Vapaaehtoistoiminta etsivässä vanhustyössä
Vapaaehtoisten rooli etsivän vanhustyön rinnalla ja tukena on merkittävä. Vapaaehtoiset voivat toimia etsivässä työssä etsijöinä ja tunnistajina, ammattilaisten rinnalla kannustajina ja kiinnittäjinä sekä löydettyjen tukena muutoksen ylläpitämisessä.
Toimintamallin nimi
Vapaaehtoisten rooli etsivän vanhustyön rinnalla ja tukena on merkittävä. Vapaaehtoiset voivat toimia etsivässä työssä etsijöinä ja tunnistajina, ammattilaisten rinnalla kannustajina ja kiinnittäjinä sekä löydettyjen tukena muutoksen ylläpitämisessä.
Kuva
Etsivän vanhustyön vapaaehtoistoiminnan malli- kotiin menevässä/ rinnalla kulkijana
- Asiakas ohjautuu/ ohjataan/ ottaa itse yhteyttä vapaaehtoisia koordinoivaan tahoon.
- Asiakas tavataan hänen kotonaan tai hänen valitsemassaan paikassaan
- Kerrotaan toiminnasta ja mahdollisuuksista
- Käydään läpi asiakkaan tarpeet ja toiveet
- Vapaaehtoishaku järjestäjätahon käyttämillä kanavilla – some, lehtimainonta, ilmoitustaulut, jalkautumiset tilaisuuksiin
- Etsitään asiakkaalle vapaaehtoinen, joka vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita
- Täsmähaku eli haetaan vapaaehtoista tiettyyn tehtävään.
- Vapaaehtoisen haastattelu
- Haastattelijalla on hyvät dialogiset taidot
1.1 Haastatteluun on tärkeää varata riittävästi aikaa, jotta haastattelijalla ja vapaaehtoisella on mahdollisuus tutustua toisiinsa mahdollisimman hyvin, jotta löytyy vapaaehtoiselle sopiva tehtävä
1.2 Haastattelija voi myös tarvittaessa ohjata vapaaehtoisen hänelle sopiviin tehtäviin esim. ryhmänohjaajaksi.
- Haastattelun voi toteuttaa etänä tai läsnä haastatteluna
- Kokemusten mukaan uuden vapaaehtoisen haastattelu läsnä haastattelu on toimivampi.
- Vapaaehtoisilta ei vaadita erillistä koulutusta ennen aloittamista tai esim. sosiaali- ja terveysalan koulutusta
- Vapaaehtoistoiminnan sopimus
- Sopimus kattaa järjestäjätahon määrittelemät asiat: vaitiolovelvollisuus, vakuutus
- Sopimuksen voi allekirjoittaa eri vaiheissa – haastattelun yhteydessä, yhteisessä tapaamisessa
- Yhteinen tapaaminen asiakkaan ja vapaaehtoisen kanssa eli match
- Yhteisellä tapaamisella on mukana järjestäjä tahon työntekijä - yleensä asiakkaan omatyöntekijä
- Tapaamisella kerrataan yhteiset säännöt, jotta ne ovat selkeät molemmille osapuolille
- Asiakas ja vapaaehtoinen vaihtavat yhteystietoja – he sopivat tapaamiset keskenään
- Tuetaan asiakkaan kykyä huolehtia ja päättää omista asioistaan
- Kuulumissoitto
- Kysytään asiakkaan ja vapaaehtoisen kuulumisia
- Järjestäjätaho määrittelee sen, että koska soitetaan ja kuinka usein
- Jatkuva tuki
a. Järjestäjätahon on oltava saatavilla ja tavoitettavissa vapaaehtoisen tai ikääntyneen etsivän vanhustyön asiakkaan halutessa keskustella tai saada tukea.
Miten vapaaehtoisia löydetään?
Etsivän vanhustyön vapaaehtoisia etsitään ja tavoitellaan monin eri keinoin ja monikanavaisesti. Sosiaalinen media on tässä toimiva esim. vapaaehtoistyö.fi sekä facebookin kaupunginosaryhmät erityisesti nuorempien vapaaehtoisten tavoittamiseksi. Perinteisemmät tavat tavoittaa ja kannustaa vapaaehtoistehtäviin ovat tärkeitä erityisesti seniori-ikäisten vapaaehtoisten tavoittamiseksi.
Vapaaehtoisia haetaan myös täsmätehtäviin eli yksilöidysti ikääntyneen tarpeisiin tietosuojaa noudattaen ja asiakkaan henkilöllisyyttä paljastamatta.
Perehdyttäminen vapaaehtoistoimintaan
Vapaaehtoisille ei järjestetä mittavaa alkukoulutusta, sitä tärkeämpää on huolellinen haastattelu ja perehdytys tehtävään - vapaaehtoisella on halu auttaa ja nopea pääsy tehtävään on tärkeää. Tehtävän alkamisen odottaminen vähentää vapaaehtoisen motivaatiota.
Vapaaehtoistoimintaa koordinoiva haastattelee vapaaehtoisen ja jo siinä tilaisuudessa kertoo vapaaehtoistoiminnan reunaehdoista ja huomioitavista asioista. Vapaaehtoista haastatteleva pystyy havainnoimaan vapaaehtoisen sopivuutta tehtävään ja näin ollen varmistamaan toiminnan turvallisuuden. Tärkeimmän perehdytyksen toimintaan antaa ikääntynyt itse.
Ikääntyneen kaverina, rinnalla kulkijana toimivan vapaaehtoisen ja ikääntyneen onnistunut yhteen saattaminen “mätsäys” “match” on tärkeää. Yhteisessä tapaamisessa, matchissa, käydään vielä läpi yhteiset säännöt, niin, että kaikille on selkeää, miten missäkin tilanteessa tulee toimia.
Vapaaehtoiset voivat toimia Etsivässä työssä:
- Löydetyn tukena vertaisena ja rinnalla kulkijana tai harrastus- ja ulkoiluystävänä
- Ryhmätoiminnan ohjaajana - sitä kautta havainnoida etsivän työn tarvetta
- Tuomalla esiin havaintojaan ja huoliaan omassa ympäristössä liikkuessaan, osallistuessaan omiin harrastuksiin, ryhmätoimintoihin, kerhoihin.
Jakavat tietoa toiminnasta ja tsemppaavat alueensa ikääntyneistä erilaisiin toimintoihin. - - Yhteistyössä etsivän vanhustyön ammattilaisen kanssa toimia ikääntyneen rinnalla.
Tuki vapaaehtoisille
Vapaaehtoisten tarpeet ja toiveet tuelle ja palkitsemiselle ovat hyvin erilaisia. Osa vapaaehtoisista ei halua erityisiä juhlia tai muistamisia vaan tarvittaessa tukea toimintaa koordinoivalta henkilöltä. On tärkeää, että järjestäjäorganisaatiolla on nimetty työntekijä, johon voi olla tarvittaessa yhteydessä. Myös järjestäjätahon työntekijä voi olla säännöllisesti (tietyn ajan jälkeen/kuluessa) yhteydessä vapaaehtoisiin ja asiakkaisiin. Vapaaehtoisille tarjottavat koulutukset ja tilaisuudet ovat myös tapa kiittää toiminnasta. Vapaaehtoisten kokemusten kautta voi nousta tarpeita koulutuksille ja erilaisille tuen ja kannustuksen muodoille.
Vapaaehtoinen voi havaita myös myöhemmin tarvitsevansa lisää tietoa tai koulutusta jostain teemasta, jolloin koordinoiva taho voi vastata tarpeeseen järjestämällä koulutusta tai infoa aiheesta tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Suomessa ikääntyneet ihmiset ovat keskimäärin terveempiä ja heillä on aiempia sukupolvia enemmän varoja käytettävissä oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja mielekkään elämän rakentamiseen.( Kuntaliitto 2017) Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on ennusteen mukaan 26 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita vanhuksia on viisi prosenttia väestöstä. Suhteellisesti eniten kasvaa yli satavuotiaiden määrä. (Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2021)
Suurin osa kotona asuvista iäkkäistä pärjää vielä hyvin, mutta osalla on toimintakyvyn heikkenemisen, yksinäisyyden tai täyttymättömän palvelutarpeen vuoksi haasteita arjessa selviytymisessä, mikä voi lisätä riskiä syrjäytymiselle ja johtaa raskaampien palvelujen tarpeen ennenaikaiselle kasvulle. Ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukee kotona asumista ja siirtää raskaampien palvelujen tarvetta myöhemmäksi.
Laatusuositus 2020–2023 hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostaa ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä ja iäkkäiden osallisuuden edistämistä. Osana palveluja tarvitaan etsivää vanhustyötä, jotta tavoitetaan myös palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäävät iäkkäät. Etsivä vanhustyö on ammatillista tukea tarvitsevia iäkkäitä löytävää ja osallisuutta edistävää toimintaa. Etsivän vanhustyön rinnalle ja tueksi on kehitetty vapaaehtoistoimintaa, jolla on merkittävä rooli etsivän vanhustyön ammattilaisten tekemän työn lisäksi.
Kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. Erityisen merkittävässä roolissa ovat sekä iäkkäät että työikäiset omaishoitajat, joiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023)
Lähteet:
Kuntaliitto 2017. Kuntaliiton strategian tausta-aineisto Maailmanpyörä. Kuntien ja alueiden muutosajurit 2016–2030. Luettavissa: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/maailmanpyoraraportti%202019_1.pdf
Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2021. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143537/SVT_SOSTERIVK%202021_sivu%20 99%20korjattu_24.10.2022_s.pdf?sequence=13&isAllowed=y
Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on tavoite, jolla vältetään ympärivuorokautiseen asumiseen päätyminen erilaisin kotona asumista tukevin palveluin mm. kotihoidon ja erilaisten tukipalveluiden keinoin. Valitettavan usein nämä palvelut eivät aina riitä vaan ikääntyneet jäävät yksin ja kokevat kodeissaan turvattomuutta, yksinäisyyttä ja eristäytyvät yhteiskunnasta. Tarjolla olevat palvelut ja tarpeet eivät aina kohtaa tai niitä ei osata hakea. Syrjäytymistä ja eristäytymistä lisäävät myös pienituloisuus, sairaudet, toimintakyvyn lasku ja riippuvuusongelmat mm. päihteet. Laatusuosituksessa 2020–2023 hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostetaan ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä ja iäkkäiden osallisuuden edistämistä.
Kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. Erityisen merkittävässä roolissa ovat sekä iäkkäät että työikäiset omaishoitajat, joiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023)
Etsivä vanhustyö auttaa löytämään koteihinsa jääneitä tai ilman mielekästä toimintaa olevia ikäihmisiä. Etsivä vanhustyö on ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta myös toimintaa, jolla pyritään tukemaan jo palveluissa olevia kotona asuvia ikääntyneitä. Etsivä vanhustyö on työmuoto, jota Suomessa on kehitetty jo reilu kymmenen vuotta. Tulokset ovat olleet lupaavia ja työtä on kehitetty ja tehty niin järjestöissä, seurakunnissa kuin julkisellakin puolella. Etsivä vanhustyö hakee vielä paikkaansa palveluiden ja eri toimintojen valikossa. Vuoden 2022 voimaan tullut sosiaalihuoltolain uudistus, jossa on kirjattu vaade yhteisösosiaalityöstä sekä etsivästä työstä saattaa tuoda muutoksen myös etsivään vanhustyöhön.
Etsivän vanhustyön rinnalle ja tueksi tarvitaan vapaaehtoistoimintaa, jolla on merkittävä rooli etsivän vanhustyön ammattilaisten tekemän työn lisäksi. Vapaaehtoiset voivat toimia etsijöinä, ammattilaisten rinnalla ja etsivän vanhustyön jakson päätyttyä ikääntyneen tukena.
Kohderyhmää ovat myös välillisesti vapaaehtoisina toimivat ikääntyneet.
Osa eläkkeelle jäävistä ikääntyvistä ovat erittäin aktiivisia, ja he hakevat mielekästä ja arvokasta sisältöä työelämän jälkeiseen aikaan. Vireässä aktiivisten ikääntyvien joukossa on paljon voimavaroja, osaamista ja elämänkokemusta, jota on järkevä hyödyntää. Tätä voimavaraa ei voi hukata vaan on mahdollistettava erilaisia tapoja toimia aktiivisina kansalaisina. Hiljaisen tiedon ja kokemuksen hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa on arvokasta pääomaa. Vapaaehtoisena toimiminen vahvistaa ja tukee osallisuuden kokemusta, ehkäisee yksinäisyyttä ja antaa iloa elämään. Osallisuus on hyvinvoinnin edellytys. Osallisuus, turvallisuuden tunne, oikeudenmukaisuus ja luottamus yhteiskuntaan sekä sen instituutioihin ja toisiin kansalaisiin rakentavat henkistä kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä. (Valtioneuvosto 2022, 42)
Etsivän vanhustyön vapaaehtoistoimintaa kehitetään ja se kehittyy edelleen toimintaa järjestävien tahojen tiedon ja kokemusten karttuessa ja sekä ikääntyneiltä etsivän vanhustyön asiakkailta että vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien kokemusten kautta.
Ikääntyneiden koti tai kotiympäristö tai ympäristö, jossa ikääntynyt liikkuu tai osallistuu erilaisiin toimintoihin on vapaaehtoistoiminnan pääasiallisin toimintaympäristö.
Yllä kuvattu Etsivän vanhustyön vapaaehtoistoiminnan malli. Lisäksi toiminnan juurruttamiseen tarvitaan:
- Riittävät resurssit vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoiminta toimii kiinteässä yhteistyössä etsivän vanhustyön kanssa.
- Ymmärrys vanhenemiseen liittyvistä haasteista ja kyky tunnistaa erilaisia syrjäytymisen riskitekijöitä.
- Kohtaamistaidot
- Kiireetön kohtaaminen sekä asiakkaan kanssa että vapaaehtoisen haastattelussa
- Verkostoituminen etsivässä työssä ja vapaaehtoistoiminnassa
- Vapaaehtoistoiminnan mallin levittäminen ja siitä kertominen valtakunnallisesti eri verkostoissa.
Etsivä vanhustyö tavoittaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ikäihmisiä ja tukee heidän toimijuuttaan ja osallisuuttaan. Vapaaehtoinen on ollut monelle ikäihmiselle tärkeänä tukena etsivän vanhustyön prosessin eri vaiheissa.
”Se on ilon päivä, kun joku käy. Vapaaehtoinen on ihana ja hän kuunteli kaikki.”
”Pari vuotta aiemmin ei ollut mitään, nyt on tuttu, toinen tuttu, ystävä ja ulkoilukaveri.”
“Vapaaehtoinen on ulkoiluni mahdollistaja”
“On ihanaa, kun on joku, joka välittää ja on joku, josta välittää”
Kansikuva
