Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.

Toteutuspaikka
Keski-Suomi
Paikkakunta tai maakunta
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Kirsi Nieminen

Luotu

14.05.2021

Viimeksi muokattu

07.07.2022
Ratkaisun perusidea **

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudella tarkoitetaan työttömien palvelujen yhteensovittamista yli hallintorajojen tehtävässä yhteistyössä sekä työnjaosta ja vastuista sopimista.

Palveluiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota palvelutarpeen tunnistamiseen, palveluiden järjestämiseen, ohjaamiseen ja eri palveluiden yhteensovittamiseen siten, että palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden. Ammattilainen ottaa aktiivisesti työkyvyn puheeksi riippumatta  siitä, minkä takia asiakas on hakeutunut palveluun - palvellaan ja ohjataan asiakasta kokonaisvaltaisesti.

Selvitetään työttömien palvelutarve, työkyky ja kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllisesti ja monialaisesti verkostotyönä asiakkaan kanssa yhdessä. Tarvitaan myös palveluita koordinoivaa osaamista, jolla varmistetaan asiakasohjaus ja palveluiden järjestäminen. Tällä varmistettaan työttömille heille kuuluvat palvelut ja etuudet.

Tavoitteena on asiakkaiden palvelujen piiriin ohjautuminen jouhevasti ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, esimerkiksi työllisyyttä tukevat palvelut ja kuntoutus päästään aloittamaan riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Työkyvyn tuen tiimin -toimintamalli ja käytänteet ovat  vakiintuneet sotekeskuksissa Keski-Suomen kunnissa. Tiimi toimii säännöllisesti ja toiminta on juurrutettu organisaatioiden rakenteisiin, mikä mahdollistaa verkosto-ja hallintorajat ylittävän yhteistyön.

Työkyvyn tuen tiimiin liittyy vahvasti myös asiakasvastaavamalli. Tällä toiminnalla varmistetaan asiakasohjaus, palveluiden järjestäminen ja koordinointi. Asiakkuusvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö tiimistä tai muista palveluista.

Työkyvyn tuen tiimin yksi työkalu on työkyvyn tuen saate ja suunnitelma -lomake. Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta sekä asiakkaan prosessin etenemisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa.

 

Toimintaympäristö **

Keski-Suomi on 23 kunnan, 6 seutukunnan ja 272 682 asukkaan (vuoden 2021 lopussa) maakunta. Maakuntien kokovertailussa Keski-Suomi on maan 5. suurin. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (187 111 asukasta, eli 69 % maakunnan väestöstä). Tiheintä asutus on Jyväskylän kaupunkialueella. Pienempiä väestön keskittymiä löytyy Äänekosken, Jämsän, Saarijärven ja Keuruun keskusalueilta. Erityisen harvaa asutus on pohjoisessa Keski-Suomessa sekä maakunnan läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla. (Lähde: Keski-Suomen väkiluku)

Työikäisten, 15 – 64- vuotiaiden määrä laskee niin Keski-Suomessa kuin koko maassa. Työikäisiä oli 11 600 vähemmän vuonna 2020 kuin kymmenen vuotta aiemmin. Muuramessa ja Jyväskylässä työikäisten määrä on kasvanut, muissa Keski-Suomen kunnissa työikäisten määrä on ollut laskussa. (Lähde: Vuosimuutokset 15-64 -vuotiaissa)

Keski-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan vuoden 2022 huhtikuussa Keski-Suomessa oli yhteensä 13 872 työtöntä työnhakijaa työttömyysasteen ollessa 11,2 %. Työttömyys vaihtelee pilottikunnissa. Hankasalmella työttömiä työnhakijoita oli 204 työttömyysasteen ollessa 10,5 %. Keuruulla työttömiä työnhakijoita oli 309 työttömyysasteen ollessa 8,1%. Jyväskylässä työttömiä työnhakijoita oli 8 319 työttömyysasteen ollessa 11,9%. Laukaassa työttömiä työnhakijoita oli 699 työttömyysasteen ollessa 8,3 % . Viitasaarella työttömiä työnhakijoita oli 241 työttömyysasteen ollessa 9,9 %. Yhteensä pilottikunnissa oli työttömiä työnhakijoita 9772. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa 2022 pilottikunnissa yhteensä 4162. (Lähde: Keski-Suomen työllisyyskatsaus / Alueellinen taulukko )

Keski-Suomessa työkyvyttömyys ja erityisesti mielenterveydestä johtuva työkyvyttömyys ja sairauspäiväpäivärahan tarve on muuta maata yleisempää. Työikäisten arvion mukaan työkyky arvioidaan myös muuta maata heikommaksi. (Lähde: Sotkanet) Kelan ja Eläketurvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kuntoutusta saaneilla työhön palaaminen on yleisempää. Kuntoutusta saaneista 21 % ja niistä, jotka eivät kuntoutusta olleet saaneet, 10 % oli työssä neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta. Erityisesti nuorimmilla kuntoutustuen jatkuminen oli selvästi harvinaisempaa niiden joukossa, jotka olivat saaneet kuntoutusta. Kuntoutusta saaneet nuoret olivat myös harvemmin siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin työhön. Opiskelu- ja työkykyä edistävään kuntoutukseen ja muihin palveluihin pitäisi päästä aiempaa varhemmin ennen kuin riski pitkittyvään työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi. Tulosten mukaan kuntoutus vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja edistää palaamista työhön, vaikka kuntoutustuki olisikin jo alkanut. (Lähde: Selvitys kuntoutustukea saaneista)

Keski-Suomen useissa kunnissa sekä työterveyshuolloissa, Työ- ja elinkeino (TE) -palveluissa ja työllisyyspalveluissa on ryhdytty kehittämään osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelupolkuja ja yhteistyörakenteita. Näiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä on edelleen tarpeen yhtenäistää, selkeyttää ja tehostaa saumattomien palvelupolkujen luomiseksi. Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen, ohjaus ja neuvonta terveyden- ja sosiaalihuollon, työllisyyspalveluiden ja kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittämiseksi sekä terveystarkastukset tukevat toiminta- ja työkykyä ja nopeuttavat työllistymistä. Nämä edistävät hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. (Lähde: Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma – Terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2021-2023).

Työkykyohjelman Keski-Suomen Meijän kyvyt käyttöön -hanke vastaa näihin tarpeisiin. Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen tavoitteena on työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen palvelurakenteiden sekä toimintamallin selkeytyminen ja yhdenmukaistaminen sekä osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien työ- ja toimintakyvyn, työllistymiskyvyn sekä työelämäosallisuuden vahvistaminen. (Lähde: Meijän kyvyt käyttöön -hanke) Yhteistyötä tehdään Kela sote-keskuksissa -projektin  (2020 - 2022), Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja työllisyyden kuntakokeilu hankkeen kanssa. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat työkyvyn tuen piirissä toimivien ammattilaisten verkosto. Ammattilaisten palveluohjauksellinen työote edistää työttömien, osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien palveluiden piiriin ohjautumista matalalla kynnyksellä. Näin mahdolliset työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen haasteet saadaan näkyviksi varhemmin.  Lisäksi moniammatillisuutta hyödyntäen tuetaan asiakkaiden etenemistä kohti työllistymistä eri keinoja ja menetelmiä käyttäen. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty pilottikuntien monialaisten verkostojen työpajatyöskentelyssä.  Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Toimintamallin tavoitteiden kartoitus

Määritellään tavoitteet, joihin työkyvyn tuen tiimin tulee vastata. Toimintamallin mallintamiseksi kartoitettiin ammattilaisten osaamisten vahvistamisen tarpeen sekä käytettävissä olevat resurssit että toimintatavat. Kartoituksen pohjalta määritellään palveluiden ja niiden käytön uudistamistarpeet. Tässä yhteydessä kartoitettiin viranomaisverkostot, yhteistyökäytänteet ja käytettävissä olevat tietojärjestelmät. Jatkossa kartoitetaan järjestöverkostot ja rakennetaan sujuvat yhteistyökäytännöt. 

2. Toimintamallin suunnittelu

Tavoitteiden mukaan määritellään tarvittavat palvelut ja kuvataan palveluketjut. Hyviä jo olemassa olevia käytäntöjä vahvistetaan ja uusia kehitteillä olevia toimintoja pilotoidaan yhteistyöverkostojen kanssa.

3. Organisaation, resurssien, uusien osaamistarpeiden ja nimikkeiden määrittäminen

Realistiset resurssit huomioiden luodaan toimintamalli, joka palvelee ammattilaisia sekä heidän asiakkaitaan. Sovitun toimintamallin muotoilun jälkeen ammattilaisten osaamista vahvistetaan ja koulutusta kohdennetaan heidän osaamistarpeiden mukaan. Lisäksi pilottikuntiin ja organisaatioihin nimetään vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat työkyvyn tuen tiimin toimintaa.

4. Työkyvyn tuen tiimin toiminnan varmistaminen

Työkyvyn tuen tiimin toiminta edellyttää eri yhteistyötahoja yhdistävää yhteistä tahtotilaa yli organisaatiorajojen sekä yhteistyökäytänteiden vahvistamista. Myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja tiivistettävä.

5. Toimintamallin arviointi

Toimintamallin arviointia tehdään piloteissa saadun kokemusten ja palautteiden pohjalta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vuonna 2021 tehtiin yhteistyötä Jyväskylän Sampoharjun terveysaseman ja neljän pilottikunnan (Hankasalmi, Keuruu, Laukaa ja Viitasaari) kanssa. Yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena oli työkyvyn tuen ja työllistymisen tuen mallinnus osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia yhdessä kuntien ammattilaisten kanssa. Työskentelyn tarkoituksena oli yhteistyöverkoston tunnistaminen ja sen työskentelyn tiivistäminen, työkyvyn tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, työkyvyn tuen tiimin nimeäminen ja asiakasvastaavamallin rakentaminen.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta mallinnettiin visuaalinen ja interaktiivinen kuvaus. Kuvaus havainnollistaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden eri osa-alueita ja työkyvyn tuen prosessin läpileikkaavia kokonaisuuksia.

Pilottikunnissa (Hankasalmi, Laukaa, Keuruu ja Viitasaari) ja Jyväskylässä Sampoharjun terveysasemalla työkyvyn tuen tiimit käynnistyivät portaittain vuoden 2021 lopulla ja alkuvuoden 2022 aikana.  Kunnissa työkyvyn tuen tiimin kehittäminen aktiiviseksi toimintamalliksi jatkuu.

Pilottikunnissa työkyvyn tuen tiimiin on nimetty keskeiset asiantuntijat sekä verkostoon tarvittaessa kutsutaan mukaan muut olennaiset osallistujat. Tiimit kokkoonutuvat pääsääntoisesti säännöllisesti. Työkyvyn tuen tiimiin kokoonkutsujana vaihtelee kunnissa, osassa kuntia koordinointi vastuu on terveydenhuollon ammattilaisella ja osalla kunnan työllisyyspalveluilla. Sampoharjun terveysasemalla työkyvyn tuen tiimin toimintamalli integroitiin sisään terveysaseman vastaanoton uuteen tiimimalliin. 

Ensimmäiset työkyvyn tuen tiimin tapaamiset järjestettiin yhteisten toimintakäytänteiden sopimiseksi, verkoston kartoittamiseksi sekä verkoston jäseniin tutustumiseksi. Tapaamisella sovittiin esim. kirjaamisen käytänteistä sekä asiakkaan suostumusluvan pyytämisestä verkoston yhteistyölle (esim. Kela Y100 -lomake). Lisäksi useimmissa tiimeissä ammattilaiset konsultoivat asiakastapaukseen liittyen verkoston ammattilaisia (suostumukset yhteistyöhön oli otettu asiakkaalta etukäteen tai tapausta käsiteltiin anonyymisti). Kevään 2022 aikana tiimeissä on ollut mukana myös asiakkaita. Asiakasvastaava sovitaan työkyvyn tuen tiimissä.

Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen mallintamaa alkupalvelu toimintamallia on lähdetty toteuttamaan kahdessa työkyvyn tuen tiimissä. Sampoharjun terveysasemalla terveysaseman henkilökunta ohjaa asiakkaan alkupalveluun, jos työkyky on uhattuna, seuraavilla kysymyksillä:

  • Onko asiakas työelämässä?
  • Jos ei ole, onko sairauslomalla tai jonkun palvelun piirissä?
  • Onko tehty terveystarkastusta?

Yhdessä pilottikunnassa on aloittanut ohjaustiimi, joka koostuu terveysaseman palveluohjaajasta, terveydenhoitajasta, sairaanhoitajista sekä työllisyyspalveluiden työkykykoordinaattorista. Ohjaustiimin ajatuksena on, että yhden pöydän ympärillä saadaan asiantuntijoiden kanssa yhdessä asioita eteenpäin jouhevasti. Tarvittaessa ohjaustiimissä kootaan moniammatillinen palaveri ja tehdään asiakassuunnitelmaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas voidaan ohjata myös suoraan lääkärille. Asiakkaan suostumuksella työkykykoordinaattori voi olla myös mukana terveystarkastuksessa sekä lääkärin vastaanotolla. Työllisyyspalveluiden omavalmentajia hyödynnetään työkyvyn arviointiin. 

Muut pilottikunnat ovat kokeneet, että asiakasmäärä on maltillinen ja mahdollistaa matalan kynnyksen ohjaamisen ammattilaiselta toiselle pienessä organisaatiossa ja on helppoa varata yhteisaika verkoston kokoontumiselle.

Meijän kyvyt käyttöön - hankkeessa on mallinnettu saate ja suunnitelma -lomake työkyvyn tuen tiimin yhdeksi työkaluksi.  Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta sekä asiakkaan prosessin etenemisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa. Suunnitelma konkretisoi asiakkaan tavoitteita ja yhteistyötä verkoston kanssa.  Suunnitelman tehtävänä on välittää tietoa eri ammattilaisten ja organisaatioiden välillä sekä sujuvoittaa asiakkaan tarvitsemien palvelujen toteutumista.Työkyvyn tuen suunnitelma koostuu kahdesta osiosta: saatteesta sekä varsinaisesta suunnitelmaosiosta. Saateosioon kerätään asiakkaan taustatiedot ja toiminta -, työ- sekä työllistymiskykyyn vaikuttavat olennaiset tiedot. Suunnitelmaosiossa sovitaan yhdessä asetettavat tavoitteet, joihin työskentelyllä pyritään. Lisäksi sovitaan osatavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi (toteutus, aikataulu ja tekijät). Sampoharjussa saate - ja suunnitelma -lomakkeesta on luotu potilastietojärjestelmään raasi asiakassuunnitelman muotoon. Lomake on kokeilussa myös muissa pilottikunnissa. 

Palautteita verkostolta ja asiakkailta:

  • yhdessä tekemällä näkökulmat laajenee, ammatillinen osaaminen vahvistuu ja konsultointikynnys eri ammattisten välillä madaltuu
  • luottamus toisen tekemiseen myös tuttuuden myötä kasvaa
  • asiakkaan ovat olleet tyytyväisiä - koska useammat asiat etenevät samalla käynnillä
  • terveystarkastukset informatiivisia, jatko-ohjaukset lääkärille toimivat
  • terveystarkastusten palautekäytäntö kehitysvaiheessa
  • haasteena henkilöstön vaihtuvuus
  • haetaan uutta työntekemisen mallia, moniammatillista ja -alaista työtä vahvistetaan, etsii vielä uomiaa
  • Korona vuoksi priorisointia on pitänyt tehdä
  • varhaista yhteistyötä työterveyden kanssa on vahvistettava
  • lääkäritapaamiset minimissä lääkäripulan vuoksi
  • järjestötoimijoiden rooli on aktiivinen
  • suostumusasiat toimivat
  • Yhteistyö verkoston välillä on ollut sujuvaa
  • Asiakkaan asioita on pystytty edistämään jouhevasti
  • Asiakkaan ovat olleet tyytyväisiä asioiden yhtäaikaiseen etenemiseen
  • asiakkaiden ohjautumisen haasteet (viestinnän tehostaminen jatkossa)
  • yhteistyön tiivistäminen työterveyshuollon kanssa nivelvaiheissa 
  • saate- ja suunnitelma -lomake on aikaa vievä ja sitä on käytetty vähän (HYVIS-palveluun liittäminen jatkossa, jossa asiakas voisi sitä jo alustavasti täyttää)

Tulevaisuuden sote -hankkeen projektityöntekijät jalkauttavat tiimimallia Keski-Suomen terveysasemille vaiheittain. Työkyvyn tuen tiimi on integroitu sisään tiimimalliin, joten sen jalkauttaminen jatkuu  Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen päättyessä edelleen.

Asiakkaan näkökulmasta työkyvyn tuen palvelupolku rakentuu yksilöllisesti tarpeiden ja tavoitteen mukaan vahvistaen työ- ja toimintakykyä sekä työllistymiskykyä, työllistymisen edellytyksiä sekä osallisuutta. Ammattilaisen näkökulmasta verkostoyhteistyö luo yhtenäiset, monialaiset työkyvyn tuen tunnistamisen mallit. Se sitouttaa eri yhteistyötahoja yhteistyöhön ja luo uudenlaista työskentelykulttuuria luoden ja rakentaen yhteistä näkemystä tilanteesta ja sen etenemisestä sekä tavoitteista yhdessä asiakkaan kanssa.

Työkyvyn tuen mallintamisen lisäksi hanke muodosti yhdessä pilottikuntien ammattilaisten kanssa palvelukuvaukset sosiaalihuollon työllistämistä tukevista palveluista. Palvelukuvausten pohjalta luotiin työkaluiksi visuaaliset palvelupolkukuvaukset. Näitä tuotoksia on tarkoitus hyödyntää luodessa hyvinvointialueen toimintamallia sosiaalihuollon työllistämistä tukevista palveluista. Lisäksi hanke on mallintanut vuonna 2021 Keski-Suomeen laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen ns. IPS-mallia pilottikunnissa sekä Työvalmennuspalvelu Kätevän kanssa.

Kunnille järjestettiin työttömien terveystarkastuksia tekevien koulutussarja. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu (JAMK) aloitti hankkeen 20:lle henkilölle Työkykykoordinaattorikoulutuksen. Työterveyslaitos järjesti  Työkyvyn tuki – työkyvyn ja työllistymisen tuen -koulutuksen, johon osallistui myös pilottikuntien henkilöstöä.

Kehittämistyötä on tehnyt tiiviisti yhteistyönä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen ja Kela sote-keskuksissa -hankkeen sekä työllisyyden kuntakokeilukuntien ja järjestöjen kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Haasteina mallin toteuttamisessa ovat opitut toimintatavat sekä tarkastelu resursseista ja organisaatioiden vanhoista rakenteista käsin. Mallin jatkokehittelyssä on kerättävä tietoa siitä, miten nämä haasteet ratkaistaan. Muutoksen läpivientiin  tarvitaan organisaatioiden johdon tuki.  

Kansikuva
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Työkyky Osatyökykyisyys Asiakasosallisuus Asiakassegmentointi Verkostot

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset Työttömät