Yhteistutkimuksen toimintamallissa on kyse siitä, että kaikkiin tutkimusvaiheisiin (tutkimuskysymysten ja menetelmien valinta, tutkimusaineiston keruu ja litterointi sekä analysointi, tulosten raportointi ja levittäminen), kutsutaan mukaan kohderyhmän edustajia. OSSI-yhteistutkimuksessa kohderyhmäksi valittiin Klubitalojen jäsenet, mutta tutkimusprosessin edetessä siihen ja sen suuntaamiseen osallistui myös Klubitalojen henkilökunnan ja yhteistyötahojen edustajia.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Sosiaali- ja terveysalan sekä järjestökentän tutkimustoiminnassa on nousemassa haasteeksi kokemustiedon asema sekä tarve sen mukaan saamiseen tiedon tuottamisessa. Toisaalta tutkimuksen ja tiedon tuottamisen perinteiset tavat ovat alkaneet kyseenalaistua erityisesti syrjintää. leimaamista tai alistamista kokeneiden kansalaisten ja ryhmien näkökulmasta.
Yhteistutkimus liittyy tiedon ja sen tuottamistapojen demokratisointiin sekä avoimen tieteen ihanteisiin. Avoin tiede pyrkii edistämään avoimuutta sekä sitä tukevia käytäntöjä tieteellisessä tutkimuksessa. Tätä tavoitellaan luomalla kansalaisille osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen sekä tarjoamalla heille ja päätöksentekijöille esteetön pääsy tutkittuun tietoon. Niin avoimella tieteellä kuin yhteis- ja kanssatutkimuksella edistetään siis tieteen vaikuttavuutta ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Kansalaiset, asiakkaat tai vaikkapa kuntoutujat eivät enää ole halukkaita asettumaan pelkästään tiedon tuotannon ja tutkimuksen kohteiksi, vaan haluavat osallistua niiden perusoletusten ja kokemustiedon aseman uudistamiseen. Myös ammattitutkijat ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta uudistaa työtään osallistumalla yhteistutkimukseen asiakkaiden tai vaikkapa järjestön jäsenten rinnalla, heidän kumppaneinaan. Yhteistutkimuksella onkin runsaasti yhtymäkohtia myös yleisempään osallisuutta, kokemustiedon asemaa ja yhteiskehittämistä motivoiviin tarpeisiin.
Mielenterveyskuntoutujien Klubitalolle, sen yhteisölle ja toiminnalle antamia, osallisuuteen liittyviä merkityksiä sekä yhteisön ulkopuolelle suuntautumista ja siirtymistä hahmotettiin yhteistutkimuksessa kanssatutkijoiden valitsemista näkökulmista.
OSSI-yhteistutkimuksen avulla pyrittiin mielenterveyskuntoutujia koskevan tutkimustiedon syventämiseen sekä sen rakentumiseen heidän itsensä kannalta merkityksellisten näkökulmien ja kysymysten kautta. Samalla haastettiin perinteisiin tutkimusasetelmiin (ja myös kehittämiseen) liittyviä, tutkijan/asiantuntijan ja tiedon kohteiden välisiä valta-asetelmia ja kohteistavia asiantuntija-positioita.
OSSI-hankkeessa sovellettiin kompetenssi-arviointia (David Fetterman) niin, että ammattitutkijan ja Klubitalojen jäsenistä rekrytoitujen kanssatutkijoiden muodostama tiimi arvioi sen avulla hankkeen toteutumista 1-2 kertaa kunkin hankevuoden aikana. Arviointikysymykset koskivat ko. hankevaiheen tavoitetta/missiota sekä niitä keinoja, joiden avulla sitä hankkeen tässä vaiheessa oli toteutettu ja miten tässä oli tiimin jäsenten näkökulmista onnistuttu. Numeeristen onnistumisarvioiden pohjalta reflektoitiin niitä syitä ja tekijöitä, joiden nähtiin olevan tulosten takana. Samalla suunnattiin kohti seuraavan hankevaiheen tavoitteenasettelua sekä siinä sovellettujen menetelmien ja keinojen valintaa.
Yhteistutkimus edellyttää sen vastuuhenkilöltä tutkijakoulutusta tai tutkimuksen perusteiden haltuun ottamista esim. osana omaa ammatillista koulutusta.
On myös hyödyksi, jos vastuuhenkilöllä/henkilöillä on dialogista sekä fasilitoinnin osaamista, joiden avulla voidaan edistää luottamuksen rakentumista, rakentavaa vuirovaikutusta sekä haasteiden yhteistä ratkomista tutkimusryhmässä. Myös tulosten käyttöönottoa edistävissä työpajoissa voidaan toteuttaa tutkimustulosten dialogista pohdintaa sekä tutkimuksen jatkosuuntaamista (esim. hahmotella seuraavan vaiheen tutkimuskysymyksiä) osallistujien kanssa.
Yhteistutkimuksen onnistumisen edellyttää myös sellaisia kohderyhmän edustajia, jotka ovat halukkaita työskentelemään ammattitutkijan kanssa ja ottamaan käyttöön omaa kokemustietoaan kanssatutkijoina, haastateltavina tai vaikkapa työpajan osallistujina. Näihin on myös varattava hankebudjetissa riittävästä rahaa, jotta kanssatutkijoille kyetään maksamaan palkkaa, haastateltaville tarjoamaan jokin vastike tai korvaus osallistumisestaan ja työpajoissa tarjoamaan niihin osallistujille esim. ateria.
Yhteistutkimuksen toimintamallissa on kyse siitä, että kaikkiin tutkimusvaiheisiin (tutkimuskysymysten ja menetelmien valinta, tutkimusaineiston keruu ja litterointi sekä analysointi, tulosten raportointi ja levittäminen), kutsutaan mukaan kohderyhmän edustajia. OSSI-yhteistutkimuksessa kohderyhmäksi valittiin Klubitalojen jäsenet, mutta tutkimusprosessin edetessä siihen ja sen suuntaamiseen osallistui myös Klubitalojen henkilökunnan ja yhteistyötahojen edustajia.
Tutkimustiimin kompetenssiarvioinnin (itsearviointi) sekä työpajaosallistujille tehdyn palautekyselyn tulosten perusteella yhteistutkimus on onnistunut sekä tuomaan tutkimusta lähemmäs kohderyhmää & Klubitaloja että toteuttamaan sen tulosten levittämistä niin, että tietoa on kyetty helposti vastaanottamaan ja hyödyntämään Klubitalojen oman toiminnan kehittämiseksi.
Yhteistutkimusta voidaan tehdä kaikkien eri toimijaryhmien kanssa ja hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Jokainen yhteistutkimusprosessi on ainutlaatuinen ja tulee toteuttaa siihen osallistuvien ehdoilla. Kanssatutkijoiden oman kokemuksen mukaan ottamista sekä heidän jaksamisensa turvaamista on hyvä edistää kaikissa tutkimuksen vaiheissa, ja tässä on hyvä hyödyntää esim. tutkimustiimin työnohjausta. Riskinä on, että vain ammattitutkijan tahdissa mukana pysyvät kanssatutkijat pystyvät osallistumaan prosessiin, ja siksi sen etenemistä on koko ajan arvioitava heidän kanssaan ja ehdoillaan.