Sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta / Palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallissa kuvataan Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaisen työllistämistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan palvelukuvaus ja -polku ja näiden sisältöjä, kohderyhmää, palvelujen järjestäjää, palveluntuottajia sekä yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaisen työllistämistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan palvelukuvaus ja -polku ja näiden sisältöjä, kohderyhmää, palvelujen järjestäjää, palveluntuottajia sekä yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.
Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaista toimintaa tarjotaan niille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella ja pois työelämästä tai muusta aktiivisesta toiminnasta. Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa (27 e) voidaan järjestää työpajalla, toimintakeskuksissa tai vastaavassa paikassa ryhmämuotoisena toimintana tai avointen työmarkkinoiden työpaikassa tapahtuvana avotyötoimintana. Sosiaalihuoltolain 27 d mukainen vammaisten työllistymistä edistävä toiminta tapahtuu työehtosopimuksen mukaisessa työssä työpaikalla.
Asiakkaat ovat henkilöitä, joilla vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn takia on vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä elämäntoiminnoista, he tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea työllistymiseen tai he tarvitsevat toimintaa arjen toimintakyvyn edistämiseen tai ylläpitämiseen. Näin ollen palvelu on kuntouttavaa, motivoivaa, kannustavaa ja pyrkii lisäämään asiakkaan toimintakykyä, elämänhallintaa ja yhteiskuntaan integroitumisen mahdollisuuksia.
Palvelusta vastaa kunnan sosiaalipalvelut ja varsinaista toimintaa voidaan järjestää kunnan tai palveluntuottajien toimesta.
Palveluun ohjaavia tahoja on useita: ammatillinen kuntoutus, mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, psykiatrinen sairaala, psykiatrian poliklinikka, aikuissosiaalityö, erityisammattiopisto, tuetun asumisen yksiköt. Osa asiakkaista löytää palveluun itse. Asiakkuus on vapaaehtoista ja näin ollen myös poistuminen omaehtoista.
Palvelun kesto on yksilöllinen ja vaihtelu suuri, sillä palvelussa voidaan olla muutamasta kuukaudesta jopa vuosiin. Palvelu perustuu yksilölliseen suunnitelmaan, joka laaditaan palvelun aloitusvaiheessa. Tuolloin tehdään lain edellyttämä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Suunnitelmaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin palvelun edetessä. Palvelusta siirtymistä tapahtuu lähinnä ammatilliseen kuntoutukseen. Osa työllistyy, lähtee opintoihin, vaihtaa paikkakuntaa tai siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan. Jonkin verran on myös niitä, jotka eivät syystä tai toisesta jatka palvelun jälkeen toiseen palveluun/toimintaan. Haasteena nähdään, että palvelusta toiseen siirtymässä voi tulla katkoksia tai odotusaikoja, jotka eivät edistä asiakkaan kuntoutusta.
Mikäli palvelua tuottaa palveluntuottaja, on taholle määritelty kriteerit, jotka toiminnan tulee täyttää. Näitä kriteereitä voi olla esim. riittävän koulutetun henkilöstön määrä, raportointi- ja seurantavelvoite sekä vaikuttavuustietojen raportointi tilaajalle ja asiakkaan kanssa tehtävä henkilökohtainen suunnitelma, johon määritellään toiminnan sisältö ja tavoitteet.
Palvelu on lakisääteinen, mutta siihen ei ole lakisääteistä oikeutta vaan palvelua ohjaa käytettävissä olevat määrärahat. Palvelulle voisi olla enemmän tarvetta kuin sitä pystytään tarjoamaan. Toisaalta pienillä paikkakunnilla palveluihin ohjautuvien määrä on pientä. Kunta voi käyttää harkintaa palvelun järjestämisessä ja lähtökohtana on asiakkaan tarpeet ja hyötyminen tuotettavasta palvelusta.
Työtoiminta (27 e) voi olla jatkumoa sosiaaliselle kuntoutukselle tai sitä voidaan järjestää myös samanaikaisesti, joten yksilöllinen harkinta on tarpeen ja tärkeää on huomioida, mistä asiakas eniten hyötyy. Pilottikunnasta saadun tiedon mukaan uusi ja nouseva ryhmä 27 d ja e mukaisen palvelun käyttäjäksi ovat nuoret, joilla on neuropsykologisia haasteita ja jotka eivät saa kehitysvammadiagnoosia, eivätkä ole oikeutettuja erityishuoltolain mukaiseen työtoimintaan.
Sosiaalihuoltolain 27 e & d -pykälien palvelukuvauksen pohjalta luotiin visuaalinen ja interaktiivinen palvelupolkukuvaus. Kuvaus havainnollistaa asiakaan palvelupolkua vaiheittain vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevaan toimintaan tai työtoimintaan ja siitä eteenpäin sekä eri toimijoita ja toimijoiden roolia palvelupolulla. Palvelupolkukuvausta voidaan hyödyntää asiakastyössä sekä työkyvyn tuen parissa toimivien ammattilaisten perehtymisessä sosiaalihuoltolain 27 e & d -pykälien mukaisiin palveluihin ja niihin liittyvään verkostotyöhön.
Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukainen palvelu sekoitetaan helposti toisiinsa, koska palvelua tuotetaan samantyyliselle asiakasryhmälle, vaikka työllistämismuodot eroavat toisistaan merkittävästi. Palvelu perustuu sosiaalihuoltolakiin (710/1982) sekä lakiin sosiaalihuoltolain muuttamisesta (68/2002) ja on kuntouttavaa ja henkilön työkykyä kartoittavaa.
Palvelu on tarkoitettu niille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille , jotka ovat olleet pitkään pois työelämästä tai muusta aktiivisesta toiminnasta tai ovat työelämän ulkopuolella. 27 d -pykälän mukaan järjestettävä toiminta on työsuhteista toimintaa, josta maksetaan palkkaa. 27 e -pykälän mukaan järjestettävä toiminta on työtoimintaa tai avotyötoimintaa ja siitä maksetaan työosuusrahaa.
Palvelu on lakisääteinen, mutta palveluun ei ole lakisääteistä oikeutta ja sitä toteutetaan talousarvion määrärahan puitteissa (pienillä paikkakunnilla määrärahasidonnaisuus ei ohjaa palvelua). Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa ei myönnetä silloin kun asiakas kykenee kuntouttavaan työtoimintaan, osallistumaan muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen tai hän saa työmarkkinatukea.
Palvelun avulla on tarkoitus vahvistaa asiakkaan elämänhallintaa erilaisten palveluntuottajan tai kunnan itsensä tuottamien sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien avulla sekä motivoimalla ja kannustamalla asiakasta. Toiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaan elämänhallintaa ja mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan. Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa voidaan järjestää työpajalla, toimintakeskuksissa tai vastaavassa paikassa ryhmämuotoisena toimintana. Palkkasuhteisessa työssä ollaan työehtojen mukaisessa työsuhteessa ja sitä toteutetaan erilaisissa työympäristöissä.
Kehittämistyön kohderyhmänä on työkyvyn tuenpiirissä toimivat ammattilaiset, joiden kautta työn tulokset välittyvät osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Asiakasymmärrystä on lisätty haastattelen kunnan työntekijää palvelupolun koostamisessa. Muiden kuntien edustajille on lähetetty sähköpostitse kuvaus kommentoitavaksi. Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia.
Toimintaa ohjaa lait, joiden mukaan toimintaa järjestetään. Kuntien rakenteet ja toiminnan järjestämistavat ovat moninaiset ja juuri siihen kuntaan mietityt ja asiakaslähtöiset. Tämä kuntien palvelun järjestämisen monimuotoisuus tuo yhtäältä rikkautta palveluun ja toisaalta haasteita yhtenäisen toimintamallin luomiseen. Myös asiakasvolyymeissa on suurta eroa ja tämä tulee huomioida palvelukuvausta tehdessä.
Kaikkia toimintamalliin sisältyviä palveluita ohjaa laki ja kunnat osaltaan toteuttavat jo palveluita tahoillaan, riippuen palveluiden tarpeesta ja resursseista. Yhtenäiset palvelukuvaukset muodostavat raamit Keski-Suomen alueen palveluille, jotka sisältyvät toimintamalliin. Tätä kautta työkyvyn tuen tiimeissä ja työkyvyn tuen parissa työskenteleville ammattilaisille, muodostuisi parempi kuva siitä, millaisia palvelut alueella on ja asiakkaille tarjotaan samankaltaista palvelua koko Keski-Suomen alueella.
Kuntien on hyvä ottaa käyttöön yhtenäiset palvelukuvaukset omassa toiminnassaan, jotta asiakkaille voidaan taata yhdenvertaiset palvelut. Kynnystä on madallettu yhteiskehittämällä toimintamalleja pilottikuntien kanssa, jolloin pilottikuntia on sitoutettu kehittämistyön aikana toimintamalleihin. Pilottikuntien palvelukuvausten käyttöönoton jälkeen palvelukuvauksia aletaan viemään muihin Keski-Suomen hankekuntiin. Palvelukuvauksia vietäessä kuntiin, kunnille kerrotaan selkeästi, mitä yhtenäisillä palvelukuvauksilla tavoitellaan ja tarjotaan mahdollisuus täydentää palvelukuvauksia. Näillä toimilla pyritään lisäämään kuntien sitoutumista palvelukuvauksiin.
Erityistä lisäresurssia kunnilta ei vaadita palveluiden jo toimiessa kunnissa, mutta kuntien on peilattava järjestämiään palveluita palvelukuvauksiin.
Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaan annettavan palvelun sisältö ja toteutustapa riippuu siitä, missä kunnassa toimintaa tarjotaan. Osa kunnista tuottaa palvelun itse ja toiset ostopalveluina. Tärkeää kuitenkin on, että palvelu on asiakaslähtöistä ja tarpeen mukaista. Palvelu perustuu aina yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan, jotka ohjaavat asiakasta palvelun piiriin saamaan hänelle sopivaa työ- ja toimintakykyä edistävää palvelua.
Tärkeä palvelun lisäarvo monille asiakkaille on sosiaalisten suhteiden lisääntyminen tultaessa palveluun. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun oltu jo pitkään pois palveluista ja työllistämistoimista. Ryhmämuotoinen toiminta on hyvä keino harjoittaa työtaitoja, päivärytmiä, itsetuntoa ja sosiaalisia suhteita. Palvelun on tarkoitus olla matalan kynnyksen palvelua, mikä edesauttaa edellä mainittuja seikkoja ja voi olla monelle helpompi tapa tulla palvelun piiriin.
Palkkasuhteeseen työllistäminen on varsin vähäistä ja tätä toimintaa tulee kehittää tai pohtia muita keinoja, joilla kyseinen asiakasryhmä voisi työllistyä tuetusti palkkasuhteeseen. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen keinoin myös tätä asiakasryhmää voidaan työllistää paremmin palkkasuhteisiin töihin, edistää yhteiskuntaan integroitumista sekä vahvistaa omaa elämänhallintaa.
Kansikuva
