Työrukkanen - Osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentamiseen tarvitaan kohderyhmäläisistä koottu työryhmä, joka suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yhteistä toimintaa.
Työrukkasen avulla mahdollistetaan yhteissuunnittelun- ja toteuttamisen avulla kohderyhmälle tavoitteellista ja merkityksellistä toimintaa. Työrukkanen koostuu ikääntyvistä, jotka haluavat olla kehittämässä asuinalueensa merkityksellistä yhteistoimintaa ja osallisuutta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työrukkasen avulla mahdollistetaan yhteissuunnittelun- ja toteuttamisen avulla kohderyhmälle tavoitteellista ja merkityksellistä toimintaa. Työrukkanen koostuu ikääntyvistä, jotka haluavat olla kehittämässä asuinalueensa merkityksellistä yhteistoimintaa ja osallisuutta.
Toimintamalli lyhyesti
Osallistaa ikääntyviä yhteisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen perustamalla työryhmä "Työrukkanen".
Työrukkanen muodostuu alueen ikääntyvistä, jotka haluavat osallistua ja toteuttaa asuinalueensa asukkaille suunnattua toimintaa omien voimavarojen puitteissa. Työrukkasen jäsenet koostuvat avainhenkilöistä ja toiminnan suunnittelun sekä toteutuksen vahvistajana toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. "Helposti ajatellaan, että tällainen toiminta alkaisi spontaanisti ikäihmisten kesken. Tosiasia kuitenkin lienee, että tarvitaan käynnistäjä(t), että toiminta voi vakiintua ja senkin jälkeen tilanteen seurantaa ja välillä "boostausta", että se pysyy käynnissä."
Työrukkasen jäsenet toimivat tarvittaessa alueen ikääntyvien äänitorvena ja toimintaideat tuodaan Työrukkasen käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen vahvistaa Työrukkasen jäsenten yhteistoimijuutta ja luo heidän kanssa ryhmälle sopivan toimintakulttuurin. Ohjaajan avustuksella Työrukkanen suunnittelee esimerkiksi kevätkauden yhteistoimintaa, joka sijoittuu asuinalueen piha- ja puistoalueille. Työrukkasessa sovitaan yhteisesti kuka ja kuinka toimintaa ohjataan, mahdolliset tarjoilut, materiaalit ja viestintä.
Eläkeikäisen väestön määrä lisääntyy nopeasti ja ensi vuosikymmenellä kasvaa 65-79-vuotiaiden määrä nopeinten. Asuinaluilla ikääntyvien osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseen ei ole panostettu tarpeeksi.
Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat osa myös ikääntyvien elämää ja heidän osaamistaan tai aktiivisuutta ei olla huomioitu tarpeeksi asuinalueiden toiminnan kehittämisessä. Asuinalueiden toiminnan keskiössä tulee olla vahva kohderyhmälähtöinen toiminnan suunnittelu ja toteutus. Yhteinen asuinalue on monelle tärkeä ja toimintakykyä ylläpitävä sekä vahvistava tekijä.
Kehitetyn toiminnan kohderyhmäksi on valittu yli 55-vuotiaat Lutakon kaupunginosan asukkaat. Työrukkasen ensimmäiset jäsenet rekrytoitiin alkutapaamisessa, joka oli kohdennettu kaupunginosan yli 55-vuotiaille. Tämän jälkeen toimintaa on markkinoitu kaupungiosan asuintaloissa, alueen yhteisessä Facebook-ryhmässä ja yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.
Hyödynsimme toiminnan kehittämisessä aikaisempia kokemuksia yhtiesöllisestä työryhmätyöskentelystä. Kokemuksen mukaan toimintaan sitoutumista vahvistaa kohderyhmäläisten osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vahvistetaan asuinalueen ikääntyvien Me-henkeä.
Toiminnan aloittaminen vaatii sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneen ohjaajan ja yhteistilat. Ohjaajalla tulee olla hyvät kohtaamisen ja kannustamisen taidot, mutta kykyä siirtyä sivummalle, kun kohderyhmäläisistä löytyy avainhenkilöt, jotka ottavat enemmän vastuuta toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. "Olette tehneet sen sydämen lämmöllä ja neuvottelemalla tasavertaisesti meidän osallistujien kanssa eikä ylhäältä päin ohjaten."
Avainhenkilöistä rakentuu Työrukkanen, joka ottaa vastuuta toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä ohjaajan vahvistamana. Ohjaaja kulkee Työrukkasen rinnalla, kunnes ryhmäläisille tulee vahva kokemus omasta toimijuudesta yhteisöllisyyden vahvistajana. Ohjaaja selvittää yhdessä Työrukkasen kanssa mm. alueen tilojen löytämisen ja kuinka niitä voidaan hyödyntää. Jatkossa Työrukkasen toimintaa voi ylläpitää ja kehittää kuka vain, joka on kiinnostunut oman alueen yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisesta.
Toimintamalli vaatii osaamista vistinnästä, markkinoinnista, esiintymisestä ja etäyhteyksien hallinnasta (Korona-aikana opittua). Sosiaalinen media, "Puskaradio", ohjaajan jalkautuminen alueelle ja paikallisten ilmoitustaulujen hyödyntäminen kannattaa ottaa käyttöön jotta kohderyhmän saa tavoitettua. Työrukkanen tulee tuoda esille positiivisena ja yhteisen hyvän vahvistajana, jotta yhteistoiminnan kehittämien saa hyvän nosteen.
Työrukkasen avulla toteutetaa yhteistoimintaa, joka on kohderyhmälähtöistä esim. kädentaidot, kirjallisuus, pelaaminen tai musiikki, jos kohderyhmäläisillä on osaamista ohjaamiseen ja osallistujia löytyy. Työrukkanen voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä kohderyhmäläisten kanssa erilaisia tapahtumia esim. Joulumarkkinat, jotka ovat avoimia kaikille alueen asukkaille.
Työrukkanen on täydentyvä ryhmä, koska toiminta perustuu vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Työryhmätyöskentely tulee olla omaa arkea vahvistavaa eikä kuluttavaa toimintaa. "Huomaamattoman taitavasti olette johdatelleet meidät tämän yhteisön jäseniksi, meidät on ikäänkuin etsitty, emmekä ole joutuneet niinkään itse etsimään...Etsivää vanhustyötä siis."
Toiminta on kohderyhmäläisiltä saadun palautteen perusteella arkea vahvistavaa ja rytmittävää vertaistoimintaa. Työrukkasessa pohditaan kohderyhmäläisiltä tulleita toimintaehdotuksia ja niitä kehitetään yhdessä, jolloin toimintaa suunnitellaan jo alusta alkaen kohderyhmän näkökulmasta. Ohjaajan tehtävänä on arvioida kuinka toiminnat vahvistavat toimintakyvyn eri osa-alueita turvallisuus huomioiden. Kohderyhmäläiset kertovat arvostavansa sitä, että yhteistoimintaa on kehitetty heidän tarpeistaan lähtöisin ja se vahvistaa yhteisöön kuulumista.
"Kokoontumiset ovat olleet viikon rytmittäjiä, ne ovat luoneet rakennetta viikkoon ja päiviin, on ollut jotain, mitä odottaa. Meistä itsestämme jatkossa kiinni, että ylläpidämme syntyneitä kaveruussuhteita ja toimintoja ja kehitämme uusia."
Kansikuva
