Yhteistyöryhmä järjestöyhteistyön kehittämiseksi maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa toimiva yhteistyöryhmä, jonka kautta perustettava hyvinvointialue (aikaisemmin sote-maakunta) ja alueen järjestöt kehittävät yhteistyönsä rakenteita ja toimintamalleja. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Yhteistyöryhmä järjestöyhteistyön kehittämiseksi maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa toimiva yhteistyöryhmä, jonka kautta perustettava hyvinvointialue (aikaisemmin sote-maakunta) ja alueen järjestöt kehittävät yhteistyönsä rakenteita ja toimintamalleja. 

Toteutuspaikka
Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja
Paikkakunta tai maakunta
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Tietoa muualla

Tekijä

Jaana Pirhonen

Luotu

03.05.2021

Viimeksi muokattu

06.05.2021
Ratkaisun perusidea **

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustettavilla hyvinvointialueilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee olla jo uudistuksen valmistelun aikana. Onnistuakseen yhteistyö tarvitsee rakenteet.

Parhaiten hyvinvointialuetta ja sen järjestöjä palvelevat yhteistyön rakenteet ja toimintamallit syntyvät kehittämällä ne yhteistyönä. Tätä kehittämistyötä varten perustetaan oma yhteistyöryhmä osaksi hyvinvointialueen valmistelua. Hyvinvointialueen valmistelijat sitoutuvat yhteistyötä kehittävän ryhmän työskentelyyn ja tarjoavat sille resursseja. 

Järjestöjen edustajat valitaan yhteistyöryhmään avoimella haulla siten, että ryhmässä on mahdollisimman kattavasti edustajia niin eri järjestösektoreilta, eri kokoisista järjestöistä kuin hyvinvointialueen eri alueilta. Tärkeitä kriteerejä järjestöedustajien valinnassa on kyky ja motivaatio koko alueen järjestökenttää palvelevien yhteistyörakenteiden kehittämiseen sekä sitoutuminen siihen, että levittää tietoa ryhmässä kehitettävistä asioista omien verkostojensa kautta. Vaikka kehitystyöhön syvimmälle paneutuvan ryhmän koon täytyy käytännön syistä olla rajallinen, sen toiminnan on oltava mahdollisimman avointa. 

Tiiviin yhteistyöryhmän lisäksi toimintamallissa hyödynnetään laajasti järjestökentän asiantuntemusta. Yhteistyöryhmän järjestöedustajat ovat velvoitettu tuomaan yhteistyöryhmään mahdollisimman kattavasti esimerkiksi edustamansa järjestösektorin järjestöjen näkemyksiä.

Lisäksi voidaan perustaa vapaamuotoinen järjestötoimijoiden verkosto, järjestöjen asiantuntijapooli. Siihen voivat liittyä kaikki alueen järjestötoimijat,  jotka ovat kiinnostuneita kehittämään yhteistyötä tulevan hyvinvointialueen kanssa ja ovat valmiita jakamaan asiantuntemustaan. Yhteistyöryhmä ja hyvinvointialue voivat kutsua järjestöjen asiantuntijapoolin jäseniä avukseen tiettyä erityisasiantuntemusta vaativaan kehittämistyöhönsä. 

Toimintaympäristö **

Valmisteilla olevassa maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) -uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä pyritään siirtämään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. 

Tässä muutostilanteessa sote-järjestäjän ja järjestöjen on luotava uusia kumppanuuksia, jotta järjestöjen sote-palveluita tukeva, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminta nivoutuu osaksi hyvinvointialueiden sote-palveluketjuja.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Yhteistyöryhmässä ovat mukana tasavertaisina toimijoina hyvinvointialueen valmistelijat, alueen sosiaali- ja terveysjärjestöt, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestöt sekä muut järjestöt, joiden perustehtävä liittyy tulevan hyvinvointialueen toimialaan, kuten pelastusalan järjestöt.

Ryhmän toimintaa ja tavoitteita suunnitellaan yhdessä hyvinvointialueen valmistelijoiden kanssa, jotta ryhmän toiminnasta on aitoa hyötyä valmistelussa. Näin myös järjestöt pääsevät vaikuttamaan oikeaan aikaan valmistelussa oleviin asioihin.

Järjestöillä on tarve saada tietoa ja päästä vaikuttamaan sote-uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen. Yhteistyöryhmän organisoitu toiminta varmistaa, että järjestöt ovat vahvasti osallisina valmistelussa ja että järjestöjen vaikuttaminen on mahdollisimman laaja-alaista, eikä perustu esimerkiksi ainoastaan yksittäisten järjestöjen näkemyksiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Yhteistyöryhmän tehtävät

Järjestöjen ja hyvinvointialueen välisen yhteistyöryhmän keskeisiä tehtäviä on luoda toimivat yhteistyön rakenteet ja tunnistaa kehittämistarpeita.  Yhteisten tarpeiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen on hyvä tehdä yhdessä järjestöjen edustajien ja hyvinvointialueen valmistelijoiden kesken. Näin molemmat osapuolet ovat tasavertaisessa asemassa ja yhtä lailla sitoutuneita ryhmän toimintaan.

Tilanteessa, jossa valmiita käytäntöjä ei ole, yhteistyön rakenteiden suunnitteluun voi suhtautua kehitysprojektina. Se malli, jolla yhteisiä rakenteita ja käytäntöjä lähdetään tässä vaiheessa kehittämään, ei välttämättä ole se lopullinen malli, jonka mukaan yhteistyötä tulevaisuudessa tehdään. 

Varsinaisten yhteistyörakenteiden lisäksi yhteistyöryhmä voi työstää monenlaisia järjestöjen ja hyvinvointialueille yhteisiä asioita. Tällaisia ovat muun muassa alueellinen hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus sekä järjestötuen käytänteet tulevalla hyvinvointialueella.

Yhteistyöryhmän kokoonpano

Kehittämistyötä tekevän yhteistyöryhmän toiminnan kannalta sen kokoonpano on suunniteltava tarkasti. Tehokkaan työskentelyn takaamiseksi on hyvä muodostaa tiivis ryhmä. Sen jäsenten valinta on tehtävä avoimesti ja yhteisesti hyväksytyillä kriteereillä, jotta ryhmä voi aidosti edustaa laajasti alueen järjestöjä. 

Ryhmän kokoonpanon tulee edustaa kattavasti alueen järjestöjä. Mukaan olisi hyvä saada toimijoita kaikilta eri järjestösektoreilta. Jäsenten valinnassa kannattaa painottaa ryhmän jäsenten halukkuutta ja kykyä yhteiseen kehitystyöhön. Lisäksi on tärkeää, että kaikki ryhmän jäsenet sitoutuvat viestimään käsitellyistä asioista omissa verkostoissaan, jotta tieto ryhmän toiminnasta leviää mahdollisimman avoimesti ja laajasti. 

Todennäköisesti yhteistyöryhmän jäseniksi on tarjolla enemmän ehdokkaita kuin ryhmän tehokas työskentely sallii. Jo ennen kuin ryhmää aletaan perustaa, on päätettävä millä tavalla ja kuka päättää lopulta kokoonpanosta. Käytössä voi olla esimerkiksi hakemusmenettely. Mikäli alueella on toiminnassa järjestöjen neuvottelukunta tai vastaava elin, se on luonteva taho valitsemaan ryhmän jäsenet hakemusten perusteella. Muussa tapauksessa on valittava joku muu kaikkien hyväksymä ja puolueettomasti toimiva taho päättämään ryhmän jäsenistä.

Ydinryhmän ympärille ja tueksi on hyvä kerätä sitä laajempi joukko järjestöyhteistyön kehittämisestä kiinnostuneista. Tällaisen järjestöjen asiantuntijapoolin kautta voi kerätä monipuolisesti näkökulmia ja näkemyksiä yhteistyöryhmässä käsiteltäviin asioihin. 

Sekä yhteistyöryhmän että laajan asiantuntijapoolin toimintaa on koordinoitava, jotta se vastaa tarkoitustaan. Toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden tarkastelua on syytä tehdä jatkuvasti, jotta ryhmä on riittävän ketterä toimimaan joskus nopeastikin tapahtuvissa muutoksissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Uudellamaalla toimi maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana vuosina 2018 – 2019 järjestöjen kehittäjäryhmäksi kutsuttu ydinryhmä sekä sitä laajempi avoin järjestötoimijoiden ryhmä, järjestöjen asiantuntijapooli. Maakuntajohtajan nimittämässä kehittäjäryhmässä oli 22 jäsentä uusmaalaisista järjestöistä. Vapaamuotoisessa järjestöjen asiantuntijapoolissa oli mukana lähes 100 järjestöasiantuntijaa.

Yhteistyöryhmät perustettiin uusmaalaisia järjestöjä edustavan Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumajan aloitteesta yhdessä Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistusta valmistelleen Uusimaa 2019 -organisaation kanssa. Uusimaa 2019 oli hyvin sitoutunut kummankin ryhmän toimintaan ja tarjosi siihen tila- ja henkilöresursseja. Ryhmien toimintaa suunniteltiin sen mukaan, millaisia asioita uudistuksen valmistelijat olivat työstämässä. Näin valmistelijat saivat työnsä tueksi heti alusta alkaen järjestöjen asiantuntemusta sekä näkemyksiä. 

Yhteistyöryhmän kehittäjäjäsenet valittiin järjestöistä avoimella hakumenettelyllä. Hakemuslomakkeessa tiedusteltiin taustatietojen lisäksi, kuinka laajasti hakija voi edustaa järjestökenttää, miten hakija aikoo tiedottaa ryhmän toiminnasta järjestökentälle sekä minkälaista kokemusta hakijalla on julkisen ja järjestökentän yhteistyöstä. Hakemukset käsiteltiin ja pisteytettiin nimettöminä. Lopullisessa valinnassa varmistettiin, että yhteistyöryhmässä oli kattavasti  jäseniä erilaisista järjestöistä ja järjestösektoreilta. 

Yhteistyöryhmä piti säännöllisesti kokouksia, joissa jaettiin tietoa ja työstettiin kulloinkin käsittelyssä olevia kysymyksiä. Lisäksi ryhmä perusti itse pienryhmiä valmistelemaan tiettyjä asiakokonaisuuksia koko ryhmän käsiteltäviksi. Yhteistyöryhmän työpajatyöskentelyä fasilitoivat Kumaja ja Uusimaa 2019. Ne myös viestivät yhdessä Uudenmaan järjestökentälle ryhmän toiminnasta. 

Myös järjestöjen asiantuntijapoolille pidettiin yhteistilaisuuksia, joissa oli mukana myös yhteistyöryhmä. Tilaisuuksia jaettiin tietoa, käytiin keskustelua ja kerättiin erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla järjestöjen näkemyksiä valmisteltaviin asioihin. Asiantuntijapoolille lähetettiin myös verkkokyselyjä. 

Sekä yhteistyöryhmän että asiantuntijapoolin työskentelyyn osallistuneet järjestöjen edustajat kokivat saaneensa paljon ajankohtaista tietoa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta sekä mahdollisuuden tuoda syvällisesti järjestöjen näkökulmia uudistuksen valmistelijoiden tietoon. 

Yhteistyöryhmän ja asiantuntijapoolin toiminta lisäsi myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä.Ryhmien aloittaessa kävi ilmi, että eri alojen järjestöillä oli keskenään erilaisia näkökulmia;  erilaisille järjestöille saattoivat olla aivan eri kysymykset merkityksellisiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. 

Kun maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu keskeytettiin keväällä 2019, yhteistyöryhmän jäsenet kokivat ryhmän toiminnan vasta päässeen kunnolla alkuun. Yhteistyöryhmäläiset arvioivat, että jos uudistuksen valmistelu ja samalla ryhmän toiminta olisi jatkunut, ryhmä olisi todennäköisesti saavuttanut enemmän konkreettisia tuloksia eli se olisi onnistunut luomaan maakuntaan sopivat järjestöyhteistyön rakenteet.

Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Valinnat yhteistyöryhmän jäseneksi kannattaa tehdä mahdollisimman avoimesti selkeän kriteeristön perusteella.
     
  • Yhteistyöryhmää perustettaessa on hyvä, jos kukin järjestösektori kykenee sisäisesti keskustelemaan ja päättämään yhteistyöryhmän ydintoimintaan osallistuvista henkilöistä.
     
  • Järjestöjä on muistutettava siitä, että yhteistyöryhmä ei ole edustuksellinen elin vaan pikemminkin työryhmä, jonka odotetaan tekevän aktiivista kehittämistyötä.
     
  • Yhteistyöryhmän jäseneksi hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja. Ryhmän ulkopuolelle jääville kannattaa luoda aktiivinen rooli, koska asiantuntemusta ei ole syytä heittää hukkaan. Kumaja ratkaisi asian luomalla asiantuntijapoolin, jolle järjestettiin yhteistyössä Uusimaa 2019:n kanssa muun muassa maakunta- ja sote-valmisteluun liittyviä työpajoja. 
     
  • Yhteistyöryhmälle kannattaa määritellä selkeä toimikausi, jonka jälkeen siihen valitaan uudet edustajat. 
Kansikuva
Kuvituskuva, jossa tuoleja kokoushuoneen pöydän ääressä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Yhteistyö Yhteiskehittäminen Järjestöt Kumppanuus Maakunnat

Ilmiöt

Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot