Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.
Keski-Suomi on 23 kunnan, 6 seutukunnan ja 272 682 asukkaan (vuoden 2021 lopussa) maakunta. Maakuntien kokovertailussa Keski-Suomi on maan 5. suurin. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (187 111 asukasta, eli 69 % maakunnan väestöstä). Tiheintä asutus on Jyväskylän kaupunkialueella. Pienempiä väestön keskittymiä löytyy Äänekosken, Jämsän, Saarijärven ja Keuruun keskusalueilta. Erityisen harvaa asutus on pohjoisessa Keski-Suomessa sekä maakunnan läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla. (Lähde: Keski-Suomen väkiluku)
Työikäisten, 15 – 64- vuotiaiden määrä laskee niin Keski-Suomessa kuin koko maassa. Työikäisiä oli 11 600 vähemmän vuonna 2020 kuin kymmenen vuotta aiemmin. Muuramessa ja Jyväskylässä työikäisten määrä on kasvanut, muissa Keski-Suomen kunnissa työikäisten määrä on ollut laskussa. (Lähde: Vuosimuutokset 15-64 -vuotiaissa)
Keski-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan vuoden 2022 huhtikuussa Keski-Suomessa oli yhteensä 13 872 työtöntä työnhakijaa työttömyysasteen ollessa 11,2 %. Työttömyys vaihtelee pilottikunnissa. Hankasalmella työttömiä työnhakijoita oli 204 työttömyysasteen ollessa 10,5 %. Keuruulla työttömiä työnhakijoita oli 309 työttömyysasteen ollessa 8,1%. Jyväskylässä työttömiä työnhakijoita oli 8 319 työttömyysasteen ollessa 11,9%. Laukaassa työttömiä työnhakijoita oli 699 työttömyysasteen ollessa 8,3 % . Viitasaarella työttömiä työnhakijoita oli 241 työttömyysasteen ollessa 9,9 %. Yhteensä pilottikunnissa oli työttömiä työnhakijoita 9772. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa 2022 pilottikunnissa yhteensä 4162. (Lähde: Keski-Suomen työllisyyskatsaus / Alueellinen taulukko )
Keski-Suomessa työkyvyttömyys ja erityisesti mielenterveydestä johtuva työkyvyttömyys ja sairauspäiväpäivärahan tarve on muuta maata yleisempää. Työikäisten arvion mukaan työkyky arvioidaan myös muuta maata heikommaksi. (Lähde: Sotkanet) Kelan ja Eläketurvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kuntoutusta saaneilla työhön palaaminen on yleisempää. Kuntoutusta saaneista 21 % ja niistä, jotka eivät kuntoutusta olleet saaneet, 10 % oli työssä neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta. Erityisesti nuorimmilla kuntoutustuen jatkuminen oli selvästi harvinaisempaa niiden joukossa, jotka olivat saaneet kuntoutusta. Kuntoutusta saaneet nuoret olivat myös harvemmin siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin työhön. Opiskelu- ja työkykyä edistävään kuntoutukseen ja muihin palveluihin pitäisi päästä aiempaa varhemmin ennen kuin riski pitkittyvään työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi. Tulosten mukaan kuntoutus vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja edistää palaamista työhön, vaikka kuntoutustuki olisikin jo alkanut. (Lähde: Selvitys kuntoutustukea saaneista)
Keski-Suomen useissa kunnissa sekä työterveyshuolloissa, Työ- ja elinkeino (TE) -palveluissa ja työllisyyspalveluissa on ryhdytty kehittämään osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelupolkuja ja yhteistyörakenteita. Näiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä on edelleen tarpeen yhtenäistää, selkeyttää ja tehostaa saumattomien palvelupolkujen luomiseksi. Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen, ohjaus ja neuvonta terveyden- ja sosiaalihuollon, työllisyyspalveluiden ja kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittämiseksi sekä terveystarkastukset tukevat toiminta- ja työkykyä ja nopeuttavat työllistymistä. Nämä edistävät hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. (Lähde: Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma – Terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2021-2023).
Työkykyohjelman Keski-Suomen Meijän kyvyt käyttöön -hanke vastaa näihin tarpeisiin. Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen tavoitteena on työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen palvelurakenteiden sekä toimintamallin selkeytyminen ja yhdenmukaistaminen sekä osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien työ- ja toimintakyvyn, työllistymiskyvyn sekä työelämäosallisuuden vahvistaminen. (Lähde: Meijän kyvyt käyttöön -hanke) Yhteistyötä tehdään Kela sote-keskuksissa -projektin (2020 - 2022), Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja työllisyyden kuntakokeilu hankkeen kanssa.
Toimintamalli toteutetaan osana kansalliseen Työkykyohjelmaan osallistuvan Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen kokonaisuutta. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Työkykyohjelman tavoitteena on integroida sote-, kuntoutus-, ja työllistymisen tukipalveluita ja etuuksia. Toimintamallin kehittämistyössä huomioidaan Keski-Suomessa aikaisemmin toteutettujen hankkeiden tuotokset työttömien palveluiden kehittämiseksi.
Yhtenä kehittämisen tuloksena Keski-Suomen TE-toimistossa sekä kuntien työllisyyspalveluissa toimii koulutettuja työkykykoordinaattoreita. He vastaavat sovitun työjaon mukaisesti osatyökykyisten ja työttömien kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisestä, työllistymisen edistämisestä sekä työkyvyn arvioinnin prosessien koordinoimisesta.
Hallitusohjelman (2012 - 2015) ensimmäiseen Työllisyyskokeiluhankkeeseen osallistuivat Keski-Suomesta Jyväskylä, Muurame ja Jämsä. Hankkeessa kehitettiin mm. työttömien työkyvyn arvioinnin toimintamalli, joka on käytössä Jyväskylän työllisyyspalveluissa. Malli perustuu moniammatilliseen tiimityöskentelyyn. Tiimi rakentuu kahdesta työkykykoordinaattorista, terveydenhoitajasta, psykologista sekä tarvittaessa erikoislääkäri ostopalveluna sekä muista asiantuntijoista. Huomioitavaa on, että tiimissä on tarvittava moniammatillinen asiantuntemus asiakkaan kokonaisvaltaiseen työkyvyn arviointiin. Toimintamallissa työkykykoordinaattoreilla on keskeinen rooli: he koordinoivat työkyvyn arviointiin tulevien asiakkaiden palveluprosessia ja toimivat asiakasvastaavina työntekijöinä (case managereina). Tarkoitus on, että asiakas tietää kuka vastaa hänen palvelujensa toteutumisesta palveluprosessin ajan.
Työ on merkityksellinen asia työikäiselle riippumatta sen hetkisestä elämäntilanteestaan, tämä todettiin myös Sosku -hankkeen (2015 - 2018) osahankkeissa sekä Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa, jotka toteutettiin Jyväskylässä ja Laukaassa. Sosiaalisella kuntoutuksella voidaan edistää toimintakykyä vaikeissakin elämäntilanteissa ja luoda uskoa omiin mahdollisuuksiin päästä mukaan työelämään. Tätä tavoitetta tukevat yksilöllisesti räätälöidyt palvelut ja niiden joustava yhteensovittaminen, toiminnalliset menetelmät yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä sekä voimavara- ja ratkaisukeskeinen työskentely.
Keski-Suomen Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hanke (2017-2018) oli yksi OTE-kärkihankkeen (2016-2018) osahankkeista. Kohderyhmänä olivat työttömät selkäpotilaat. Hankkeessa kehitettiin sairaalan, terveyskeskuksen, työterveyshuollon ja kuntoutustoimijoiden yhteistyötä sekä case manager –toimintaa. Tavoitteena oli edistää ja nopeuttaa selkäpotilaiden kuntoutumista ja työhön paluuta. Työttömät selkäpotilaat saivat työterveyshuollon palvelut ja heidän case managerinaan toimi TE-toimiston työkykykoordinaattori.
Työterveyshuollon roolia vahvistettiin Työke-hankkeen (2017-2020) toimesta maakunnan hoitoketjuissa. Lisäksi saatiin varmistettua kahden järjestelmän, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välinen sähköinen tiedonsiirto. TYÖOTE-hanke (2020-2023) jatkaa näissä kahdessa edellisestä hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja jalkauttamalla niitä laajemmin käytäntöön.
Maakunnallisessa palveluohjauksen kehittämishankkeessa Palvelupolut kuntoon -hankkeessa (PAKU, 2018-2020) tunnistettiin monialaisessa verkostotyössä paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelupolkujen haasteita Keski-Suomen alueella. Haasteista useimmat liittyivät kunta- ja toimintaympäristöjen eroihin, järjestelmäkeskeiseen työorientaatioon elämäntilanteiden huomioimisen sijaan, koordinoimattomaan ja joustamattomaan etuusjärjestelmään ja yhteistyöhön sekä selkeiden tiedonsiirtokäytäntöjen ja vastuutahojen puuttumiseen. Eri toimijoiden yhteistyö ja palveluiden yhteensovittaminen on tärkeää, siten asiakkaan on mahdollista tulla kuulluksi ja saada tarvittava tuki oikea-aikaisesti, eikä silloin ongelmat pääse kasautumaan. Ennaltaehkäisevä palveluohjaus ja varhaisen tuen malli painottavatkin varhaisessa vaiheessa kokonaistilanteen kartoittamista ja "kopin ottamista" ammattilaisen toimenkuvasta riippumatta.
Kuva
Kuva
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132172/5_Tyokyvyn_heikkenemisen_varhainen_tunnistaminen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ensimmäisenä hankevuonna kehittämistyötä tehtiin pilottikuntien (Hankasalmi, Keuruu, Laukaa ja Viitasaari) sekä Tulevaisuuden sote-keskus- ja työllisyyden kuntakokeiluhankkeen että Kelan Kela sote-keskuksissa projektin kanssa. Tämän jälkeen toimintamallia "valutetaan" maakunnan muihin kuntiin. Yhteistyö Tulevaisuuden sote-keskus- ja työllisyyden kuntakokeiluhankkeen sekä Kela sote-keskuksissa projektin kanssa jatkuu vuoden 2022 lopuun saakka.
Esittäytymistapaamisen jälkeen on tavattu pilottikuntien kanssa työpajatyöskentelyn merkeissä (etä-ja lähitapaamiset). Etä- ja lähitapaamisissa kartoitettiin pilottikuntien toimintatapoja, verkostoja ja henkilöstöresursseja. Tapaamisiin valmisteltiin kyselypatteristo jo olemassa olevista työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden käytänteistä. Tämän jälkeen mallinnettiin hyvien käytänteiden sekä esiin nousseitten haasteiden pohjalta ensimmäisen työkyvyn tuen tiimin -pilottimalli. Jatko tapaamisilla käytiin läpi pilottimalli, mietittiin sen toimivuutta kunnittain ja edelleen kuinka lähdetään ratkaisemaan esiin nousseita haasteita palveluprosessissa. Ks. työkyvyn tuen tiimi.
Työpajatapaamisia jatkettiin syksyllä 2021. Tapaamisten tavoitteena oli rakentaa pilottikuntiin omat työkyvyn tuen tiimit. Sovittiin toimintatavoista, käytänteistä ja nimettiin vastuuhenkilöt eri organisaatioista. Työpajat toteutiin toiminnallisin menetelmin.
Pilottikuntien työpajoissa on ollut monipuolisesti ja kattavasti eri ammattiryhmät eri organisaatioista edustettuina, joissakin kunnissa myös esimiehet ovat osallistuneet mukaan työpajoihin. Tavoitteena oli saada esimiesasemassa olevia paremmin mukaan kehittämiseen, koska se mahdollistaa helpommin yli organisaatiorajat ylittävät yhteistyökokeilut.
Pilottikuntien lisäksi käynnistettiin Työkyvyn tuen tiimin pilottikokeilu lokakuussa 2021 Jyväskylän Sampoharjun terveysasemalla yhteistyössä Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa. Jyväskylän Sampoharjun terveysasemalla tämä edellytti resurssien uudelleen tarkastelua ja lisäresurssointia (2 sairaanhoitajan vakanssin lisäämistä), joka toteutui.
Yhteistyössä ja kehittämisessä on tärkeää kuulla osallistujia kehittämisen eri vaiheissa sekä huomioida paikalliset erilaisuudet ja jo hyvin toimivat käytänteet. Jokaisessa pilottikunnassa työkyvyn tuen palvelukokonaisuus toteutuu kuntien ominaisuudet huomioiden, kuitenkin geneerista toimintamallia mukaillen. Ammattilaisten ja yhteistyötahojen mukana oleminen, kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat muutokseen sitoutumisen lähtökohta ja edellytys.
Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palvelut toteutuvat hyvin vaihtelevasti, sirpaleisesti ja organisaatiolähtöisesti. Asiakas voi jäädä ilman hänelle kuuluvia palveluja tai tippua palvelujen piiristä kokonaan, jolloin vaikeudet voivat kasaantua ja siten myös monimutkaistua. Työllistyminen hidastuu ja pitkittyy - työkyvyttömyyden riski kasvaa työttömyyden pitkittyessä.
Työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä tukevat toimenpiteet on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työttömyyden alettua, työkykyisyyden tukemiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Oikea-aikainen palvelutarpeen tunnistaminen, arviointi sekä palveluihin ohjaaminen säästävät palvelujärjestelmän resursseja. Palveluiden oikea-aikaisuutta ja saavutettavuutta voidaan tukea vahvistamalla tunnistamisen käytänteitä, jolloin pystytään tunnistamaan ja ennakoimaan palvelutarpeita paremmin ja nopeammin. Johdonmukaiset tunnistamisen käytänteet mahdollistavat toimivampien ja vaikuttavampien palvelukokonaisuuksien ja -polkujen suunnittelun asiakkaille toiminta- ja työkyvyn sekä työllistymisen edistämiseksi.
Kokonaisvaltaisella palveluohjauksellisella työotteella tuetaan palveluiden saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta ilman asiakkaan pompottelua, asiakaslähtöisesti. Lähtöajatuksena on, että asiakas saa avun sieltä, mihin ottaa ensin yhteyttä.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallin kuvauksen avulla työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut ja tuen joustavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintamallin tavoitteena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa ammattilaisten monialaista verkostotyöskentelyä edistäen asiakkaitten työllistymistä Keski-Suomen alueella. Monialaista verkostotyötä tuetaan rakentamalla sote-keskuksiin työkyvyn tuen tiimit sekä asiakasvastaavamallit. Niiden tuella vahvistetaan asiakkaan arkea, elämänhallintaa ja tuetaan työllistymistä.
Osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta on kuvattu myös sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku, jonka pohjalta palveluita voidaan yhtenäistää Keski-Suomen alueella. Palvelukuvauksien pohjalta työkyvyn tuen verkostossa toimivien ammattilaisten on helpompi rakentaa asiakasta paremmin palvelevia kokonaisuuksia sekä ohjata ja sovittaa niitä yhteen asiakkaan muiden palvelujen kanssa. Asiakas puolestaan saa tasapuolista ja laadukkaampaa palvelua yhtenäisten palvelukuvausten pohjalta. Yksittäistä työntekijää palvelukuvaukset auttavat sisäistämään palvelut ja hän voi käyttää niitä työkaluna käydessään palveluita läpi asiakkaalle. Yhdessä hankkeen muiden kokonaisuuksien kanssa osatyökykyisten työllistymistä pyritään helpottamaan ja näin vähentämään työttömyyttä.
Työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun. Siksi työllistymisessä on myös panostettava osatyökykyisten työllistämiseen. Tämä tarkoittaa ajattelumallin muuttamista siten, että etsitään jäljellä olevaan työkykyyn sopivaa työtä - käännetään katse työkyvyttömyyden sijaan jäljellä olevaan työkykyyn.
Kuva
Toimiiko Keski-Suomen kunnissa
- säännöllisesti kokoontuva työkyvyn tuen tiimi ja työkyvyn tuen verkosto?
- onko tiimeihin nimetty jäsenet?
- ohjatut/ohjautuneet asiakkaat/määrä?
- onko tiimiä konsultoitu? (kontaktit)
- mistä asiakkaat ovat ohjautuneet?
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisella luotiin kokonaiskuva saatavilla olevista toiminta- ja työkykyä sekä työllistymistä tukevista palveluista sekä selkiytettiin palveluihin ohjaamista asiakkuuden tunnistamisen käytänteitä vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta mallinnettiin visuaalinen ja interaktiivinen kuvaus. Kuvaus havainnollistaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden eri osa-alueita, työkyvyn tuen prosessin läpileikkaavia kokonaisuuksia ja sisältöjä. Tavoitteena on monialaisena yhteistyönä yhteensovittaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyyden että kuntoutuksen tukipalveluita ja etuuksia sekä luoda pysyvät rakenteet työkyvyn tuelle sote-keskuksiin. Monialaista verkostotyötä tuetaan rakentamalla sote-keskuksiin työkyvyn tuen tiimit sekä asiakasvastaavamallit, joiden tuella vahvistetaan asiakkaan arkea, elämänhallintaa ja tuetaan työllistymistä.
Työtilanteen aktiivinen puheeksiotto (työtön / jäämässä työttömäksi / kokee haasteita työkyvyssä) ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä. Tavoitteena on yhteistyössä yhteensovittaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyyden että kuntoutuksen tukipalveluita ja etuuksia. Työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli kuuluvat olennaisesti työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen.
Työkyvyn tuen tiimi on hallintorajat ylittävä ja yhdyspintoja hyödyntävä yhteistyön vastaanotto. Tiimi rakentuu aina tarve- ja asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden mukaan. Työkyvyn tuen tiimin verkostoon kuuluu keskeisesti sote-, työllisyys- ja TE-palveluiden sekä KELA:n ammattilaiset. Lisäksi tiimiin kutsutaan muut tarvittavat ammattilaiset, mm. järjestöt, palveluntuottajat, työterveyshuolto, koulutuspalvelut, rikosseuraamuslaitos sekä asiakkaan läheiset tai tukihenkilö.
Asiakasvastaavamallilla varmistetaan asiakasohjaus, palveluiden järjestäminen ja koordinointi. Asiakasvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö tiimistä tai muista palveluista.
Keski-Suomen työkyvyn tuen malli rakentuu kahdesta osasta: alkupalvelusta ja työkyvyn tiimistä. Alkupalvelun tarkoitus on kaksitahoinen: asiakkaalle matalankynnyksen palvelu ja ammattilaiselle konsultointi ja vastinparityöskentelyn mahdollistava palvelu. Alkupalvelun tavoite on tuoda palvelut hyvin helposti saataville, jotta tavoitettaisiin myös palveluiden ulkopuolella olevat työikäiset palveluiden piiriin. Alkupalvelu vastaa osaltaan siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti. Näin vältytään ongelmien pitkittymiseltä, jolloin ne helposti myös mutkistuvat ja kasaantuvat.
Alkupalveluun asiakas voi itse ottaa yhteyttä puhelimitse, käyttää sähköisiä yhteydenotto välineillä tai poiketa paikan päälle. Lähetettä alkupalveluun ei tarvita. Asiakkaan yhteydenoton yhteydessä ammattilainen tekee tilannekartoituksen ja arvion asiakkaan verkostosta, jonka perusteella asiakas saa neuvontaa ja ohjautuu tarvittaessa eteenpäin. Asiakas voidaan ohjata asiakas esimerkiksi omahoitopalveluiden piiriin tai varata aika verkostossa toimijoiden vastaanotolle, esimerkiksi työikäisten terveystarkastukseen tai työkyvyn tuen tiimin monialaiselle vastaanotolle. Jos asiakkaalla ei ole asiakasvastaavaa, alkupalvelun työntekijä koordinoi palveluita siihen saakka, kunnes työkyvyn tiimissä tai muissa palveluissa sellainen sovitaan.
Alkupalvelussa toimiva ammattilainen toimii verkoston ammattilaisille konsultointi kanavana ja vastinparina. Verkostoon kuuluvat ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä alkupalveluun, kun tuntevat tarvitsevansa tukea työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa tai palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden suunnittelussa. Työparina ammattilaiset voivat asiakkaan kanssa esimerkiksi koota asiakkaan tarpeita ja tavoitteita vastaavan työkyvyn tiimin kokoonpanon. Keski-Suomen mallissa alkupalvelu toimii työkyvyn tiimin kokoavana tahona, jotta mukaan saadaan tarvittavat verkoston toimijat. Yhteisen tietojärjestelmän puute estää nykyisin hallintorajat ylittävän yhteistyön ilman koordinoivaa tahoa.
Keski-Suomen kunnissa luodaan pysyvät rakenteet työkyvyn tuen tiimille sotekeskuksiin nimeämällä työkyvyn tuen tiimin vastuujäsenet / vastintyöparit ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Työkyvyn tuen tiimin alkupalveluun on tarpeen panostaa resurssoinnilla sekä osaamisella, koska tuen tarpeen tunnistaminen ja ohjaaminen edellyttää laaja-alaista osaamista ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Lisäksi alkupalvelutyön sujumiseksi on tärkeää olla laaja-alainen oikeus eri asiakastietojärjestelmiin.
Tärkeää on selkiyttää monialaista verkoston yhteistyötä ja miettiä tiedonhallinnan keinoja. Tiimi rakentuu huomioiden jokaisen kunnan omat erityispiirteet ja hyvät käytänteet. Tällä varmistetaan, että asiakas saa yhdenmukaiset palvelut asuinpaikasta huolimatta. Lisäksi toimintamallin kehittämisessä on mukana kehittäjäasiakas, joka tuo kehittämiseen asiakkaan näkökulmaa palveluista.
Työkyvyn tuen tiimin yksi työkalu on työkyvyn tuen saate- ja suunnitelmalomake. Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta sekä asiakkaan prosessin etenemisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa.
Suunnitelma konkretisoi asiakkaan tavoitteita ja yhteistyötä verkoston kanssa. Suunnitelman tehtävänä on välittää tietoa eri ammattilaisten ja organisaatioiden välillä sekä sujuvoittaa asiakkaan tarvitsemien palvelujen toteutumista.Työkyvyn tuen suunnitelma koostuu kahdesta osiosta: saatteesta sekä varsinaisesta suunnitelmaosiosta. Saateosioon kerätään asiakkaan taustatiedot ja toiminta -, työ- sekä työllistymiskykyyn vaikuttavat olennaiset tiedot. Suunnitelmaosiossa sovitaan yhdessä asetettavat tavoitteet, joihin työskentelyllä pyritään. Lisäksi sovitaan osatavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi (toteutus, aikataulu ja tekijät).
Kykyviisaria voidaan hyödyntää työkyvyn tuen tunnistamisessa, saatetta ja suunnitelmaa laadittaessa. Kykyviisari arvioi suuntaa antavasti vastaajan koettua työ- ja toimintakykyä ja sen voi täyttää verkossa tai paperilla, yhdeksällä eri kielellä. Lisäksi Kykyviisarin kysymystä B4 voidaan käyttää tunnistamisen työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen herätteenä:
- Työkykypistemäärä 0-10 pistettä, asiakkaan oma arvio. Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? Jos et ole tällä hetkellä töissä, arvioi viimeisintä työtäsi tai ammattisi vaatimuksia. Jos sinulla ei ole ammattia, arvioi tilannettasi suhteessa siihen mitä haluaisit työksesi tehdä.
Asiakkaan näkemys omasta työkyvystä ennustaa työssä jatkamista ja työhön paluuta. Työkyvyn tuen laajemmalle selvitykselle suuntaa-antavana pistemääränä on 7 tai vähemmän. Tällöin on mahdollista, että asiakas hyötyisi työkyvyn tuen tiimin palveluista.
Kuva
Kuva
Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat työkyvyn tuen piirissä toimivien ammattilaisten verkosto. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä palveluohjauksellinen työote edistävät työttömien, osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien palveluiden piiriin ohjautumista matalalla kynnyksellä. Näin mahdolliset työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen haasteet saadaan näkyviksi varhemmin. Lisäksi moniammatillisuutta hyödyntäen tuetaan asiakkaiden etenemistä kohti työllistymistä eri keinoja ja menetelmiä käyttäen.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty pilottikuntien monialaisten verkostojen työpajatyöskentelyssä. Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuki - työkyvyn ja työllistymisen tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudella tarkoitetaan työttömien palvelujen yhteensovittamista yli hallintorajojen tehtävässä yhteistyössä sekä työnjaosta ja vastuista sopimista.
Palveluiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota palvelutarpeen tunnistamiseen, palveluiden järjestämiseen, ohjaamiseen ja eri palveluiden yhteensovittamiseen siten, että palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden. Ammattilainen ottaa aktiivisesti työkyvyn puheeksi riippumatta siitä, minkä takia asiakas on hakeutunut palveluun - palvellaan ja ohjataan asiakasta kokonaisvaltaisesti.
Selvitetään työttömien palvelutarve, työkyky ja kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllisesti ja monialaisesti verkostotyönä asiakkaan kanssa yhdessä. Tarvitaan myös palveluita koordinoivaa osaamista, jolla varmistetaan asiakasohjaus ja palveluiden järjestäminen. Tällä varmistettaan työttömille heille kuuluvat palvelut ja etuudet.
Tavoitteena on asiakkaiden palvelujen piiriin ohjautuminen jouhevasti ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, esimerkiksi työllisyyttä tukevat palvelut ja kuntoutus päästään aloittamaan riittävän varhaisessa vaiheessa.
Työkyvyn tuen tiimin -toimintamalli ja käytänteet ovat vakiintuneet sotekeskuksissa Keski-Suomen kunnissa. Tiimi toimii säännöllisesti ja toiminta on juurrutettu organisaatioiden rakenteisiin, mikä mahdollistaa verkosto-ja hallintorajat ylittävän yhteistyön.
Työkyvyn tuen tiimiin liittyy vahvasti myös asiakasvastaavamalli. Tällä toiminnalla varmistetaan asiakasohjaus, palveluiden järjestäminen ja koordinointi. Asiakkuusvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö tiimistä tai muista palveluista.
Työkyvyn tuen tiimin yksi työkalu on työkyvyn tuen saate ja suunnitelma -lomake. Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta sekä asiakkaan prosessin etenemisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa.
Kuva
1. Toimintamallin tavoitteiden kartoitus
Määritellään tavoitteet, joihin työkyvyn tuen tiimin tulee vastata. Toimintamallin mallintamiseksi kartoitettiin ammattilaisten osaamisten vahvistamisen tarpeen sekä käytettävissä olevat resurssit että toimintatavat. Kartoituksen pohjalta määritellään palveluiden ja niiden käytön uudistamistarpeet. Tässä yhteydessä kartoitettiin viranomaisverkostot, yhteistyökäytänteet ja käytettävissä olevat tietojärjestelmät. Jatkossa kartoitetaan järjestöverkostot ja rakennetaan sujuvat yhteistyökäytännöt.
2. Toimintamallin suunnittelu
Tavoitteiden mukaan määritellään tarvittavat palvelut ja kuvataan palveluketjut. Hyviä jo olemassa olevia käytäntöjä vahvistetaan ja uusia kehitteillä olevia toimintoja pilotoidaan yhteistyöverkostojen kanssa.
3. Organisaation, resurssien, uusien osaamistarpeiden ja nimikkeiden määrittäminen
Realistiset resurssit huomioiden luodaan toimintamalli, joka palvelee ammattilaisia sekä heidän asiakkaitaan. Sovitun toimintamallin muotoilun jälkeen ammattilaisten osaamista vahvistetaan ja koulutusta kohdennetaan heidän osaamistarpeiden mukaan. Lisäksi pilottikuntiin ja organisaatioihin nimetään vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat työkyvyn tuen tiimin toimintaa.
4. Työkyvyn tuen tiimin toiminnan varmistaminen
Työkyvyn tuen tiimin toiminta edellyttää eri yhteistyötahoja yhdistävää yhteistä tahtotilaa yli organisaatiorajojen sekä yhteistyökäytänteiden vahvistamista. Myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja tiivistettävä.
5. Toimintamallin arviointi
Toimintamallin arviointia tehdään piloteissa saadun kokemusten ja palautteiden pohjalta.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus on muotoutunut Keski-Suomen kuntien hyvistä käytänteistä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeelle annetusta toimeksiannosta. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallin kuvauksen avulla työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut ja tuen joustavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa mallinnettiin Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta visuaalinen ja interaktiivinen kuvaus. Kuvaus havainnollistaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden eri osa-alueita ja työkyvyn tuen prosessin läpileikkaavia kokonaisuuksia. Vuoden 2022 loppuun mennessä visuaalinen ja interaktiivinen kuvaus muokataan vastaamaan saavutettavuusdirektiiviä. Kuvaus tulee löytymään Hyvinvointialueen Hyvaks.fi -sivustolta.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisella luodaan kokonaiskuva saatavilla olevista toiminta- ja työkykyä sekä työllistymistä tukevista palveluista sekä selkiytetään palveluihin ohjaamista. Palvelukokonaisuudessa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden visuaalisesta ja interaktiivisesta kuvauksesta pyydettiin hankkeen yhteistyöverkostolta palautetta webropol-kyselyn avulla. Palautekysely lähetettiin n. 250 henkilölle. Kyselyn vastaamisen aukioloaikana lähetettiin yksi muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Vastauksia saatiin 11. Vastauksista kuusi oli terveydenhuollon ammattilaisilta, kaksi sosiaalihuollon ammattilaisilta, kaksi palveluntuottajilta ja yksi joku muu.
Kysyttäessä vastaajilta kuinka hyvin tunnet työkyvyn ja työllistymisen palveluita ja keinoja entuudestaan asteikolla 0 - 10, nollan tarkoittaessa ei lainkaan ja 10 tunnen hyvin. Pienin arvo oli 3 ja maksimiarvo oli 10. Keskiarvo vastauksissa oli 7,5 eli vastaajat tunsivat työkyvyn ja työllistymisen palveluita sekä keinoja entuudestaan kohtuullisen hyvin.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden palautekyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan palvelukokonaisuutta. Vastausvaihtoehtoja olivat: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä ja en osaa sanoa. Vastauksien vähäisestä määrästä (=n-määrä) johtuen on palautteesta haastavaa tehdä johtopäätöksiä. Vastaukset kuitenkin tukivat kentältä saatua suullista palautetta: interaktiivinen työkalu tukee ammattilaisen työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden hahmottamista, arjen asiakastyötä ja tieto on löydettävissä yhdestä paikasta, helposti.
”Olette tehneet mahtavaa työtä kartoittaessanne työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden - laajin katsaus yhdessä paikalla, jonka olen nähnyt.”
”Kiitos. Olette tehneet hyvän tietopaketin.”
Palautteen perusteella interaktiiviseen työkaluun ja sen sisältöön perehtyminen vaatii aikaa. Sisältö koettiin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Käytettävyys ja tiedon löytyminen nopeutuvat työkalun käytön myötä.
”Aineistoa on niin paljon, että täytyy perehtyä hyvin. Jatkan mielelläni aineistoon tutustumista … voin ikään kuin pelata työaikana työkyvyn tuen palvelupeliä.”
”Kattava paketti! Aluksi ehkä vähän huimaa … vaatii alkuun aikaa, että ehtii tutustua kokonaisuuteen. Tämän jälkeen tarvittava tieto suht helposti löydettävissä”
Pyysimme palautekyselyssä vastaajilta kehittämisehdotuksia, joita olemme huomioneet mahdollisuuksien mukaan kehittäessämme työkalua. Kehittämisehdotuksia tuli lähinnä visuaaliseen ilmeeseen liittyen.
"Kauhean sekavat sivut. Hengästyttävän paljon linkkejä sivulta toiselle. Kovin epäselväksi jäi kuitenkin, että mikä tuon työkyvyn tuen tiimin lisäarvo ja merkitys on asiakkaan kannalta. Helpottaako se millään tavalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä vai onko taas vaan yksi lisäpalikka palveluhimmeliin. Ei vakuuttanut.”
”Etusivu: työkyvyn tuen palvelukokonaisuus on kyllä kattava, mutta ongelma onkin siinä, että siinä on niin paljon kaikkea. Myös graafisessa ulkoasussa olisi kehitettävää mm. valkeat tekstit eivät tahdo erottautua oranssia/punaista vasten.”
”Visuaalinen ilme selkeä, mutta jotenkin "vanhanaikainen"
Kyselyn lisäksi olemme saaneet yhtiestyökokouksissa paljon suullista positiivista palautetta interaktiivisesta työkalusta. Henkilöt ovat kuvanneet, että klikkailemalla avautuu sisällöstä uutta tietoa ja tieto tukea arjen asiakas työhön.
Pilottikunnista Hankasalmella, Laukaassa ja Viitasaarella ja Jyväskylässä Sampoharjun terveysasemalla työkyvyn tuen tiimit käynnistyivät portaittain vuoden 2021 lopulla ja alkuvuoden 2022 aikana. Vuoden 2022 aikana toimintamallia vietiin Keski-Suomen muihin kuntiin yhdessä Tulevaisuuden sote-keskus – ja Kela sote-keskuksissa -hankkeen kanssa. Työskentelyn tarkoituksena oli yhteistyöverkoston tunnistaminen ja sen työskentelyn tiivistäminen, työkyvyn tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, työkyvyn tuen tiimin nimeäminen ja asiakasvastaavamallin rakentaminen. Kunnissa työkyvyn tuen tiimin kehittäminen aktiiviseksi toimintamalliksi jatkuu edelleen siirryttäessä hyvinvointialueelle.
Keski-Suomen työkyvyn tuen tiimi -malli rakentuu kahdesta osasta: alkupalvelusta ja työkyvyn tiimistä. Alkupalvelun tarkoitus on kaksitahoinen: asiakkaalle matalankynnyksen palvelu ja ammattilaiselle konsultointi ja vastinparityöskentelyn mahdollistava palvelu. Alkupalvelun tavoite on tuoda palvelut hyvin helposti saataville, jotta tavoitettaisiin myös palveluiden ulkopuolella olevat työikäiset palveluiden piiriin. Alkupalvelu vastaa osaltaan siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti. Näin vältytään ongelmien pitkittymiseltä, jolloin ne helposti myös mutkistuvat ja kasaantuvat.
Alkupalveluun asiakas voi itse ottaa yhteyttä puhelimitse, käyttää sähköisiä yhteydenotto välineillä tai poiketa paikan päälle. Alkupalveluun voi ohjautua myös toisen palvelun tai ammattilaisen kautta. Lähetettä alkupalveluun ei tarvita.
Asiakkaan yhteydenoton yhteydessä ammattilainen tekee tilannekartoituksen ja arvion asiakkaan tuen tarpeesta ja verkostosta, jonka perusteella asiakas saa neuvontaa ja ohjautuu tarvittaessa eteenpäin. Asiakas voidaan ohjata esimerkiksi omahoitopalveluiden piiriin tai varata aika verkostossa toimijoiden vastaanotolle, esimerkiksi työikäisten terveystarkastukseen tai työkyvyn tuen tiimin monialaiselle vastaanotolle. Jos asiakkaalla ei ole asiakasvastaavaa, alkupalvelun työntekijä koordinoi palveluita siihen saakka, kunnes työkyvyn tiimissä tai muissa palveluissa sellainen sovitaan.
Alkupalvelussa toimiva ammattilainen toimii verkoston ammattilaisille konsultointi kanavana ja vastintyöparina. Verkostoon kuuluvat ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä alkupalveluun, kun tuntevat tarvitsevansa tukea työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa, palvelutarpeen arvioinnissa ja/tai palveluiden suunnittelussa. Työparina ammattilaiset voivat asiakkaan kanssa esimerkiksi koota asiakkaan tarpeita ja tavoitteita vastaavan työkyvyn tiimin kokoonpanon. Aina ei tarvita työkyvyn tuen tiimin verkostoa, vaan asia voidaan ratkaista jo vastinparityöskentelyn avulla alkupalvelussa.
Keski-Suomen työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa alkupalvelu toimii työkyvyn tuen tiimin kokoavana tahona, jotta mukaan saadaan tarvittavat verkoston toimijat. Yhteisen tietojärjestelmän puute estää nykyisin hallintorajat ylittävän yhteistyön ilman koordinoivaa tahoa.
Työkyvyn tuen tiimi on hallintorajat ylittävä yhteistyön vastaanotto. Tiimi rakentuu aina tarve- ja asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden mukaan. Työkyvyn tuen tiimin verkostoon kuuluu keskeisesti sote-, työllisyys- ja TE-palveluiden sekä KELA:n ammattilaiset. Lisäksi tiimiin kutsutaan muut tarvittavat ammattilaiset, mm. järjestöt, palveluntuottajat, työterveyshuolto, koulutuspalvelut, rikosseuraamuslaitos sekä asiakkaan läheiset tai tukihenkilö.
Työkyvyn tuen tiimi tulee vastaamaan työkyvyn ja työllistymiseen liittyvän tuen erityisosaamisesta. Työkyvyn tuen tiimin avulla asiakas saa tuen ja avun oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti toiminta- ja työkyvyn haasteisiin. Siten myös tuetaan asiakkaan työllistymistä, vaikka se ei olisi sillä hetkellä ensisijainen tavoite. Näin toimien varmistetaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja etuudet.
Asiakasvastaava-toimintamalli liittyy vahvasti työkyvyn tuen tiimin -toimintamalliin. Asiakasvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö työkyvyn tuen tiimistä tai muista palveluista. Asiakasvastaava koordinoi asiakasohjausta, palveluiden järjestämistä ja asiakkaan etenemistä työkyvyn tuen palvelupolulla. Näin varmistettaan asiakkaalle kuuluvat oikea-aikaiset palvelut ja etuudet.
Keski-Suomen alueen pilottikunnissa hankkeen mallintamaa työkyvyn tuen tiimin alkupalvelu -toimintamallia on lähdetty toteuttamaan työkyvyn tuen tiimeissä. Esimerkiksi Sampoharjun terveysasemalla terveysaseman henkilökunta ohjaa asiakkaan alkupalveluun, jos työkyky on uhattuna, seuraavilla kysymyksillä:
- Onko asiakas työelämässä?
- Jos ei ole, onko sairauslomalla tai jonkun palvelun piirissä?
- Onko tehty terveystarkastusta?
Pilottikunnissa työkyvyn tuen tiimiin on nimetty keskeiset asiantuntijat sekä verkostoon tarvittaessa kutsutaan mukaan muut olennaiset osallistujat. Tiimit kokoontuvat pääsääntöisesti säännöllisesti. Työkyvyn tuen tiimiin kokoonkutsuja vaihtelee kunnissa, osassa kuntia koordinointi vastuu on terveydenhuollon ammattilaisella ja osalla kunnan työllisyyspalveluilla. Sampoharjun terveysasemalla työkyvyn tuen tiimin toimintamalli integroitiin sisään terveysaseman vastaanoton uuteen tiimimalliin.
Ensimmäiset työkyvyn tuen tiimin tapaamiset järjestettiin yhteisten toimintakäytänteiden sopimiseksi, verkoston kartoittamiseksi sekä verkoston jäseniin tutustumiseksi. Tapaamisella sovittiin esim. kirjaamisen käytänteistä sekä asiakkaan suostumusluvan pyytämisestä verkoston yhteistyölle (esim. Kela Y100 -lomake). Lisäksi useimmissa tiimeissä ammattilaiset konsultoivat asiakastapaukseen liittyen verkoston ammattilaisia (suostumukset yhteistyöhön oli otettu asiakkaalta etukäteen tai tapausta käsiteltiin anonyymisti). Asiakasvastaava sovitaan työkyvyn tuen tiimissä.
Pilottikunnissa, kevään 2022 aikana, työkyvyn tuen tiimit toimivat ja tiimeissä on ollut mukana myös asiakkaita. Tiimit ovat monialaisia ja ne kokoontuvat säännöllisesti. Kaikkiin tiimeihin ei ole saatu nimettyä omaa lääkäriä. Tiimien työskentelyssä on havahduttu siihen, että työskentelyn sujuvuutta lisää tiimin nimetty lääkäri. Kela sotekeskuksissa -projekti on ollut tiiviisti mukana keväästä 2021 alkaen kehittämässä työkyvyn tuen tiimimallia sekä on päässyt kokeilemaan mallia käytännön asiakastyössä yhdessä pilottikuntien ja Sampoharjun terveysaseman kanssa.
Ammattilaisen näkökulmasta, verkostoyhteistyö luo yhtenäiset työkyvyn tuen tunnistamisen mallit, sitouttaa eri tahoja yhteistyöhön ja luo uudenlaista työskentelykulttuuria. Työkyvyn tuen tiimi tekee monialaista yhteistyötä, asiantuntijuuden jakaminen lisääntyy ja sitä myötä myös ammatillinen osaaminen vahvistuu, myös päällekkäinen työ vähenee. Kun kaikilla on yhteinen ymmärrys tehtävästä ja yhteisistä tavoitteista, niin myös vältytään ristiriitaisilta toimenpiteiltä.
”Yhdessä tekemällä näkökulmat laajenee, ammatillinen osaaminen vahvistuu ja konsultointikynnys eri ammattiaisten välillä madaltuu”
”Haetaan uutta työntekemisen mallia, moniammatillista ja -alaista työtä vahvistetaan, etsii vielä uomiaan”
Asiakkaan näkökulmasta asiakas toimii työkyvyn tuen prosessissa aktiivisena ja tasa-arvoisena tiedon tuottajana, hän saa tiimiltä päätöksen tekonsa tueksi oikeaa tietoa. Työkyvyn tuen tiimi tukee hänen palvelupolkunsa rakentumista yksilöllisesti, tarpeiden mukaan, vahvistaen työ- ja toimintakykyä ja työllistymisen edellytyksiä. Erityisesti konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen löytyminen on vienyt asiakasta eteenpäin.
”Näin moni ihminen on auttamassa minua, enkä jää tämän asian kanssa yksin”
Työkyvyn tuen tiimiin ohjautuneiden asiakkaiden tilanteet ovat vaihdelleet, mutta pääosin asiakkaat ovat tällä hetkellä vailla säännöllistä työtä ja jokin sairaus tai toimintakyvyn rajoite näyttäytyy haasteena asiakkaan pääsemisessä tai palaamisessa takaisin työelämään. Osalla asiakkaista on myös sosiaalityön tarvetta sekä avun tarvetta toimeentuloa turvaavien etuuksien selvittämisessä. Monilla asiakkailla on haettu tai suunniteltu haettavaksi sairauspäivärahaa, sen jatkamista, tai kuntoutustukea. Yhdessä asiakkaan kanssa on mietitty soveltuvaa polkua: mikä on oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen palvelu/toimenpide, millä toimeentulolla ja kuka vastaa palvelun tuottamisesta, mihin asiakkaalla on oikeus ja mikä on ensisijaista – ja mikä taas ei näyttäydy mahdollisena. Joidenkin asiakkaiden tilanteessa saadaan yhdellä tapaamisella laadittua selkeä suunnitelma eteenpäin ja nimettyä vastuutaho/-henkilö, joka asiakasta jatkossa ohjaa. Asiakkaan asia voi tarpeen mukaan palautua tiimiin uudelleen, tai asian etenemistä voidaan seurata tiimissä/verkostossa ilman asiakasta, vastuutahon/-henkilön toimesta ja konsultoimalla muita ammattilaisia.
Asiakkaan palveluihin ohjautuminen tehostuu, kun ammattilaisten osaaminen työkyvyn tuen tarpeesta ja työkyvyn riskien tunnistamisesta sekä työkyvyn tuen tiimin toiminnasta lisääntyy. Ohjausprosessin selkiyttämiseksi yhteismitallisten mittareiden ja menetelmien löytäminen ja niiden yhteisesti sovittu käyttö tukevat tuen tarpeen tunnistusta. Ne lisäävät yhteisen ymmärryksen luomista jäljellä olevan työkyvyn tunnistamisessa, asiakkaan toiminta- ja työkyvyn tukemisessa ja työllistymisen edellytysten tunnistamisessa.
Asiakasvastaavamallin toiminta edellyttää eri yhteistyötahoja yhdistävää yhteistä tahtotilaa yli organisaatiorajojen sekä yhteistyökäytänteiden vahvistamista. Hankkeessa on jalkautettu asiakasvastaavatoimintamallia osana työkyvyn tiimin toimintaa. Asiakasvastaavamalli on otettu ajatuksena hyvin vastaan ja tämän kaltaista toimintaa on jo ollutkin. Asiantuntijoilla on tahtotilaa varmistaa, että verkosto asiakkaan ympärillä toimii ja asiakas saa tarvitsemansa tuen ja avun. Asiakasvastaavanmallin tarkoitus on, että asiakkaan palvelukokonaisuutta koordinoi yksi ammattilainen kerrallaan. Asiakasvastaava tietää, mitkä palvelut asiakkaalle kuuluvat ja kuka kulloinkin vastaa missäkin vaiheessa mistäkin palveluista. Asiakasvastaava myös tukee asiakasta pysymään palvelujen piirissä ja palvelupolulla. Toimintamalli lisää myös asiakkaan turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta, koska asiakas tietää, kehen voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Asiakasvastaavamallin mukaista koordinoivaa työtä tekevä on sovittu työkyvyn tuen tiimissä, hänellä on osaamista ja työaikaa resursoitu ohjaustyöhön.
Saadun palautteen mukaan asiakasvastaavatoiminta on vasta muotoutumassa. On huomattu, että varsinkin palveluiden nivelvaiheet ovat haastavia, jolloin asiakasvastaavan nimeäminen palvelusta toiseen siirryttäessä on saattanut jäädä nimeämättä. Asiakkaalla on saattanut olla myös useampi asiakasvastaava verkostossa, jolloin asiakkaan kokonaistilanne saattaa jäädä hahmottamatta ja tehdään päällekkäisiä tai/ja ristiriitaisia toimenpiteitä. Verkostossa koetaan myös, että asiakas ei aina tiedä kuka toimii hänen asiakasvastaavanaan. Myöskään ammattilainen ei aina itse tunnista toimivansa asiakasvastaavan roolissa. Asiakasvastaavanmallin kirkastamisessa on keskeistä, että sovitaan säännönmukaisesti eri toimijoiden kanssa siitä, kuka kulloinkin ottaa asiakasvastaavan roolin. Yksiselitteisesti roolia ei voida nimetä kenellekään vaan se täytyy aina tapauskohtaisesti sopia.
Hankkeessa mallinnettiin alkupalvelun ja työkyvyn tuen tiimin yhdeksi työkaluksi työkyvyn tuen saate- ja suunnitelmalomake. Työkyvyn tuen -suunnitelma koostuu kahdesta osiosta: saatteesta sekä varsinaisesta suunnitelmaosiosta. Saateosioon kerätään asiakkaan taustatiedot ja toiminta -, työ- sekä työllistymiskykyyn vaikuttavat olennaiset tiedot. Suunnitelmaosiossa sovitaan yhdessä asetettavat tavoitteet, joihin työskentelyllä pyritään. Lisäksi sovitaan osatavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi (toteutus, aikataulu ja tekijät) sekä asiakkaalle nimetään asiakasvastaava. Asiakasvastaava toimii yhteyshenkilönä asiakkaan ja verkoston välissä sekä seuraa ja arvioi asiakkaan asioiden etenemistä suunnitelman mukaisesti. Asiakasvastaava voi vaihtua prosessin aikana.
Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa sekä konkretisoi asiakkaan tavoitteita ja yhteistyötä verkoston kanssa. Suunnitelman tehtävänä on välittää tietoa eri ammattilaisten ja organisaatioiden välillä sekä sujuvoittaa asiakkaan tarvitsemien palvelujen toteutumista.
Sampoharjussa saate - ja suunnitelma -lomakkeesta on luotu potilastietojärjestelmään fraasi asiakassuunnitelman muotoon. Lomake on ollut kokeilussa myös muissa pilottikunnissa, hanke on kannustanut käyttämään suunnitelmaosiota tsekkilistana arjen työn tukena. Syksystä 2022 lähtien asiakas on voinut itse täyttää työkyvyn tuen saatelomakkeen sähköisesti sosiaali- ja terveyshuollon sähköisen asioinnin Hyvis -palvelualustalla. Täytetty saatelomake ohjautuu OmaKS:n Työkyvyn tuen tiimin alkupalveluun sosiaaliohjaajalle jatkotyöskentelyä varten.
Hankkeen aikana nousi myös esiin tarve rakentaa sote-keskuksen rakenteisiin väylä yhdistysten ja työkyvyn tiimien välille. Yhdistysten palveluita ei tunneta tarpeeksi ja sote-ammattilaiset eivät näin ollen hyödynnä palveluita riittävästi oman työnsä tukena. Yhdistyskentän moninaisuuden takia on vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja löytää asiakkaan tilanteeseen sopivat järjestöjen palvelut. Keväällä 2022 hanke aloitti keskustelun Keski-Suomen yhteisöjen tuen, tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman, Huhtasuon Asa ry:n, Jyväskylän Setlementti ry:n ja Suvimäen klubitalon kanssa yhdistysten roolista työllistymisen tukemisessa. Yhdistykset toivovat julkisen sektorin toimijoilta aktiivisempaan roolia yhteistyön aloittamiseen. Tulevalla hyvinvointialueella on vahva tahtotila yhteistyöhön kehittämiseen ja tätä kautta asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Yhdistysten vahvuutena on mm. mahdollisuus luoda luottamuksellisia asiakassuhteita, mahdollisuus asiakkaan rinnalla kulkemiseen ja toimia ”sanoittajana” palveluviidakossa. Yhteistyö on muotoutumassa.
Työkyvyn tuen tiimien jalkauttamisessa on edetty eri tahtiin eri pilottikunnissa, ja käytänteetkin hieman vaihtelevat – ajatus ja tahtotila pohjalla on kuitenkin kaikilla yhteinen - edistää yhteisten asiakkaitten työ- ja toiminakykyä. Pilottikunnissa asiakasmäärä on ollut maltillinen, joka on mahdollistanut matalan kynnyksen ohjaamisen ammattilaiselta toiselle pienissä organisaatioissa sekä helpottanut yhteisajan varaamisen verkoston kokoontumiselle.
Työkyvyn tuen tiimien asiantuntijoiden roolit ovat selkiytymässä, edelleen kuitenkin vaaditaan yhteistä kehittämistä toimintatapojen ja tiedonkulun parantamiseksi. Tiedottamista myös olemassa olevien ja kännistyvien työkyvyn tuen tiimien yhteystiedoista tarvitaan kentällä tietoisuuden lisäämiseksi. Kehitettävää on vielä saatetiedon kokoamisessa työkyvyn tuen tiimin monialaista tapaamista varten.
Tulevalla Keski-Suomen hyvinvointialueella sote-keskukset ovat moniammatillisia, tiimimalli -ajatteluun pohjautuvia keskuksia, joiden ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa ja asiakkaan ohjautumisessa alkupalveluun. Jatkossa, hankkeen päättyessä, Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelman tiimimallivalmentajat jalkauttavat ja vahvistavat työkyvyn tuen tiimin -mallia osana tiimimallin jalkautusta Keski-Suomen terveysasemille.