Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallin tavoitteena on kuvata työkyvyn tuen palvelujärjestelmä ja asiakkaan tarvitsemat yksilölliset työkyvyn tuen palvelut. Mallissa korostuvat varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen tarvittaviin palveluihin.

Toteutuspaikka
Keski-Suomi
Paikkakunta tai maakunta
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Kirsi Nieminen

Luotu

14.05.2021

Viimeksi muokattu

14.12.2021
Ratkaisun perusidea **

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudella tarkoitetaan työttömien palvelujen yhteensovittamista yli hallintorajojen tehtävässä yhteistyössä sekä työnjaosta ja vastuista sopimista.

Palveluiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota palvelutarpeen tunnistamiseen, palveluiden järjestämiseen, ohjaamiseen ja eri palveluiden yhteensovittamiseen siten, että palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden. Ammattilainen ottaa aktiivisesti työkyvyn puheeksi riippumatta  siitä, minkä takia asiakas on hakeutunut palveluun - palvellaan ja ohjataan asiakasta kokonaisvaltaisesti.

Selvitetään työttömien palvelutarve, työkyky ja kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllisesti ja monialaisesti verkostotyönä asiakkaan kanssa yhdessä. Tarvitaan myös palveluita koordinoivaa osaamista, jolla varmistetaan asiakasohjaus ja palveluiden järjestäminen. Tällä varmistettaan työttömille heille kuuluvat palvelut ja etuudet.

Tavoitteena on asiakkaiden palvelujen piiriin ohjautuminen jouhevasti ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, esimerkiksi työllisyyttä tukevat palvelut ja kuntoutus päästään aloittamaan riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Työkyvyn tuen tiimin -toimintamalli ja käytänteet ovat  vakiintuneet sotekeskuksissa Keski-Suomen kunnissa. Tiimi toimii säännöllisesti ja toiminta on juurrutettu organisaatioiden rakenteisiin, mikä mahdollistaa verkosto-ja hallintorajat ylittävän yhteistyön.

Työkyvyn tuen tiimiin liittyy vahvasti myös asiakasvastaavamalli. Tällä toiminnalla varmistetaan asiakasohjaus, palveluiden järjestäminen ja koordinointi. Asiakkuusvastaavaksi nimetään asiakkaan tilanteen kannalta sopivin henkilö tiimistä tai muista palveluista.

Työkyvyn tuen tiimin yksi työkalu on työkyvyn tuen suunnitelma. Yhteinen suunnitelma sisältää palveluiden suunnittelua, yhteensovittamista ja kirjallisten suunnitelmien laatimista. Näin turvataan oikea-aikainen tavoitteellinen toiminta sekä asiakkaan prosessin etenemisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma toimii myös asiakkaalle palvelukarttana, joka auttaa asiakasta hahmottamaan palvelujensa kokonaisuutensa.

 

Toimintaympäristö **

Keski-Suomi on 23 kunnan, 6 seutukunnan ja 272 617 asukkaan (vuoden 2020 lopussa) maakunta. Maakuntien kokovertailussa Keski-Suomi on maan 5. suurin. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (187 111 asukasta, eli 69 % maakunnan väestöstä). Tiheintä asutus on Jyväskylän kaupunkialueella. Pienempiä väestön keskittymiä löytyy Äänekosken, Jämsän, Saarijärven ja Keuruun keskusalueilta. Erityisen harvaa asutus on pohjoisessa Keski-Suomessa sekä maakunnan läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla. (Lähde: Keski-Suomen väkiluku)

Työikäisten, 15 – 64- vuotiaiden määrä laskee niin Keski-Suomessa kuin koko maassa. Työikäisiä oli 11 600 vähemmän vuonna 2020 kuin kymmenen vuotta aiemmin. Muuramessa ja Jyväskylässä työikäisten määrä on kasvanut, muissa Keski-Suomen kunnissa työikäisten määrä on ollut laskussa. (Lähde: Vuosimuutokset 15-64 -vuotiaissa)

Keski-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan vuoden 2021 toukokuussa Keski-Suomessa oli yhteensä 16 315 työtöntä työnhakijaa työttömyysasteen ollessa 13,1 %. Työttömyys vaihtelee pilottikunnissa. Hankasalmella työttömiä työnhakijoita oli 212 työttömyysasteen ollessa 11,0%. Keuruulla työttömiä työnhakijoita oli 371 työttömyysasteen ollessa 11,6 %. Jyväskylässä työttömiä työnhakijoita oli 9 936 työttömyysasteen ollessa 14,3 %. Laukaassa työttömiä työnhakijoita oli 851 työttömyysasteen ollessa 10,0 % . Viitasaarella työttömiä työnhakijoita oli 261 työttömyysasteen ollessa 10,7 %. Yhteensä pilottikunnissa oli työttömiä työnhakijoita 11 631. Pitkäaikaistyöttömiä oli toukokuussa 2021 pilottikunnissa yhteensä 4 502, joka on 38,7 % pilottikuntien työttömistä työnhakijoista. Koko maakunnan työttömistä työnhakijoista pilottikuntien pitkäaikaistyöttömien osuus on 27,6 %. (Lähde: Keski-Suomen työllisyyskatsaus / Alueellinen taulukko )

Pilottikuntien alueella miesten työttömyys on naisia yleisempää. Maakunnan nuorisotyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla ja merkittävä osa työttömyydestä on rakennetyöttömyyttä, mikä liittyy usein työkykyyn, ikään, asuinpaikkaan ja osaamiseen. Toisaalta maakunnassa on avoinna työpaikkoja, joihin ei ole osaavia ammattilaisia. (Lähde: Keski-Suomen työllisyyskatsaus / Alueellinen taulukko )

Keski-Suomessa työkyvyttömyys ja erityisesti mielenterveydestä johtuva työkyvyttömyys ja sairauspäiväpäivärahan tarve on muuta maata yleisempää. Työikäisten arvion mukaan työkyky arvioidaan myös muuta maata heikommaksi. (Lähde: Sotkanet) Kelan ja Eläketurvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kuntoutusta saaneilla työhön palaaminen on yleisempää. Kuntoutusta saaneista 21 % ja niistä, jotka eivät kuntoutusta olleet saaneet, 10 % oli työssä neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta. Erityisesti nuorimmilla kuntoutustuen jatkuminen oli selvästi harvinaisempaa niiden joukossa, jotka olivat saaneet kuntoutusta. Kuntoutusta saaneet nuoret olivat myös harvemmin siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin työhön. Opiskelu- ja työkykyä edistävään kuntoutukseen ja muihin palveluihin pitäisi päästä aiempaa varhemmin ennen kuin riski pitkittyvään työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi. Tulosten mukaan kuntoutus vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja edistää palaamista työhön, vaikka kuntoutustuki olisikin jo alkanut. (Lähde: Selvitys kuntoutustukea saaneista)

Keski-Suomen useissa kunnissa sekä työterveyshuolloissa, Työ- ja elinkeino (TE) -palveluissa ja työllisyyspalveluissa on ryhdytty kehittämään osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelupolkuja ja yhteistyörakenteita. Näiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä on edelleen tarpeen yhtenäistää, selkeyttää ja tehostaa saumattomien palvelupolkujen luomiseksi. Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen, ohjaus ja neuvonta terveyden- ja sosiaalihuollon, työllisyyspalveluiden ja kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittämiseksi sekä terveystarkastukset tukevat toiminta- ja työkykyä ja nopeuttavat työllistymistä. Nämä edistävät hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. (Lähde: Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma – Terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2021-2023).

Työkykyohjelman Keski-Suomen Meijän kyvyt käyttöön -hanke vastaa näihin tarpeisiin. Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen tavoitteena on työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen palvelurakenteiden sekä toimintamallin selkeytyminen ja yhdenmukaistaminen sekä osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien työ- ja toimintakyvyn, työllistymiskyvyn sekä työelämäosallisuuden vahvistaminen. (Lähde: Meijän kyvyt käyttöön -hanke) Yhteistyötä tehdään Kela sote-keskuksissa -projektin  (2020 - 2022), Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen ja työllisyyden kuntakokeilu hankkeen kanssa. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat työkyvyn tuen piirissä toimivat ammattilaiset. Ammattilaisten palveluohjauksellinen työote edistää työttömien, osatyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien palveluiden piiriin ohjautumista matalalla kynnyksellä, siten mahdolliset työ- ja toimintakyvyn haasteet saadaan näkyviksi varhemmin.  Lisäksi moniammatillisuutta hyödyntäen tuetaan asiakkaiden etenemistä kohti työllistymistä eri keinoja ja menetelmiä hyödyntäen. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty pilottikuntien monialaisten verkostojen työpajatyöskentelyssä Teams-verkkoyhteyden kautta.  Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Toimintamallin tavoitteiden kartoitus

Määritellään tavoitteet, joihin työkyvyn tuen tiimin tulee vastata. Toimintamallin mallintamiseksi kartoitettiin ammattilaisten osaamisten vahvistamisen tarpeen sekä käytettävissä olevat resurssit että toimintatavat. Kartoituksen pohjalta määritellään palveluiden ja niiden käytön uudistamistarpeet. Tässä yhteydessä kartoitettiin viranomaisverkostot, yhteistyökäytänteet ja käytettävissä olevat tietojärjestelmät. Jatkossa kartoitetaan järjestöverkostot ja rakennetaan sujuvat yhteistyökäytännöt. 

2. Toimintamallin suunnittelu

Tavoitteiden mukaan määritellään tarvittavat palvelut ja kuvataan palveluketjut. Hyviä jo olemassa olevia käytäntöjä vahvistetaan ja uusia kehitteillä olevia toimintoja pilotoidaan yhteistyöverkostojen kanssa.

3. Organisaation, resurssien, uusien osaamistarpeiden ja nimikkeiden määrittäminen

Realistiset resurssit huomioiden luodaan toimintamalli, joka palvelee ammattilaisia sekä heidän asiakkaitaan. Sovitun toimintamallin muotoilun jälkeen ammattilaisten osaamista vahvistetaan ja koulutusta kohdennetaan heidän osaamistarpeiden mukaan. Lisäksi pilottikuntiin ja organisaatioihin nimetään vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat työkyvyn tuen tiimin toimintaa.

4. Työkyvyn tuen tiimin toiminnan varmistaminen

Työkyvyn tuen tiimin toiminta edellyttää eri yhteistyötahoja yhdistävää yhteistä tahtotilaa yli organisaatiorajojen sekä yhteistyökäytänteiden vahvistamista. Myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja tiivistettävä.

5. Toimintamallin arviointi

Toimintamallin arviointia tehdään piloteissa saadun kokemusten ja palautteiden pohjalta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • työttömien työkyvyn tuen tarpeen aktiivinen tunnistaminen
  • asiakkuus matalalla kynnyksellä ilman lähetettä
  • vastuullinen asiakasohjaus asiakkuuden päättymiseen asti
  • palvelutarpeen arviointi
  • palvelujen saannin varmistaminen
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Haasteina mallin toteuttamisessa ovat opitut toimintatavat sekä tarkastelu resursseista ja organisaatioiden vanhoista rakenteista käsin. Mallin jatkokehittelyssä on kerättävä tietoa siitä, miten nämä haasteet ratkaistaan. Muutoksen läpivientiin  tarvitaan organisaatioiden johdon tuki.  

Kansikuva
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Aihealueet

Työkyky Osatyökykyisyys Asiakasosallisuus Asiakassegmentointi Verkostot

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset Työttömät