Nykyistä huomattavasti isompi määrä kehitysvammaisista voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus ja riittävää yksilöllistä tukea. Kehitysvammaiset ovat monesti hankalassa asemassa työllistymisen suhteen. He eivät hakeudu työllistymiseen tähtääviin palveluihin tai heidän tarvitsemaansa palvelua ei ole saatavilla ja parhaita tai oikeita väyliä palkkasuhteiseen työhön ei löydy. Yhä useammalla on koulutus ja halua työllistyä palkkasuhteiseen työhön. Oikea-aikaisella, riittävän vahvalla ja pitkäkestoisella tuella voidaan edistää työllistymistä ja tukea työssä pysymistä. Yksilölliset tarpeet huomioivan ja kokonaisvaltaisen työhönvalmennuksen avulla työllistymiselle luodaan hyvät edellytykset. Etuusasioissa neuvominen ja ohjaus on olennainen osa tarjottavaa palvelua.
On tärkeää huomioida, että työhönvalmennuksen kautta työllistyjän lisäksi tukea saa myös työyhteisö ja työnantaja. Työvalmennuksen ohjaaja (Jyväskylässä ei ole käytössä työhönvalmentaja -nimikettä) tukee työnantajaa palkkaamiseen liittyvissä kuvioissa, tukien hakemisessa sekä työn räätälöinnissä. Myös työyhteisölle ja työnantajalle annettava tuki on yksilöllistä ja tarpeen mukaan sovittua.
Tällä toimintamallilla kuvataan kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa palvelua ja palvelupolkua ja pyritään vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen selkeyttämällä palvelupolkuja sekä kontaktipintoja eri toimijoiden välillä. Toiminta perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.
Kehitysvammaisten työhönvalmennuksen toimintamalli kytkeytyy vahvasti Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa kehitettyyn työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden ohjautuminen palvelujen piiriin sujuvasti, löytää asiakkaan tilanteen mukainen palvelu ja päästä aloittamaan esim. kuntoutus tai työhönvalmennus oikeassa vaiheessa.
Palvelukuvauksesta pyritään tekemään sellainen, että se helpottaa, selkeyttää ja yhtenäistää ammattilaisten työskentelyä ja toimii välineenä esimerkiksi uusien työntekijöiden ja tuetusti työllistyvien perehdyttämisessä. Asiakkaalla ja työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisilla on palvelukuvauksen pohjalta mahdollisuus saada kuva palveluun johtavasta prosessista, palvelun vaiheista, eri palveluiden yhdistymisestä palveluun sekä palvelun tavoitteista.
Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen hankesuunnitelmaan on kirjattu, että hankkeessa hyödynnetään, kehitetään ja levitetään Keski-Suomen alueelle Jyväskylässä käytössä olevaa Työvalmennuspalvelu Kätevän kehitysvammaisten työhönvalmennusmallia.
YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja valinnaisen pöytäkirjan (2006) mukaan vammaisilla on yhdenvertainen oikeus työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten taloudellisen riippumattomuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden edellytys. Moni työssä käyvä kehitysvammainen tekee työtä osa-aikaisesti ja perustoimeentulona on työkyvyttömyyseläke. Työnteon kannalta yksi kehittämiskohde on eläkkeen ja palkan nykyistä parempi yhteensovittaminen, jotta jokainen voisi tehdä työtä oman toimintakykynsä ja työtilanteen mukaan. Tällä hetkellä eläkkeen ja palkan yhteensovittamisessa on ehdottomat eurorajat, jotka eivät mahdollista tätä. Tämän tärkeän seikan lisäksi palvelun lähtökohtana tulee olla työnhakijan omat toiveet työllistymisestä ja työn sisällöstä, hänen osaamisen ja taitojen tunnistaminen sekä niiden hyödyntäminen työllistymisessä.
Toimintamallissa luotavan palvelukuvauksen pohjalta kehitysvammaisten työllistymistä tukevaa palvelua voidaan yhtenäistää Keski-Suomen alueella. Palvelukuvaus havainnollistaa prosessia asiakkaalle ja auttaa osaltaan varmistamaan tasapuolisen ja laadukkaan palvelun toteutumisen asiakkaan asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ammattilaisten on mahdollista tarjota palvelua yhtenäisen palvelupolun mukaisesti, käyttää sitä työkaluna asiakastyössä ja uusien työllistettävien sekä henkilöstön perehdyttämisessä.
Kehittämistyön kohderyhmänä on Keski-Suomen kuntien vammaispalveluiden henkilöstö, joka toimii kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnassa ja työllistymistä tukevissa palveluissa. Asiakasymmärrystä on vahvistettu Työvalmennuspalvelu Kätevän henkilöstön kanssa järjestetyissä palavereissa, minkä lisäksi aiheeseen on syvennetty tarkemmin haastattelun pohjalta sekä kommenttipyyntöjen kautta.
Asiakasymmärryksen vahvistamiseksi tehtiin keväällä 2021 kysely kuntien vammaispalveluiden henkilöstölle tämänhetkisestä tiedon määrästä ja palveluista. Kyselyyn vastanneita oli varsin vähän, mutta saaduista vastauksista kävi ilmi, että kehitysvammaisten tuettu työllistäminen on Keski-Suomen kunnissa vähäistä. Vastauksien mukaan työllistämiseen liittyvistä asioista tarvitaan tietoa. Verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa olisi tarkoituksenmukaista, jotta omalle työlle saisi peilausta ja vahvistusta. Asiakasryhmä on määrältään varsin pieni verrattuna muihin työtä vailla oleviin. Toisaalta tuen tarve on vahva ja pitkäaikainen, joten tuen saaminen on perusteltua ja tarpeellista. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet on otettava huomioon palvelua järjestettäessä.
Tuetun työllistymisen malli on helposti monistettavissa myös muille asiakasryhmille ja siitä voisi olla hyötyä kunnissa kenelle tahansa työllistyjälle, jonka työllistymisen tueksi työhallinnon tai muun palvelujärjestelmän toimenpiteet eivät ole riittäviä.
