon järjestölähtöinen tuki- ja ohjauspistetoimintamalli, jatkokehittää ja vakiinnuttaa alueella jo toimiva terveystietotupaverkosto sekä luoda rakenteet kolmannen sektorin ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle terveyden edistämisen näkökulmasta.
Tuki- ja ohjauspisteellä
- Tarjotaan järjestölähtöistä matalan kynnyksen terveyden edistämisen tietoa
- Jaetaan tietoa alueen sotejärjestöjen toiminnasta ja niiden tarjoamasta tuesta.
- Opastetaan samalla asiakkaita käyttämään sähköisiä terveyspalveluita.
- Järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa järjestölähtöisiä teemahetkiä.
Terveystietotuvilla
- Tarjotaan matalan kynnyksen terveyden edistämisen tietoa ja ohjausta järjestöjen esitteiden kautta (”kylmäasemia”).
- Ylläpidetään OmaMittaus-pisteitä (verenpainemittari, vaaka).
- Järjestetään kerran kuussa järjestölähtöinen teematapahtuma.
- Osassa terveystietotupia toimii myös liikuntavälinelainaamo, lainattavissa mm. jumppapalloja, kahvakuulia, käsipainoja, luistimia ym. Valikoimat vaihtelevat pisteittäin. Pisteet sijaitsevat alueen ”olohuoneissa”.
Järjestöyhteistyön kautta toteutettava terveyden edistäminen on matalan kynnyksen helposti saavutettava palvelu. Toiminta tukee tulevaa sote-uudistusta vahvistamalla järjestöjen tekemää työtä tiedon ja tuen lisäämiseksi.
Tuki- ja ohjauspiste toimii perusterveydenhuollossa. Pisteellä tiedotetaan järjestöjen tekemästä työstä, tuetaan ja opastetaan digitaalisten palveluiden käyttöä asiakkaille. Digitalisaatio helpottaa asiakkaiden terveydentilan nopeaa arviointia ja tukee asiakasta oman tilanteensa arvioinnissa ja seurannassa.
Terveystietotuvat toimivat eri kaupunginosien erilaisissa yhteenkokoavissa tiloissa "olohuoneissa" ja tavoittavat siten alueensa ihmisiä. Toiminta vahvistaa terveyttä ja luo edellytyksiä sen edistämiseen.
Yhteistyötä ja ohjausta (2016-2018) hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä oli tavoittaa perusterveydenhuollon kävijöitä ja alutyössä kohdattavia kansalaisia. Toissijaisena kohderyhmänä olivat yhdistykset ja terveyspalveluiden henkilökunta.
Ensisijaisen kohderyhmän tavoittamiseen vaikuttivat seuraavat tekijät: Toiminta vietiin sinne, missä kohderyhmä kävi luonnollisesti (kaupungin kohtaamispaikat, terveysasemat perusterveydenhuollossa sekä erilaiset kaikille kuntalaisille avoimet tilaisuudet ja tapahtumat) sekä toiminta luotiin mahdollisimman matalankynnyksen toiminnaksi, joihin kaikkien oli helppo tulla mukaan (teemahetket kaikille avoimia ja maksuttomia, sisällytettiin osaksi kuntouttavan työtoiminnan viikkokalenteria) sekä tarpeen vaatiessa vietiin toiminta kohderyhmän luo (popup-tilaisuudet), Terveystietotupien kautta. Kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä Tuki- ja ohjauspisteiden kautta.
Lisäksi hankkeen aikana kontaktoitiin ja käytiin kertomassa toiminnasta Jukolan apteekin ja Vanajaveden sairaalan henkilökunnalle sekä Kanta-Hämeen potilasjärjestöjen ja erikoissairaanhoitopiirin yhteisissä tapaamisissa. Oikeiden markkinointi / viestintäkanavien löytämisellä ja niiden aktiivisella hyödyntämisellä oli myös merkittävä rooli ensisijaisen kohderyhmän tavoittamisessa.
Toissijaisen kohderyhmän tavoittamiseen vaikuttaneet asiat: Yhdistysten tavoittamisessa tärkeänä lähtökohtana oli henkilökohtainen kontaktointi, yhdistysten hallituksissa vieraileminen Tuki- ja ohjauspistetoiminnan tiimoilta sekä yhteisten suunnittelu ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen eri toimijoiden kesken. Hankkeen alkuvaiheessa yhdistykset otettiin mukaan suunnitteluun (puitesopimus seitsemän yhdistyksen kanssa) ja hankkeen aloitusvuonna 2016 kaikki sotejärjestöt kutsuttiin infotilaisuuteen, jossa heillä kerrottiin toiminnan suunniteltu sisältö sekä annettiin yhdistyksille mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön. Yhdistysten saaminen teemahetkiin tapahtui sähköisen varauskalenterin lisäksi kontaktoimalla suoraan yhdistyksiä ja antamalla heidän itse määritellä teema, toteutustapa sekä paikkojen määrä, joissa pitivät teemahetkiä (kaikki eivät käyneet kaikissa pisteissä). Henkilökohtainen kontaktointi oli tärkeässä roolissa varsinkin pienempien yhdistysten kohdalla.
Terveyspalveluiden henkilökunnan tavoittamisessa onnistuttiin yhteyshenkilöiden kautta, jotka sitoutuivat toiminnan suunnitteluun hankehakuvaiheesta alkaen ja jotka sitouttivat oman yksikkönsä toiminnan hyödyntämiseen omassa työssään.
Toiminta on käynnistetty kolmevuotisella Yhteistyötä ja ohjausta hankkeella (2016-2018), jossa oli kaksi työntekijää. Hankkeen jälkeen toimintaa on koordinoinut yksi 50 % työntekijä.
Tuki- ja ohjauspistetoiminta
Yhteistyöpalavarit perusterveydenhuollon kanssa toimintaa käynnistettäessä ja sen jälkeen muutaman kerran vuodessa.
- Päivystysvuorot pisteillä, Viipurintien terveysasema (ti 9-12, to 12-15) ja Popup (siirrettävä) noin kerran viikossa satelliittiasemilla
- Työntekijän kanssa päivystää toimintaan perehdytetyt vapaaehtoiset
Toiminnan resurssointi
- Yhdistysten kontaktointi teematapahtumia / hetkiä varten
- Kalenterin teko keväälle ja syksylle
- Mainostaminen, mainossuunnitelman mukaan – esim. menoinfo, meidänhäme.fi -sivusto, Riihimäen seudun järjestöyhteistyön uutiskirje
- Terveystietotuvan materiaalien päivitys ja tuvan siisteys
- Asiakaspalautteen kerääminen ja arviointi, itsearviointi
- Kehittäminen
- Muuta esim. yhteistyöpalaverit, tiedotus- ja suunnittelutilaisuudet
- Uuden toiminnon vakiinnuttaminen vie aikaa
Hankkeen aloitusvaiheessa toiminnalle asetettiin seitsemän tavoitetta. Toiminnan tavoitteet saavutettiin hankkeen aikana suurimmalta osin erinomaisesti tai hyvin.
- Sotejärjestöjen toiminnan linkittäminen sotepalvelujen, erityisesti terveystietotupaverkoston ja tuki- ja ohjauspisteiden toimintaan kuntalaisten hyvinvoinnin tueksi onnistui tilastoinnin, hanketyöntekijöiden havaintojen ja asiakkaiden palautteen mukaan erittäin hyvin.
- Aktiivinen työskentely yhteystyökumppaneiden kanssa sekä heidän sitoutumisensa toimintaan ja siitä tiedottamiseen näkyi teemahetkien sekä Tuki- ja ohjauspisteen kävijämäärissä.
- Kyselyjen mukaan osa sotejärjestöistä on saanut uusia jäseniä teemahetkien myötä. Tuki- ja ohjauspisteiltä tehtiin asiakkaiden eteenpäin ohjauksia järjestötoimintaa sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää materiaalia jaettiin asiakkaille tuhatmäärin. Asiakkaat ja henkilökunta (terveyspalvelut ja terveystietotupien ohjaajat) ovat hyödyntäneet materiaalia myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella.
- Tuki- ja ohjauspisteitä aloitti hankkeen aikana kaksi sekä popup -piste.
- Sitoutuneita vapaaehtoisia saatiin mukaan toimintaan, heidät perehdytettiin toimintaan, annettiin tuki työntekijöiltä sekä mahdollistettiin osallistuminen Hämeen Setlementin vapaaehtoisten juhliin. Tavoitteeksi asetettua 40 vapaaehtoista ei hankkeen aikana saavutettu.
- Terveystietotupaverkoston toiminta ja teemahetket vakiintuivat ja ulkopuolisten toimipisteiden ohjaajat ovat ottaneet vastuun terveystietotupien toiminnasta, teemahetkien koordinointia lukuun ottamatta.
- Eri osapuolet ovat sitoutuneet toimintaan ja sen juurruttamisesta omiin rakenteisiinsa (terveyspalvelut, soteyhdistykset ja terveystietotupaverkosto). Sote-palvelujen tietoisuus yhdistysten tarjoamasta vertaistuesta ja toiminnasta on lisääntynyt ja ohjaaminen terveyspalveluista Tuki- ja ohjauspisteelle mahdollistaa asiakkaiden jatkopoluttamisen yhdistysten vertaistuen ja toiminnan piiriin on hanketyöntekijöiden havaintojen ja kirjausten mukaan lisääntynyt.
- Sotejärjestöille hanketyöntekijöiden tekemän kyselyn mukaan yhdistysten valmiudet avata toimintoja uusille osallistujille kuten maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät eivät ole lisääntyneet.
- Suurin osa alueen sotejärjestöistä toimii vapaaehtoisvoimin ja näin ollen mahdollisuudet kehittää tai tuottaa uutta toimintaa ovat rajalliset.
- Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet Hämeenlinnan terveyspalvelut, alueen sotejärjestöt sekä terveystietotupapisteet. Heillä jokaisella on ollut selkeä ja merkittävä rooli jo hankeen suunnitteluvaiheesta asti. Heidän sitoutumisensa kautta mahdollistettiin toiminnan suunnittelu, toteutus sekä juurruttamisen varmistaminen hankkeen päättymisen jälkeen.
- Kaikilla yhteistyötahoilla oli yhteyshenkilöt, joiden avulla hanketta kehitettiin ja vietiin eteenpäin. Yhteyshenkilöiden rooli oli sitouttaa omien organisaatioiden työntekijät hankkeen edistämiseen ja yhteistyöhön.
- Hämeenlinnan terveyspalveluiden ja sotejärjestöjen rooli: edustus ohjausryhmässä, toiminnan sisällön suunnittelu yhdessä hankehenkilöstön kanssa, asiakasohjaus.
- Lisäksi terveyspalveluiden kanssa toteutettiin etäryhmäkokeilu yhdessä Hämeen Setlementin kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollisti tuki- ja ohjauspisteiden syntymisen, etäryhmätoimintojen kokeilun ja kehittämisen sekä asiakasohjauksen toimivuuden.
Kansikuva
