Kehitetään monialaiseen yhteistyöhön perustuvaa tiimityöskentelyä, asiakkaiden työkyvyn tuen tukemiseksi ja edistämiseksi. Työkyvyn tuen tiimi palvelee myös asiakkaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. He saavat lisätietoa palveluista ja oppivat toisiltaan hyviä käytäntöjä.  

Toimintaympäristö

Työkykyohjelma ja tulevaisuuden sote-keskusohjelma

TYP-laki

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Miten asiakas saa parempaa palvelua työkykyasioissa? Miten asiakas etenee  työllistymispolullaan sutjakammin?

Hajautettu tieto asiakkaan asiasta ja hajautunut palvelurakenne

Selkeyttää tarpeiden ja palvelujen kohtaamista

Ammattilaiset oppivat toistensa toiminnasta 

Oikea-aikaisten ja oikeiden palvelujen tarjoaminen

Liittyy työkykyohjelmaan ja tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: eteneminen työllistymispolulla sutjakasti oikea-aikaisten ja oikeiden palvelujen tukemana

Ammattilainen: osaa palvella asiakasta paremmin kun saa kokonaisvaltaisen kuvan asiakkaan tilanteesta ja asiakkaan mahdollisuuksista

Organisaatio: säästää resursseja kun asiakkaat etenevät muihin palveluihin tai ratkaisuihin, palvelut ovat vaikuttavampia

Yhteiskunta: säästää resursseja, ihmiset pääsevät töihin, työllisyysaste nousee, hyvinvointivaltio pelastuu

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Muistakaa myös johdon sitoutuminen

Tavoiteltu muutos

Toimivat työkykytiimit Laitilassa, Liedossa, Uudessakaupungissa, Turun työllisyyspalveluissa ja terveyspalveluissa.

Työkykytiimin toimintamalli tulevaisuuden sote-keskukselle.

Työkykytiimin toimintamallit Varsinais-Suomen kunnille./Minimimalli/Laatukriteerit

Maakunnallisen työkykytiimin toimintamalli/Etätiimi/Digitaalinen tiimi

Muutoksen mittaaminen

Työkykytiimin prototyyppi päätetty ottaa pilotoitavaksi.

Ensimmäinen asiakas

Työkykytiimi toimii.

Asiakaskokemus ja asiakkaan hyöty

Miten työkykytiimin vaikuttavuutta mitataan? Mitä vaikuttavuutta pyritään saamaan aikaan?

Tarvitaanko erilisiä työkykytiimejä? Mihin jo olemassa oleviin tiimeihin työkykykoordinaattorit voisivat liittyä?

Toteutussuunnitelma

Aikataulu, vastuut, tuotokset, seuranta

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä: kaikki työikäiset sote-keskuksen asiakkaat, joilla on työkykyyn liittyviä haasteita

Ratkaisun testaaminen

Osahankkeissa työkykytiimien kokoonpanot ja toimintamallit ovat erilaiset. Liedossa on käytetty työkokous-mallia, missä verkostoa kootaan asiakkaan tarpeen mukaisesti. Liedon kuvaus heidän työkykytiimin toiminnasta: 

•Liedon työkykytiimi on asteittain laajentuva asiantuntijaverkosto, jonka asiantuntijat tuntevat asiakkaan.

•Toimintamalliin kuuluu tarvittaessa työkokous, jos ongelmien ratkaisemiseen ei ole löytynyt muita toimivia palveluratkaisuja.

•Tiimin voi kutsua kuka tahansa asiakkaan asiantuntija. Palveluohjaaja auttaa työkokouksen järjestelyssä ja on asiakkaan tukena kokouksessa, jossa asiakas on paikalla.

•Työkokouksen tulokset kirjaa jokainen asiantuntija omaan tietojärjestelmäänsä. Mikäli asiakas on TYP-asiakkuudessa, niin kirjauksesta sovitaan kokouksessa.

•Työkykysuunnitelma on osa asiakkaan koko palvelusuunnitelmasta.

Laitilassa ja Uudessakaupungissa on perustettu omat työkykytiimit hankkeen aikana. Tiimeissä on mukana työllisyyspalveluiden, terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden ammattilaisia. Hankkeen Kelan työntekijää on myös ollut mukana tiimitapaamisissa. Uudenkaupungin työkykytiimimallista on tarkempi kuvaus liitteenä, ja Laitilan osalta löytyy palveluprosessin kuvaus, missä myös työkykytiimi yhtenä osana. 

Turussa ei olla perustettu uutta tiimiä, vaan työllisyyspalveluissa on käytetty olemassa olevaa tiimimallia ja tarpeen vaatiessa koottu asiakkaan verkostoa laajemminkin. Työkykykoordinaattorit työllisyys- ja terveyspalveluissa ovat pystyneet kokoamaan verkostoja asiakkaan tarpeen mukaisesti. Terveyspalveluissa työskentelevät työkykykoordinaattorit ovat pystyneet käyttämään hyödyksi olemassa olevia tiimejä ja kontakteja. Työparityöskentely on myös ollut tärkeässä roolissa. Työllisyyspalveluissa työkykykoordinaattoreilla on ollut työparit työllisyyskokeilun työntekijöistä, terveyspalveluissa työkykykoordinaattoreiden työpareina ovat toimineet asiakasvastaavat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta. Terveys- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat näin voineet työskennellä moniammatillisesti yhdessä. Hankkeen Kelan työntekijä on myös ollut aktiivisesti mukana asiakastyössä. 

Kokeilussa opittua

Paikallisia työkykytiimejä on Varsinais-Suomen alueella monenlaisia. Hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevia tiimimalleja ja verkostoja, mutta myös rakennettu kaksi uutta tiimiä Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Paikallisissa työkykytiimeissä on tietoa lähialueen palveluista ja työllistymismahdollisuuksista, joten ne ovat tärkeitä työkyvyn tuen palveluiden saatavuuden kannalta ja asiakkaan työkyvyn selvittämiseksi, ja on tärkeää että ne toimivat oman alueen kontekstiin sopivalla tavalla. Työkyvyn tuen osaaminen on alueen tiimeissä eritasoista, ja tarvitaan koordinoivaa tahoa, joka voisi neuvoa ja konsultoida työkyvyn tuen asioissa. Monialaisen työn johtamista on vahvistettava. 

Ratkaisun perusidea

Varsinais-Suomen alueella toimivat monenlaisia monialaisia tiimejä, joiden tehtävä on selvittää ja edistää asiakkaiden työkykyä. Jo toimivat tiimit toteutuvat useimmiten työllisyyspalveluiden ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Näitä erilaisia toimintamuotoja on Kaveria ei jätetä-hankkeessa kartoitettu ja kuvattu oivalla ja ymmärrä-osiossa.

Kaveria ei jätetä-hankkeen osahankkeissa Laitilassa ja Uusikaupungissa on aloitettu vastaavaa tiimityöskentelyä, missä mukana terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden lisäksi myös Kela ja TE-palvelut. Lisäksi Liedossa on edistetty monialaista yhteistyötä myös vammaispalveluiden kanssa, kytkeytyen laatukriteereihin pohjautuvaan työhönvalmennukseen.

Perustason toiminnassa hyvinvointialueella nämä erilaiset paikalliset monialaiset toimintamallit tuovat tukea myös tulevaisuudessa työkykykoordinaattoreille sote-palveluissa. Monialaista yhteistyötä asiakkaiden hyväksi voi tehdä olemassa olevia tiimejä säilyttäen ja kehittäen. Jotkut asiakastapaukset saattavat kuitenkin vaatia erityisosaamista, jota ei löydy paikallistasolla. Tähän tarvitaan erityisosaamista.

Kaveria ei jätetä-hankkeen työkyvyn tuen toimintamallissa hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä työkyvyn tuen erityisosaamistiimiä, joka tulee osaksi hyvinvointialueen yliopistollista sote-keskusta. Tämän tiimin tehtävänä on tukea perustason toimintaa, käsitellä erityisen vaativat asiakastapaukset monialaisesti, kouluttaa ja neuvoa työkyvyn tuen asioissa.

Liitteenä olevassa tiedostossa on kuvattu työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista, työkyvyn tukea hyvinvointialueen peruspalveluissa, sekä erityisosaamistiimin toimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hahmotelma tarvittavista resursseista Varsinais-Suomen alueella:

Työkykykoordinaattorit  (14 htv), työhönvalmentajat (7 htv), kokemusasiantuntijoita

Työkyvyn tuen erityisosaamistiimin resurssit:

Kokopäiväiset työntekijät: Työkykykoordinaattori (2 htv), sosiaalityöntekijä, työterveyslääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja, kokemusasiantuntija, Kelan työkykyneuvoja, työllisyysasiantuntija Osa-aikaiset työntekijät: avo-psykologi, psykologi, erikoislääkärit (neurologi, psykiatri, fysiatri, päihdelääkäri), toimintaterapeutti, fysioterapeutti