Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitoketjuissa

Vaikuttavuuden edistämisellä on sote-palveluissa suurta potentiaalia sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, että taloudellisten säästöjen saavuttamiseen. ​Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on viime aikoina korostanut terveydenhuollon vaikuttavuutta useilla strategisilla aloitteilla ja ohjelmilla. Kansallisesti vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tietopohjaa on valmisteltu Toivo-ohjelmassa (2020-2023), mutta käytäntöön viedystä vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta ei ole yhtenäistä kansallista mallia hyvinvointialueilla. 

Kehittämistyön kannalta toimintaympäristö Pohjois-Savon hyvinvointialueella on haastava. Hyvinvointialueet ovat suhteellisen tuoreita organisaatioita, jotka hakevat vielä lopullista muotoaan taloudellisen tehostamisen paineissa. Tämän lisäksi tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja organisaation johtamisen toimintatapoja muokataan, mikä tuo omat haasteensa tietopohjan kehittämiseen. 

Hoitoketjujen tasolla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon raja-aitoja ei ole vielä päästy häivyttämään, minkä vuoksi käytännön toimijoiden tasolla tehtävä vaikuttavuusperusteinen ohjaus on nähty tärkeänä elementtinä palveluiden yhteensovittamisessa. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa olisi jatkossa tärkeää tarkastella erilaisia lähestymistapoja, joita hyvinvointialueet ovat ottaneet vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen ja vertailla niiden hyötyjä ja aikaansaatuja muutoksia.