Vuorovaikutuksen avaimet
Vuorovaikutuksen avaimet on ryhmämuotoinen varhaisen tuen malli lapsille, joiden vuorovaikutuksesta, puheen- ja/tai kielenkehityksestä on herännyt huoli. Tavoite on vaikuttaa kodin ja varhaiskasvatuksen kehitysympäristöihin sekä tehostaa tukea oikea-aikaisesti.
Toimintamallin nimi
Vuorovaikutuksen avaimet on ryhmämuotoinen varhaisen tuen malli lapsille, joiden vuorovaikutuksesta, puheen- ja/tai kielenkehityksestä on herännyt huoli. Tavoite on vaikuttaa kodin ja varhaiskasvatuksen kehitysympäristöihin sekä tehostaa tukea oikea-aikaisesti.
Toimintamallia ruvettiin kehittää sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneilta vanhemmilta nousseen toiveen pohjalta. Vanhemmat toivat esille, että olisivat tarvinneet aikaisemmin tietoa ja tukea puheen- ja kielenkehityksestä. Kehityksellisen kielihäiriön Käypä hoito -suosituksen (2019)1 mukaan tukitoimet lapsen arjessa - eli kotona ja varhaiskasvatuksessa - tulisi aloittaa heti huolen herättyä. Toimintamalli sisältää vanhempainryhmän ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan lastenryhmän.
Vanhempainryhmät: Vanhempainryhmässä tavoitteena on, että vanhemmat saavat tietoa vuorovaikutuksesta sekä puheen- ja kielenkehityksestä, tukea vanhemmuuteen sekä vertaistukea. Ryhmän tapaamisissa käydään läpi, miten tukea lapsen vuorovaikutuksen, kielen- ja puheenkehitystä. Tiedon lisääntyminen edesauttaa myönteisten vuorovaikutuskokemusten kertymistä sekä lapsen suotuisaa kehitystä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa lapsen tarpeiden ymmärtämistä ja vanhempien voimavaroja. Kuntouttavien puheterapeuttien kokemusten perusteella vanhempien saama tieto ja tuki puheen- ja kielenkehityksestä lisäävät ymmärrystä ja vahvistavat perheen valmiuksia osallistua kuntoutukseen. Viiden perheen vanhempainryhmä kokoontuu kuuden viikon ajan kerran viikossa. Ryhmän ohjaajina voivat toimia vanhempainryhmän ohjaajakoulutuksen saaneet henkilöt, joilla on riittävän laaja tieto ja kokemus lapsen kehityksestä.
Lastenryhmät: Lastenryhmät ovat suunnattu lapsille, joiden vuorovaikutuksesta ja/tai puheen- ja kielenkehityksestä on herännyt huoli. Lastenryhmässä on tavoitteena lasten myönteisten vuorovaikutuskokemusten kertyminen ja kohdatuksi tuleminen sekä lapsen osallisuuden vahvistuminen. Lastenryhmät järjestetään pienryhminä, joissa leikitään ikätasolle sopivia leikkejä käyttäen kaikessa toiminnassa puhetta tukevia ja korvaavia keinoja. Toimintaa voi toteuttaa myös pienryhmäinterventiona esimerkiksi 12 viikon ajan, kerran viikossa ja noin 30 minuuttia kerrallaan.
Kehityksellisen kielihäiriön Käypä hoito -suosituksessa (2019) suositellaan aloittamaan tukitoimet heti huolen herättyä lapsen puheen- ja kielenkehityksestä. Kodin lisäksi monet lapset viettävät ison osan ajasta varhaiskasvatuksessa. Siksi vanhempien lisäksi myös varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja keinoja, miten tukea lapsen puheen- ja kielenkehitystä11.
Vanhempainryhmässä tavoitteena on, että vanhemmat saavat tietoa vuorovaikutuksesta sekä puheen- ja kielenkehityksestä, tukea vanhemmuuteen sekä vertaistukea. Ryhmän tapaamisissa käydään läpi, miten tukea lapsen vuorovaikutuksen, kielen- ja puheenkehitystä. Tiedon lisääntyminen edesauttaa myönteisten vuorovaikutuskokemusten kertymistä sekä lapsen suotuisaa kehitystä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa lapsen tarpeiden ymmärtämistä ja vanhempien voimavaroja. Kuntouttavien puheterapeuttien kokemusten perusteella vanhempien saama tieto ja tuki puheen- ja kielenkehityksestä lisäävät ymmärrystä ja vahvistavat perheen valmiuksia osallistua kuntoutukseen. Viiden perheen vanhempainryhmä kokoontuu kuuden viikon ajan kerran viikossa.
Toimintaympäristö
Kehityksellisen kielihäiriön Käypä hoito -suosituksessa (2019) suositellaan aloittamaan tukitoimet heti huolen herättyä lapsen puheen- ja kielenkehityksestä. Kodin lisäksi monet lapset viettävät ison osan ajasta varhaiskasvatuksessa. Siksi vanhempien lisäksi myös varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja keinoja, miten tukea lapsen puheen- ja kielenkehitystä11.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Vuorovaikutuksen avaimet ryhmien kohderyhmänä ovat lapset, joiden vuorovaikutuksesta ja/tai puheen- ja kielenkehityksestä on herännyt huoli sekä heidän perheensä ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Toimintaan voi osallistua heti huolen herättyä, eikä lapsella tarvitse olla diagnosoitua häiriötä.
Puheenkehitys viivästyy arviolta 19 %:lla lapsista1. Kun lapsi saa oikea-aikaista tukea ja hänen kehitysympäristönsä aikuiset saavat riittäviä valmiuksia kielenkehityksen tukemiseen, lapsen osallisuuden ja suotuisan kehityksen mahdollisuudet paranevat: esimerkiksi sosioemotionaalisten vaikeuksien, kiusaamisen, ystävyyssuhteiden puutteen ja syrjäytymisen riskit pienenevät. Sosioemotionaaliset haasteet esiintyvät usein kielellisten haasteiden kanssa päällekkäin. Jopa 80 %:lla lapsista, joilla on sosioemotionaalisia haasteita, on vähintään lievää kielen kehityksen vaikeutta2 ja yhteys on havaittavissa jo 1,5–2-vuotiailla lapsilla3. Tutkimusten mukaan on kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että varhaisella vanhempien ohjauksella ja kielellisillä interventioilla edistetään myöhään puhuvien lasten suotuisaa kielellistä kehitystä 4, 5, 6, 7.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Lasten- ja vanhempainryhmiä voivat toteuttaa koulutetut ryhmänohjaajat.
Lastenryhmän ohjaajakoulutus: Koulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Koulutuksen tavoitteena on antaa lisää tietoa vuorovaikutuksen, puheen ja kielenkehityksen tukemiseen varhaiskasvatuksen lastenryhmissä. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat vahvistusta ja tukea työhönsä sekä valmiin materiaalipaketin, jota voi hyödyntää vuorovaikutuksen, puheen ja kielenkehityksen tukena varhaiskasvatuksen arjessa.
Vanhempainryhmän ohjaajakoulutus: Vanhempainryhmän ohjaajakoulutus on tarkoitettu lasten parissa työskenteleville ammattilaisille, joilla on riittävät valmiudet ja tieto lapsen puheen- ja kielenkehityksestä, esimerkiksi psykologit, puheterapeutit ja erityisopettajat. Koulutus on kaksipäiväinen.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Toimintamallia kehitettäessä tutkittiin laajasti pienryhmäintervention vaikutusta lasten kielelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen yhteistyössä Turun yliopiston logopedian RILIV-tutkimushankkeen kanssa. Interventiot toteutettiin varhaiskasvatuksessa kuuden hengen pienryhmissä, jotka toteutettiin kerran viikossa 45 minuutin verran 12 viikon ajan. Intervention toteuttivat kaksi Aivoliiton työntekijää ja lisäksi mukana oli aina yksi varhaiskasvatuksen työntekijä. Interventio toteutui osana varhaiskasvatuksen päiväohjelmaa. Kaikki intervention toiminta oli tuettu puhetta tukevin ja korvaavin keinoin. Interventioryhmät järjestettiin vuosina 2020–2023, ja yhteensä intervention saaneita lapsia oli 72.
Tutkimuksen mukaan intervention vaikutukset näkyivät siten, että monimutkaisen kielen ymmärtäminen kehittyi9, ja epäsopiva puhetapa vähentyi10. Interventiolla ei ollut vaikutusta lapsen fiktiiviseen kerrontaan8. Jatkossa tutkitaan ainakin sanaston ja käsitteistön, morfologian, sosioemotionaalisten taitojen sekä henkilökohtaisen kerronnan kehitystä