Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus; palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Toimintamallissa kuvataan kehitysvammaisten työllistymisprosessia ja palvelua, jota Jyväskylän kaupungin vammaispalveluissa toimiva Työvalmennuspalvelu Kätevä toteuttaa asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Toimintamallia on tarkoitus kehittää/levittää maakunnan alueella.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus; palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa kuvataan kehitysvammaisten työllistymisprosessia ja palvelua, jota Jyväskylän kaupungin vammaispalveluissa toimiva Työvalmennuspalvelu Kätevä toteuttaa asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Toimintamallia on tarkoitus kehittää/levittää maakunnan alueella.

Toteutuspaikka
Keski-Suomi, vammaispalvelut
Paikkakunta tai maakunta
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Jenna Lahti

Luotu

28.05.2021

Viimeksi muokattu

23.07.2021
Ratkaisun perusidea **

Työvalmennuspalvelu Kätevä tarjoaa tukea tuettuun työllistymiseen jyväskyläläisille kehitysvammaisille henkilöille.

Asiakkaat ovat työikäisiä kehitysvammaisia; kehitysvammadiagnoosi tulee olla. Lähes kaikki ovat ammattikoulun käyneitä henkilöitä ja he ovat motivoituneita työllistymään. Palvelua tuottaa Jyväskylän kaupungin sosiaalipalvelut, joihin vammaispalvelut kuuluvat.

Palveluun hakeudutaan hakulomakkeella, joka ohjautuu vammaispalveluiden yhteistyöryhmään. Esikäsitellyn hakemuksen saavuttua Työvalmennuspalvelu Kätevään henkilöstö ottaa hakijaan yhteyttä ja sopii tutustumiskäynnin ja -jakson. Mikäli hakija on motivoitunut työllistymään ja palvelu on sopiva, sovitaan aloittamisesta toiminnassa.

Valmennusjakson aikana todetaan asiakkaan työelämävalmiuksia, ammatillista osaamista, sosiaalisia valmiuksia sekä yksilöllisesti muita tietoja ja taitoja. Yksilöllisen työllistymispolun suunnittelussa käytetään toteuttamissuunnitelmaa ja asiakkaalle nimetään omaohjaaja. Valmennusjakso kestää yksilöllisen ajan asiakkaan tarpeen mukaan. 

Työn etsintää käynnistetään heti ja siinä huomioidaan asiakkaan kiinnostuksen kohteet, taidot ja vahvuudet. Mikäli koulutus puuttuu, asiakasta voidaan ohjata opintoihin. 

Työn kokeilu aloitetaan sopivan paikan löydyttyä. Työn kokeilun tarkoituksena on kehittää työelämävalmiuksia ja tavoitteena on työsopimus. Työn kokeiluita voi olla useampi ennen työsuhdetta. Asiakkaalla voi olla työn kokeilun tai työsuhteen lisäksi myös yksilöllisen tarpeen mukaan yksi tai useampi toimintapäivä Työvalmennuspalvelu Kätevässä.

Työsopimus solmitaan, kun työn todetaan olevan molemmille osapuolille tarkoituksenmukaista ja sopivaa. Työvalmennuksen ohjaaja on mukana sopimuskuvioista sovittaessa asiakkaan toiveiden ja tarpeen mukaan. Työvalmennuksen ohjaaja auttaa, tukee ja neuvoo työllistyjää työsopimuksen aloittamiseen liittyvissä toimenpiteissä ja etuusasioissa (Te-palvelut, Verovirasto, Kela). Palkkatuen hakemisessa työnantajalla on mahdollista saada tukea Työvalmennuspalvelu Kätevästä. 

Tukea tarjotaan koko prosessin ajan niin työllistyjälle, työnantajalle kuin koko työyhteisöllekin. Asiakkuus on pysyväisluontoista, palveluista poistuvuus vähäistä ja tuen tarve yksilöllistä. Tavoitteena on kuitenkin, että alkuvaiheen vahvemman tuen jälkeen henkilö pärjää varsin itsenäisesti työssään ja saa tukea työhön alkuvaiheen jälkeen säännöllisesti, mutta harvemmin. Työtä tehdään verkostotyössä ja verkostossa toimivat tahot/henkilöt sovitaan aina asiakkaan tilanteen mukaan. 

Työvalmennuspalvelu Kätevässä on kevään 2021 tiedon mukaan 75 asiakasta. Henkilöstön määrä on neljä kokoaikaista työntekijää. 

Toimintaympäristö **

Kehitysvammaiset ovat monesti hankalassa asemassa työllistymisen suhteen. He eivät hakeudu työllistymiseen tähtääviin palveluihin tai heidän tarvitsemaansa palvelua ei ole saatavilla ja parhaita tai oikeita väyliä palkkasuhteiseen työhön ei löydy. Nykyistä huomattavasti isompi määrä kehitysvammaisista voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus ja riittävää tukea. Yhä useammalla on koulutus ja halua työllistyä palkkasuhteiseen työhön. Oikea-aikaisella, riittävän vahvalla ja pitkäkestoisella tuella voidaan edistää työllistymistä ja tukea työssä pysymistä. Yksilölliset tarpeet huomioivan ja kokonaisvaltaisen työhönvalmennuksen avulla työllistymiselle luodaan hyvät edellytykset. Etuusasioissa neuvominen ja ohjaus on olennainen osa tarjottavaa palvelua.

On tärkeää huomioida, että työhönvalmennuksen kautta työllistyjän lisäksi tukea saa myös työyhteisö ja työnantaja. Työhönvalmennuksen ohjaaja (Jyväskylässä ei ole käytössä työhönvalmentaja -nimikettä) tukee työnantajaa palkkaamiseen liittyvissä kuvioissa, tukien hakemisessa sekä työn räätälöinnissä. Myös työyhteisölle ja työnantajalle annettava tuki on yksilöllistä ja tarpeen mukaan sovittua.  

Tällä toimintamallilla kuvataan kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa palvelua ja palvelupolkua ja pyritään vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen selkeyttämällä palvelupolkuja sekä kontaktipintoja eri toimijoiden välillä. Toiminta perustuu Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. 

Palvelukuvauksesta pyritään tekemään sellainen, että se helpottaa, selkeyttää ja yhtenäistää ammattilaisten työskentelyä ja toimii välineenä esimerkiksi uusien työntekijöiden ja tuetusti työllistyvien perehdyttämisessä. Asiakkaalla ja työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisilla on palvelukuvauksen pohjalta mahdollisuus saada kuva palveluun johtavasta prosessista, palvelun vaiheista, eri palveluiden yhdistymisestä palveluun sekä palvelun tavoitteista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämistyön kohderyhmänä on Keski-Suomen kuntien vammaispalveluiden henkilöstö, joka toimii kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnassa ja työllistymistä tukevissa palveluissa. Asiakasymmärrystä on vahvistettu Työvalmennuspalvelu Kätevän ammattilaisten kanssa järjestetyissä palavereissa, minkä lisäksi aiheeseen on syvennetty tarkemmin haastattelun pohjalta sekä kommenttipyyntöjen kautta.

Asiakasymmärryksen vahvistamiseksi tehtiin kysely kuntiin vammaispalveluiden henkilöstölle tämänhetkisestä tiedon määrästä ja palveluista. Kyselyyn vastanneita oli varsin vähän, mutta saaduista vastauksista kävi ilmi, että kehitysvammaisten tuettu työllistäminen on Keski-Suomen kunnissa varsin vähäistä. Vastauksien mukaan työllistämiseen liittyvistä asioista tarvitaan tietoa. Verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa olisi tarkoituksenmukaista, jotta omalle työlle saisi peilausta ja vahvistusta. Asiakasryhmä on määrältään varsin pieni verrattuna muihin työtä vailla oleviin. Toisaalta tuen tarve on vahva ja pitkäaikainen, joten tuen saaminen on perusteltua ja tarpeellista. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet on otettava huomioon palvelua järjestettäessä.

Tuetun työllistymisen malli on helposti monistettavissa myös muille asiakasryhmille ja siitä voisi olla hyötyä kunnissa kenelle tahansa työllistyjälle, jonka työllistymisen tueksi työhallinnon tai muun palvelujärjestelmän toimenpiteet eivät ole riittäviä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kehitysvammaisten työhönvalmennuksen mallin käyttöönottaminen vaatii kunnilta jonkinasteista panostusta niin henkilöstön kuin toiminnan suuntaamisen osalta. Valmiin toimintamallin nähdään olevan palvelun käyttöönottamisen kannalta edesauttava tekijä, koska kunnat saavat kokeillun ja kehitetyn mallin osaksi toimintaansa. Toimintamallin mittasuhteet ja asiakasmäärä määrittyvät kunnan koon mukaan, mutta perusperiaatteet voivat olla kaikille samat. 

Kuntien vammaispalveluille lähetetyn kyselyn vastausten mukaan tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen määrä kunnissa on vähäistä (pois lukien Jyväskylä). Kuntia pyritään ohjaamaan resurssejaan tarjoamalla valmis toimintamalli, jonka pohjalta toimintaa voidaan alkaa toteuttamaan. Kuntiin tehdyn kyselyn vastausten perusteella henkilöstö tarvitsee koulutusta ja tietoa työllistämiseen liittyvistä perusasioista: palkkatuesta, tuetusta työstä, työhönvalmennuksen laatukriteereistä ja työnantajayhteistyöstä. Tiedon saaminen, tiedon jakaminen, kouluttautuminen ja Keski-Suomen kuntien työhönvalmennusta tekevän henkilöstön verkostoituminen voivat osaltaan auttaa tiedon tarpeeseen, edistää mallin käyttöönottoa ja jatkossa tuoda yhteistä hyötyä toiminnan kehittämisessä maakunnan alueella. Myös koulutusta etuusasioista tulee tarjota ja tietoa tulee päivittää säännöllisesti.

Erityisoppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö nousi kyselyn vastauksissa esille ja myös tätä tulee kehittää, jotta työllistymiseen tähtäävää toimintaa voidaan aloittaa jo opintovaiheessa tekemällä yhteistyötä opiskelijan työssäoppimisjaksojen aikana pyrkimällä löytämään potentiaalisen työpaikan jo opiskelujen aikana.

Työkykykoordinaattori koulutusta kohtaan oli myös kiinnostusta ja tämä voisi osaltaan tuoda henkilöstölle lisää ammatillista osaamista työllistämiseen liittyvissä asioissa. Syksyllä 2021 järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun avoimen AMK:n toteuttama 10 op:n työkykykoordinaattori koulutus. Koulutusta järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun lisäksi Metropolian, Tampereen, Satakunnan, Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluissa sekä Savonia ja Karelia ammattikorkeakouluissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kehitysvammaisten työllistymistä on toteutettu Jyväskylässä jo vuosia ja työsuhteita on saatu niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Myös toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita on muodostunut molemmille tahoille. Jyväskylän kaupunki on esimerkillisesti palkannut kehitysvammaisia toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja tätä mallia pyritään toteuttamaan myös jatkossa. 

Tällä hetkellä (kevät 2021) palkkatyösuhteisessa työssä Työvalmennuspalvelu Kätevän kautta on noin 25 henkilöä.

Toiminnan kehittämiselle on edellytyksiä ja henkilöstö on motivoitunut tuottamaan entistä laadukkaampaa palvelua ja tarjoamaan työllistymisen mahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Palkkasuhteinen tuettu työ on monen kehitysvammaisen henkilön oma toive. Kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja luovat positiivista ilmapiiriä ja monimuotoisuutta työyhteisöihin. Myös työnantajat ovat tyytyväisiä ja monelle työnantajalle säännöllinen tuki edellytys työsuhteen aloittamiselle ja sen jatkumiselle.

Tuetun työllistymisen toteutus vaatii henkilöstöltä laaja-alaista osaamista ja kokonaisuuden hallintaa. Työllistyminen koostuu monesta asiasta ja eri osa-alueet tulee osata sovittaa yhteen. Etuusasioiden neuvominen on tärkeää ja yhteistyötä Kelan kanssa tulee tehdä säännöllisesti. Myös työelämän lainsäädännön tuntemisesta on etua. Asiakkaan hyvä tunteminen, johon valmennusjakso tähtää, helpottaa työllistymistä ja antaa paremmat edellytykset sopivan työpaikan löytymiseen ja oikea-aikaiseen ja riittävään tukeen. 

Jokainen työllistymispolku on yksilöllinen, mutta usein niissä on samankaltaisuuksia, joita voi hyödyntää työssään. Työpaikkakäynnit ovat osa työtä ja näiden avulla voidaan muodostaa kuvaa työssä jaksamisesta, työstä suoriutumisesta, työnantajan odotuksista ja tarttua haasteisiin, mikäli niitä esiintyy. Säännölliset työpaikkakäynnit ovat hyvä tilaisuus pohtia yhdessä työtä kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti.

Työpaikkojen etsiminen koetaan usein haastavaksi ja tähän tulee saada koulutusta. Myös paikkakunnan koko voi vaikuttaa tähän merkittävästi ja se, että monet muutkin tahot voivat olla kyselemässä paikkaa työsuhteeseen ja työn kokeiluun.

Tuetun työllistymisen malli on helposti monistettavissa myös muille asiakasryhmille ja siitä voisi olla hyötyä kunnissa kenelle tahansa työllistyjälle, jonka työllistymisen tueksi työhallinnon tai muun palvelujärjestelmän toimenpiteet eivät ole riittäviä. Palvelun tulee perustua yksilölliseen tuen tarpeeseen. 

Kansikuva
Kansikuva

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Aihealueet

Kehitysvammaisuus Työllistyminen Työhönvalmennus Asiakaslähtöisyys Integraatio

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Kehitysvammaiset, vammaiset Työikäiset Työttömät