Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.

Toteutuspaikka
Keski-Suomi
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Kirsi Nieminen

Luotu

14.05.2021

Viimeksi muokattu

13.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudella tarkoitetaan työttömien palvelujen yhteensovittamista yli hallintorajojen tehtävässä yhteistyössä sekä työnjaosta ja vastuista sopimista.

Palveluiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota palvelutarpeen tunnistamiseen, palveluiden järjestämiseen, ohjaamiseen ja eri palveluiden yhteensovittamiseen siten, että palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden. Ammattilainen ottaa aktiivisesti työkyvyn puheeksi riippumatta  siitä, minkä takia asiakas on hakeutunut palveluun - palvellaan ja ohjataan asiakasta kokonaisvaltaisesti.

Selvitetään työttömien palvelutarve, työkyky ja kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllisesti ja monialaisesti verkostotyönä asiakkaan kanssa yhdessä. Tarvitaan myös palveluita koordinoivaa osaamista, jolla varmistetaan asiakasohjaus ja palveluiden järjestäminen. Tällä varmistettaan työttömille heille kuuluvat palvelut ja etuudet.

Tavoitteena on asiakkaiden palvelujen piiriin ohjautuminen jouhevasti ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, esimerkiksi työllisyyttä tukevat palvelut ja kuntoutus päästään aloittamaan riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Työkyvyn tuen tiimin -toimintamalli ja käytänteet ovat  vakiintuneet sotekeskuksissa Keski-Suomen kunnissa. Tiimi toimii säännöllisesti ja toiminta on juurrutettu organisaatioiden rakenteisiin, mikä mahdollistaa verkosto-ja hallintorajat ylittävän yhteistyön.

Työkyvyn tuen tiimiin liittyy vahvasti myös asiakasvastaavamalli. Tällä toiminnalla varmistetaan asiakasohjaus, palveluiden järjestäminen ja koordinointi. Asiakkuusvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö tiimistä tai muista palveluista.

Työkyvyn tuen tiimin yksi työkalu on työkyvyn tuen saate ja suunnitelma -lomake. Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta sekä asiakkaan prosessin etenemisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa.

 

Toimintaympäristö **

Keski-Suomi on 23 kunnan, 6 seutukunnan ja 272 682 asukkaan (vuoden 2021 lopussa) maakunta. Maakuntien kokovertailussa Keski-Suomi on maan 5. suurin. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (187 111 asukasta, eli 69 % maakunnan väestöstä). Tiheintä asutus on Jyväskylän kaupunkialueella. Pienempiä väestön keskittymiä löytyy Äänekosken, Jämsän, Saarijärven ja Keuruun keskusalueilta. Erityisen harvaa asutus on pohjoisessa Keski-Suomessa sekä maakunnan läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla. (Lähde: Keski-Suomen väkiluku)

Työikäisten, 15 – 64- vuotiaiden määrä laskee niin Keski-Suomessa kuin koko maassa. Työikäisiä oli 11 600 vähemmän vuonna 2020 kuin kymmenen vuotta aiemmin. Muuramessa ja Jyväskylässä työikäisten määrä on kasvanut, muissa Keski-Suomen kunnissa työikäisten määrä on ollut laskussa. (Lähde: Vuosimuutokset 15-64 -vuotiaissa)

Keski-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan vuoden 2022 huhtikuussa Keski-Suomessa oli yhteensä 13 872 työtöntä työnhakijaa työttömyysasteen ollessa 11,2 %. Työttömyys vaihtelee pilottikunnissa. Hankasalmella työttömiä työnhakijoita oli 204 työttömyysasteen ollessa 10,5 %. Keuruulla työttömiä työnhakijoita oli 309 työttömyysasteen ollessa 8,1%. Jyväskylässä työttömiä työnhakijoita oli 8 319 työttömyysasteen ollessa 11,9%. Laukaassa työttömiä työnhakijoita oli 699 työttömyysasteen ollessa 8,3 % . Viitasaarella työttömiä työnhakijoita oli 241 työttömyysasteen ollessa 9,9 %. Yhteensä pilottikunnissa oli työttömiä työnhakijoita 9772. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa 2022 pilottikunnissa yhteensä 4162. (Lähde: Keski-Suomen työllisyyskatsaus / Alueellinen taulukko )

Keski-Suomessa työkyvyttömyys ja erityisesti mielenterveydestä johtuva työkyvyttömyys ja sairauspäiväpäivärahan tarve on muuta maata yleisempää. Työikäisten arvion mukaan työkyky arvioidaan myös muuta maata heikommaksi. (Lähde: Sotkanet) Kelan ja Eläketurvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kuntoutusta saaneilla työhön palaaminen on yleisempää. Kuntoutusta saaneista 21 % ja niistä, jotka eivät kuntoutusta olleet saaneet, 10 % oli työssä neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta. Erityisesti nuorimmilla kuntoutustuen jatkuminen oli selvästi harvinaisempaa niiden joukossa, jotka olivat saaneet kuntoutusta. Kuntoutusta saaneet nuoret olivat myös harvemmin siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin työhön. Opiskelu- ja työkykyä edistävään kuntoutukseen ja muihin palveluihin pitäisi päästä aiempaa varhemmin ennen kuin riski pitkittyvään työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi. Tulosten mukaan kuntoutus vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja edistää palaamista työhön, vaikka kuntoutustuki olisikin jo alkanut. (Lähde: Selvitys kuntoutustukea saaneista)

Keski-Suomen useissa kunnissa sekä työterveyshuolloissa, Työ- ja elinkeino (TE) -palveluissa ja työllisyyspalveluissa on ryhdytty kehittämään osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelupolkuja ja yhteistyörakenteita. Näiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä on edelleen tarpeen yhtenäistää, selkeyttää ja tehostaa saumattomien palvelupolkujen luomiseksi. Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen, ohjaus ja neuvonta terveyden- ja sosiaalihuollon, työllisyyspalveluiden ja kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittämiseksi sekä terveystarkastukset tukevat toiminta- ja työkykyä ja nopeuttavat työllistymistä. Nämä edistävät hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. (Lähde: Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma – Terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2021-2023).

Työkykyohjelman Keski-Suomen Meijän kyvyt käyttöön -hanke vastaa näihin tarpeisiin. Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen tavoitteena on työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen palvelurakenteiden sekä toimintamallin selkeytyminen ja yhdenmukaistaminen sekä osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien työ- ja toimintakyvyn, työllistymiskyvyn sekä työelämäosallisuuden vahvistaminen. (Lähde: Meijän kyvyt käyttöön -hanke) Yhteistyötä tehdään Kela sote-keskuksissa -projektin  (2020 - 2022), Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja työllisyyden kuntakokeilu hankkeen kanssa. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat työkyvyn tuen piirissä toimivien ammattilaisten verkosto. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä palveluohjauksellinen työote edistävät työttömien, osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien palveluiden piiriin ohjautumista matalalla kynnyksellä. Näin mahdolliset työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen haasteet saadaan näkyviksi varhemmin.  Lisäksi moniammatillisuutta hyödyntäen tuetaan asiakkaiden etenemistä kohti työllistymistä eri keinoja ja menetelmiä käyttäen. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty pilottikuntien monialaisten verkostojen työpajatyöskentelyssä.  Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuki - työkyvyn ja työllistymisen tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Toimintamallin tavoitteiden kartoitus

Määritellään tavoitteet, joihin työkyvyn tuen tiimin tulee vastata. Toimintamallin mallintamiseksi kartoitettiin ammattilaisten osaamisten vahvistamisen tarpeen sekä käytettävissä olevat resurssit että toimintatavat. Kartoituksen pohjalta määritellään palveluiden ja niiden käytön uudistamistarpeet. Tässä yhteydessä kartoitettiin viranomaisverkostot, yhteistyökäytänteet ja käytettävissä olevat tietojärjestelmät. Jatkossa kartoitetaan järjestöverkostot ja rakennetaan sujuvat yhteistyökäytännöt. 

2. Toimintamallin suunnittelu

Tavoitteiden mukaan määritellään tarvittavat palvelut ja kuvataan palveluketjut. Hyviä jo olemassa olevia käytäntöjä vahvistetaan ja uusia kehitteillä olevia toimintoja pilotoidaan yhteistyöverkostojen kanssa.

3. Organisaation, resurssien, uusien osaamistarpeiden ja nimikkeiden määrittäminen

Realistiset resurssit huomioiden luodaan toimintamalli, joka palvelee ammattilaisia sekä heidän asiakkaitaan. Sovitun toimintamallin muotoilun jälkeen ammattilaisten osaamista vahvistetaan ja koulutusta kohdennetaan heidän osaamistarpeiden mukaan. Lisäksi pilottikuntiin ja organisaatioihin nimetään vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat työkyvyn tuen tiimin toimintaa.

4. Työkyvyn tuen tiimin toiminnan varmistaminen

Työkyvyn tuen tiimin toiminta edellyttää eri yhteistyötahoja yhdistävää yhteistä tahtotilaa yli organisaatiorajojen sekä yhteistyökäytänteiden vahvistamista. Myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja tiivistettävä.

5. Toimintamallin arviointi

Toimintamallin arviointia tehdään piloteissa saadun kokemusten ja palautteiden pohjalta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus on muotoutunut Keski-Suomen kuntien hyvistä käytänteistä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeelle annetusta toimeksiannosta. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallin kuvauksen avulla työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut ja tuen joustavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa mallinnettiin Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta visuaalinen ja interaktiivinen kuvaus. Kuvaus havainnollistaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden eri osa-alueita ja työkyvyn tuen prosessin läpileikkaavia kokonaisuuksia. Vuoden 2022 loppuun mennessä visuaalinen ja interaktiivinen kuvaus muokataan vastaamaan saavutettavuusdirektiiviä. Kuvaus tulee löytymään Hyvinvointialueen Hyvaks.fi -sivustolta.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisella luodaan kokonaiskuva saatavilla olevista toiminta- ja työkykyä sekä työllistymistä tukevista palveluista sekä selkiytetään palveluihin ohjaamista. Palvelukokonaisuudessa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin. 

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden visuaalisesta ja interaktiivisesta kuvauksesta pyydettiin hankkeen yhteistyöverkostolta palautetta webropol-kyselyn avulla. Palautekysely lähetettiin n. 250 henkilölle. Kyselyn vastaamisen aukioloaikana lähetettiin yksi muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Vastauksia saatiin 11. Vastauksista kuusi oli terveydenhuollon ammattilaisilta, kaksi sosiaalihuollon ammattilaisilta, kaksi palveluntuottajilta ja yksi joku muu.

Kysyttäessä vastaajilta kuinka hyvin tunnet työkyvyn ja työllistymisen palveluita ja keinoja entuudestaan asteikolla 0 - 10, nollan tarkoittaessa ei lainkaan ja 10 tunnen hyvin. Pienin arvo oli 3 ja maksimiarvo oli 10. Keskiarvo vastauksissa oli 7,5 eli vastaajat tunsivat työkyvyn ja työllistymisen palveluita sekä keinoja entuudestaan kohtuullisen hyvin.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden palautekyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan palvelukokonaisuutta. Vastausvaihtoehtoja olivat: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä ja en osaa sanoa. Vastauksien vähäisestä määrästä (=n-määrä) johtuen on palautteesta haastavaa tehdä johtopäätöksiä. Vastaukset kuitenkin tukivat kentältä saatua suullista palautetta: interaktiivinen työkalu tukee ammattilaisen työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden hahmottamista, arjen asiakastyötä ja tieto on löydettävissä yhdestä paikasta, helposti.

Olette tehneet mahtavaa työtä kartoittaessanne työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden - laajin katsaus yhdessä paikalla, jonka olen nähnyt.”

”Kiitos. Olette tehneet hyvän tietopaketin.”

Palautteen perusteella interaktiiviseen työkaluun ja sen sisältöön perehtyminen vaatii aikaa. Sisältö koettiin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Käytettävyys ja tiedon löytyminen nopeutuvat työkalun käytön myötä.

”Aineistoa on niin paljon, että täytyy perehtyä hyvin. Jatkan mielelläni aineistoon tutustumista … voin ikään kuin pelata työaikana työkyvyn tuen palvelupeliä.

”Kattava paketti! Aluksi ehkä vähän huimaa … vaatii alkuun aikaa, että ehtii tutustua kokonaisuuteen. Tämän jälkeen tarvittava tieto suht helposti löydettävissä”

Pyysimme palautekyselyssä vastaajilta kehittämisehdotuksia, joita olemme huomioneet mahdollisuuksien mukaan kehittäessämme työkalua. Kehittämisehdotuksia tuli lähinnä visuaaliseen ilmeeseen liittyen.

"Kauhean sekavat sivut. Hengästyttävän paljon linkkejä sivulta toiselle. Kovin epäselväksi jäi kuitenkin, että mikä tuon työkyvyn tuen tiimin lisäarvo ja merkitys on asiakkaan kannalta. Helpottaako se millään tavalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä vai onko taas vaan yksi lisäpalikka palveluhimmeliin. Ei vakuuttanut.” 

”Etusivu: työkyvyn tuen palvelukokonaisuus on kyllä kattava, mutta ongelma onkin siinä, että siinä on niin paljon kaikkea. Myös graafisessa ulkoasussa olisi kehitettävää mm. valkeat tekstit eivät tahdo erottautua oranssia/punaista vasten.”

”Visuaalinen ilme selkeä, mutta jotenkin "vanhanaikainen"

Kyselyn lisäksi olemme saaneet yhtiestyökokouksissa paljon suullista positiivista palautetta interaktiivisesta työkalusta. Henkilöt ovat kuvanneet, että klikkailemalla avautuu sisällöstä uutta tietoa ja tieto tukea arjen asiakas työhön.

Pilottikunnista Hankasalmella, Laukaassa ja Viitasaarella ja Jyväskylässä Sampoharjun terveysasemalla työkyvyn tuen tiimit käynnistyivät portaittain vuoden 2021 lopulla ja alkuvuoden 2022 aikana. Vuoden 2022 aikana toimintamallia vietiin Keski-Suomen muihin kuntiin yhdessä Tulevaisuuden sote-keskus – ja Kela sote-keskuksissa -hankkeen kanssa. Työskentelyn tarkoituksena oli yhteistyöverkoston tunnistaminen ja sen työskentelyn tiivistäminen, työkyvyn tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, työkyvyn tuen tiimin nimeäminen ja asiakasvastaavamallin rakentaminen. Kunnissa työkyvyn tuen tiimin kehittäminen aktiiviseksi toimintamalliksi jatkuu edelleen siirryttäessä hyvinvointialueelle.

Keski-Suomen työkyvyn tuen tiimi -malli rakentuu kahdesta osasta: alkupalvelusta ja työkyvyn tiimistä. Alkupalvelun tarkoitus on kaksitahoinen: asiakkaalle matalankynnyksen palvelu ja ammattilaiselle konsultointi ja vastinparityöskentelyn mahdollistava palvelu. Alkupalvelun tavoite on tuoda palvelut hyvin helposti saataville, jotta tavoitettaisiin myös palveluiden ulkopuolella olevat työikäiset palveluiden piiriin. Alkupalvelu vastaa osaltaan siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti. Näin vältytään ongelmien pitkittymiseltä, jolloin ne helposti myös mutkistuvat ja kasaantuvat. 

Alkupalveluun asiakas voi itse ottaa yhteyttä puhelimitse, käyttää sähköisiä yhteydenotto välineillä tai poiketa paikan päälle. Alkupalveluun voi ohjautua myös toisen palvelun tai ammattilaisen kautta. Lähetettä alkupalveluun ei tarvita.

Asiakkaan yhteydenoton yhteydessä ammattilainen tekee tilannekartoituksen ja arvion asiakkaan tuen tarpeesta ja verkostosta, jonka perusteella asiakas saa neuvontaa ja ohjautuu tarvittaessa eteenpäin. Asiakas voidaan ohjata esimerkiksi omahoitopalveluiden piiriin tai varata aika verkostossa toimijoiden vastaanotolle, esimerkiksi työikäisten terveystarkastukseen tai työkyvyn tuen tiimin monialaiselle vastaanotolle. Jos asiakkaalla ei ole asiakasvastaavaa, alkupalvelun työntekijä koordinoi palveluita siihen saakka, kunnes työkyvyn tiimissä tai muissa palveluissa sellainen sovitaan. 

Alkupalvelussa toimiva ammattilainen toimii verkoston ammattilaisille konsultointi kanavana ja vastintyöparina. Verkostoon kuuluvat ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä alkupalveluun, kun tuntevat tarvitsevansa tukea työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa, palvelutarpeen arvioinnissa ja/tai palveluiden suunnittelussa. Työparina ammattilaiset voivat asiakkaan kanssa esimerkiksi koota asiakkaan tarpeita ja tavoitteita vastaavan työkyvyn tiimin kokoonpanon. Aina ei tarvita työkyvyn tuen tiimin verkostoa, vaan asia voidaan ratkaista jo vastinparityöskentelyn avulla alkupalvelussa.

Keski-Suomen työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa alkupalvelu toimii työkyvyn tuen tiimin kokoavana tahona, jotta mukaan saadaan tarvittavat verkoston toimijat. Yhteisen tietojärjestelmän puute estää nykyisin hallintorajat ylittävän yhteistyön ilman koordinoivaa tahoa.

Työkyvyn tuen tiimi on hallintorajat ylittävä yhteistyön vastaanotto. Tiimi rakentuu aina tarve- ja asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden mukaan. Työkyvyn tuen tiimin verkostoon kuuluu keskeisesti sote-, työllisyys- ja TE-palveluiden sekä KELA:n ammattilaiset. Lisäksi tiimiin kutsutaan muut tarvittavat ammattilaiset, mm. järjestöt, palveluntuottajat, työterveyshuolto, koulutuspalvelut, rikosseuraamuslaitos sekä asiakkaan läheiset tai tukihenkilö.

Työkyvyn tuen tiimi tulee vastaamaan työkyvyn ja työllistymiseen liittyvän tuen erityisosaamisesta. Työkyvyn tuen tiimin avulla asiakas saa tuen ja avun oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti toiminta- ja työkyvyn haasteisiin. Siten myös tuetaan asiakkaan työllistymistä, vaikka se ei olisi sillä hetkellä ensisijainen tavoite. Näin toimien varmistetaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja etuudet.

Asiakasvastaava-toimintamalli liittyy vahvasti työkyvyn tuen tiimin -toimintamalliin. Asiakasvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö työkyvyn tuen tiimistä tai muista palveluista. Asiakasvastaava koordinoi asiakasohjausta, palveluiden järjestämistä ja asiakkaan etenemistä työkyvyn tuen palvelupolulla. Näin varmistettaan asiakkaalle kuuluvat oikea-aikaiset palvelut ja etuudet.

Keski-Suomen alueen pilottikunnissa hankkeen mallintamaa työkyvyn tuen tiimin alkupalvelu -toimintamallia on lähdetty toteuttamaan työkyvyn tuen tiimeissä. Esimerkiksi Sampoharjun terveysasemalla terveysaseman henkilökunta ohjaa asiakkaan alkupalveluun, jos työkyky on uhattuna, seuraavilla kysymyksillä:

  • Onko asiakas työelämässä?
  • Jos ei ole, onko sairauslomalla tai jonkun palvelun piirissä?
  • Onko tehty terveystarkastusta?

Pilottikunnissa työkyvyn tuen tiimiin on nimetty keskeiset asiantuntijat sekä verkostoon tarvittaessa kutsutaan mukaan muut olennaiset osallistujat. Tiimit kokoontuvat pääsääntöisesti säännöllisesti. Työkyvyn tuen tiimiin kokoonkutsuja vaihtelee kunnissa, osassa kuntia koordinointi vastuu on terveydenhuollon ammattilaisella ja osalla kunnan työllisyyspalveluilla. Sampoharjun terveysasemalla työkyvyn tuen tiimin toimintamalli integroitiin sisään terveysaseman vastaanoton uuteen tiimimalliin.

Ensimmäiset työkyvyn tuen tiimin tapaamiset järjestettiin yhteisten toimintakäytänteiden sopimiseksi, verkoston kartoittamiseksi sekä verkoston jäseniin tutustumiseksi. Tapaamisella sovittiin esim. kirjaamisen käytänteistä sekä asiakkaan suostumusluvan pyytämisestä verkoston yhteistyölle (esim. Kela Y100 -lomake). Lisäksi useimmissa tiimeissä ammattilaiset konsultoivat asiakastapaukseen liittyen verkoston ammattilaisia (suostumukset yhteistyöhön oli otettu asiakkaalta etukäteen tai tapausta käsiteltiin anonyymisti). Asiakasvastaava sovitaan työkyvyn tuen tiimissä.

Pilottikunnissa, kevään 2022 aikana, työkyvyn tuen tiimit toimivat ja tiimeissä on ollut mukana myös asiakkaita. Tiimit ovat monialaisia ja ne kokoontuvat säännöllisesti. Kaikkiin tiimeihin ei ole saatu nimettyä omaa lääkäriä. Tiimien työskentelyssä on havahduttu siihen, että työskentelyn sujuvuutta lisää tiimin nimetty lääkäri. Kela sotekeskuksissa -projekti on ollut tiiviisti mukana keväästä 2021 alkaen kehittämässä työkyvyn tuen tiimimallia sekä on päässyt kokeilemaan mallia käytännön asiakastyössä yhdessä pilottikuntien ja Sampoharjun terveysaseman kanssa.

Ammattilaisen näkökulmasta, verkostoyhteistyö luo yhtenäiset työkyvyn tuen tunnistamisen mallit, sitouttaa eri tahoja yhteistyöhön ja luo uudenlaista työskentelykulttuuria. Työkyvyn tuen tiimi tekee monialaista yhteistyötä, asiantuntijuuden jakaminen lisääntyy ja sitä myötä myös ammatillinen osaaminen vahvistuu, myös päällekkäinen työ vähenee. Kun kaikilla on yhteinen ymmärrys tehtävästä ja yhteisistä tavoitteista, niin myös vältytään ristiriitaisilta toimenpiteiltä.

”Yhdessä tekemällä näkökulmat laajenee, ammatillinen osaaminen vahvistuu ja   konsultointikynnys eri               ammattiaisten välillä madaltuu”

”Haetaan uutta työntekemisen mallia, moniammatillista ja -alaista työtä vahvistetaan, etsii vielä uomiaan”

Asiakkaan näkökulmasta asiakas toimii työkyvyn tuen prosessissa aktiivisena ja tasa-arvoisena tiedon tuottajana, hän saa tiimiltä päätöksen tekonsa tueksi oikeaa tietoa. Työkyvyn tuen tiimi tukee hänen palvelupolkunsa rakentumista yksilöllisesti, tarpeiden mukaan, vahvistaen työ- ja toimintakykyä ja työllistymisen edellytyksiä.  Erityisesti konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen löytyminen on vienyt asiakasta eteenpäin.

”Näin moni ihminen on auttamassa minua, enkä jää tämän asian kanssa yksin”

Työkyvyn tuen tiimiin ohjautuneiden asiakkaiden tilanteet ovat vaihdelleet, mutta pääosin asiakkaat ovat tällä hetkellä vailla säännöllistä työtä ja jokin sairaus tai toimintakyvyn rajoite näyttäytyy haasteena asiakkaan pääsemisessä tai palaamisessa takaisin työelämään.  Osalla asiakkaista on myös sosiaalityön tarvetta sekä avun tarvetta toimeentuloa turvaavien etuuksien selvittämisessä. Monilla asiakkailla on haettu tai suunniteltu haettavaksi sairauspäivärahaa, sen jatkamista, tai kuntoutustukea. Yhdessä asiakkaan kanssa on mietitty soveltuvaa polkua: mikä on oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen palvelu/toimenpide, millä toimeentulolla ja kuka vastaa palvelun tuottamisesta, mihin asiakkaalla on oikeus ja mikä on ensisijaista – ja mikä taas ei näyttäydy mahdollisena. Joidenkin asiakkaiden tilanteessa saadaan yhdellä tapaamisella laadittua selkeä suunnitelma eteenpäin ja nimettyä vastuutaho/-henkilö, joka asiakasta jatkossa ohjaa. Asiakkaan asia voi tarpeen mukaan palautua tiimiin uudelleen, tai asian etenemistä voidaan seurata tiimissä/verkostossa ilman asiakasta, vastuutahon/-henkilön toimesta ja konsultoimalla muita ammattilaisia.

Asiakkaan palveluihin ohjautuminen tehostuu, kun ammattilaisten osaaminen työkyvyn tuen tarpeesta ja työkyvyn riskien tunnistamisesta sekä työkyvyn tuen tiimin toiminnasta lisääntyy. Ohjausprosessin selkiyttämiseksi yhteismitallisten mittareiden ja menetelmien löytäminen ja niiden yhteisesti sovittu käyttö tukevat tuen tarpeen tunnistusta. Ne lisäävät yhteisen ymmärryksen luomista jäljellä olevan työkyvyn tunnistamisessa, asiakkaan toiminta- ja työkyvyn tukemisessa ja työllistymisen edellytysten tunnistamisessa. 

Asiakasvastaavamallin toiminta edellyttää eri yhteistyötahoja yhdistävää yhteistä tahtotilaa yli organisaatiorajojen sekä yhteistyökäytänteiden vahvistamista. Hankkeessa on jalkautettu asiakasvastaavatoimintamallia osana työkyvyn tiimin toimintaa. Asiakasvastaavamalli on otettu ajatuksena hyvin vastaan ja tämän kaltaista toimintaa on jo ollutkin. Asiantuntijoilla on tahtotilaa varmistaa, että verkosto asiakkaan ympärillä toimii ja asiakas saa tarvitsemansa tuen ja avun. Asiakasvastaavanmallin tarkoitus on, että asiakkaan palvelukokonaisuutta koordinoi yksi ammattilainen kerrallaan. Asiakasvastaava tietää, mitkä palvelut asiakkaalle kuuluvat ja kuka kulloinkin vastaa missäkin vaiheessa mistäkin palveluista. Asiakasvastaava myös tukee asiakasta pysymään palvelujen piirissä ja palvelupolulla. Toimintamalli lisää myös asiakkaan turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta, koska asiakas tietää, kehen voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Asiakasvastaavamallin mukaista koordinoivaa työtä tekevä on sovittu työkyvyn tuen tiimissä, hänellä on osaamista ja työaikaa resursoitu ohjaustyöhön.

Saadun palautteen mukaan asiakasvastaavatoiminta on vasta muotoutumassa. On huomattu, että varsinkin palveluiden nivelvaiheet ovat haastavia, jolloin asiakasvastaavan nimeäminen palvelusta toiseen siirryttäessä on saattanut jäädä nimeämättä. Asiakkaalla on saattanut olla myös useampi asiakasvastaava verkostossa, jolloin asiakkaan kokonaistilanne saattaa jäädä hahmottamatta ja tehdään päällekkäisiä tai/ja ristiriitaisia toimenpiteitä. Verkostossa koetaan myös, että asiakas ei aina tiedä kuka toimii hänen asiakasvastaavanaan. Myöskään ammattilainen ei aina itse tunnista toimivansa asiakasvastaavan roolissa. Asiakasvastaavanmallin kirkastamisessa on keskeistä, että sovitaan säännönmukaisesti eri toimijoiden kanssa siitä, kuka kulloinkin ottaa asiakasvastaavan roolin. Yksiselitteisesti roolia ei voida nimetä kenellekään vaan se täytyy aina tapauskohtaisesti sopia. 

Hankkeessa mallinnettiin alkupalvelun ja työkyvyn tuen tiimin yhdeksi työkaluksi työkyvyn tuen saate- ja suunnitelmalomake. Työkyvyn tuen -suunnitelma koostuu kahdesta osiosta: saatteesta sekä varsinaisesta suunnitelmaosiosta. Saateosioon kerätään asiakkaan taustatiedot ja toiminta -, työ- sekä työllistymiskykyyn vaikuttavat olennaiset tiedot. Suunnitelmaosiossa sovitaan yhdessä asetettavat tavoitteet, joihin työskentelyllä pyritään. Lisäksi sovitaan osatavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi (toteutus, aikataulu ja tekijät) sekä asiakkaalle nimetään asiakasvastaava. Asiakasvastaava toimii yhteyshenkilönä asiakkaan ja verkoston välissä sekä seuraa ja arvioi asiakkaan asioiden etenemistä suunnitelman mukaisesti. Asiakasvastaava voi vaihtua prosessin aikana.

Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa sekä konkretisoi asiakkaan tavoitteita ja yhteistyötä verkoston kanssa. Suunnitelman tehtävänä on välittää tietoa eri ammattilaisten ja organisaatioiden välillä sekä sujuvoittaa asiakkaan tarvitsemien palvelujen toteutumista.

Sampoharjussa saate - ja suunnitelma -lomakkeesta on luotu potilastietojärjestelmään fraasi asiakassuunnitelman muotoon. Lomake on ollut kokeilussa myös muissa pilottikunnissa, hanke on kannustanut käyttämään suunnitelmaosiota tsekkilistana arjen työn tukena. Syksystä 2022 lähtien asiakas on voinut itse täyttää työkyvyn tuen saatelomakkeen sähköisesti sosiaali- ja terveyshuollon sähköisen asioinnin Hyvis -palvelualustalla. Täytetty saatelomake ohjautuu OmaKS:n Työkyvyn tuen tiimin alkupalveluun sosiaaliohjaajalle jatkotyöskentelyä varten.

Hankkeen aikana nousi myös esiin tarve rakentaa sote-keskuksen rakenteisiin väylä yhdistysten ja työkyvyn tiimien välille. Yhdistysten palveluita ei tunneta tarpeeksi ja sote-ammattilaiset eivät näin ollen hyödynnä palveluita riittävästi oman työnsä tukena. Yhdistyskentän moninaisuuden takia on vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja löytää asiakkaan tilanteeseen sopivat järjestöjen palvelut. Keväällä 2022 hanke aloitti keskustelun Keski-Suomen yhteisöjen tuen, tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman, Huhtasuon Asa ry:n, Jyväskylän Setlementti ry:n ja Suvimäen klubitalon kanssa yhdistysten roolista työllistymisen tukemisessa. Yhdistykset toivovat julkisen sektorin toimijoilta aktiivisempaan roolia yhteistyön aloittamiseen. Tulevalla hyvinvointialueella on vahva tahtotila yhteistyöhön kehittämiseen ja tätä kautta asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Yhdistysten vahvuutena on mm. mahdollisuus luoda luottamuksellisia asiakassuhteita, mahdollisuus asiakkaan rinnalla kulkemiseen ja toimia ”sanoittajana” palveluviidakossa. Yhteistyö on muotoutumassa.

Työkyvyn tuen tiimien jalkauttamisessa on edetty eri tahtiin eri pilottikunnissa, ja käytänteetkin hieman vaihtelevat – ajatus ja tahtotila pohjalla on kuitenkin kaikilla yhteinen - edistää yhteisten asiakkaitten työ- ja toiminakykyä. Pilottikunnissa asiakasmäärä on ollut maltillinen, joka on mahdollistanut matalan kynnyksen ohjaamisen ammattilaiselta toiselle pienissä organisaatioissa sekä helpottanut yhteisajan varaamisen verkoston kokoontumiselle.

Työkyvyn tuen tiimien asiantuntijoiden roolit ovat selkiytymässä, edelleen kuitenkin vaaditaan yhteistä kehittämistä toimintatapojen ja tiedonkulun parantamiseksi. Tiedottamista myös olemassa olevien ja kännistyvien työkyvyn tuen tiimien yhteystiedoista tarvitaan kentällä tietoisuuden lisäämiseksi. Kehitettävää on vielä saatetiedon kokoamisessa työkyvyn tuen tiimin monialaista tapaamista varten. 

Tulevalla Keski-Suomen hyvinvointialueella sote-keskukset ovat moniammatillisia, tiimimalli -ajatteluun pohjautuvia keskuksia, joiden ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa ja asiakkaan ohjautumisessa alkupalveluun. Jatkossa, hankkeen päättyessä, Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelman tiimimallivalmentajat jalkauttavat ja vahvistavat työkyvyn tuen tiimin -mallia osana tiimimallin jalkautusta Keski-Suomen terveysasemille.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Haasteina mallin toteuttamisessa ovat opitut toimintatavat sekä tarkastelu resursseista ja organisaatioiden vanhoista rakenteista käsin. Mallin jatkokehittelyssä on kerättävä tietoa siitä, miten nämä haasteet ratkaistaan. Muutoksen läpivientiin  tarvitaan organisaatioiden johdon tuki.  

Kansikuva
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Ready