Hyvinvoivat naiset (HyNa) -toiminta
HyNa-hankkeessa on kehitetty ja toteutettu naisten yhteisö- ja asiakaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa. Kohderyhmänä on yli 29-vuotiaat maahanmuuttaneet naiset, jotka ovat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Toiminnan tavoitteina on edistää hyvinvointia, kotoutumista ja osallisuutta. Toimintamuotoina on erilaisista sisällöistä ja osatoimintamuodoista koostuvat kohtaamistoiminta, ryhmätoiminta ja yksilöllinen ohjaus.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
HyNa-hankkeessa on kehitetty ja toteutettu naisten yhteisö- ja asiakaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa. Kohderyhmänä on yli 29-vuotiaat maahanmuuttaneet naiset, jotka ovat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Toiminnan tavoitteina on edistää hyvinvointia, kotoutumista ja osallisuutta. Toimintamuotoina on erilaisista sisällöistä ja osatoimintamuodoista koostuvat kohtaamistoiminta, ryhmätoiminta ja yksilöllinen ohjaus.
Hanke on kehitetty maahanmuuttaneiden naisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja kotoutumisen tukemiseksi, koska tutkimusten sekä järjestön omien toimenpiteiden ja havaintojen perusteella on tullut esille, että näihin tavoitteisiin vastaavaa maahanmuuttaneille naisille suunnattua yhteisö- ja asiakaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa tarvitaan. Hankkeen osatavoitteiksi on asetettu muun muassa naisten arjen suomen kielen taitojen, työelämävalmiuksien, yhteiskuntatietoisuuden, terveystietoisuuden, arjen liikunnan, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänhallintataitojen lisääntyminen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut myös luoda toimintaan ja sen kehittämiseen pohjautuva toimintamalli maahanmuuttaneiden naisten kanssa tehtävästä matalan kynnyksen järjestötyöstä.
HyNa-hanke toimii nykyisellä rahoituksella vuosina 2021-2024, ja sille on haettu jatkorahoitusta pysyväisluonteisena HyNa-toimintana. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana hanketta on kehitetty ja tavoitteita sekä toimintamuotoja tiivistetty ja uudelleenjäsennelty vastaamaan entistä paremmin kohderyhmän ja toiminnan tulevaisuuden tarpeisiin.
Hankkeessa on tehty laaja-alaista yhteistyötä sote-kentän julkisten toimijoiden, kolmannen sektorin järjestöjen, koulutustahojen sekä valtiollisten ja alueellisten toimijoiden kanssa sen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta erityisesti toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä on huomioitu kohderyhmäpalaute.
Päämäärä ja tavoitteet
Maahanmuuttaneiden määrä pääkaupunkiseudulla on suuri, v. 2021 Vantaan, Helsingin ja Espoon väestöstä oli maahanmuuttaneita 18%, n. 201 000 hlöä, josta naisia n. 50% (Stat 2021). Lisäksi työttömyysaste on korkea erityisesti kolmansista maista muuttaneiden naisten kohdalla, v. 2020 jopa 59% (vrt. suomal. 28% ja ulkomaalaiset 47% (EMN 2022).
Sahan-seuran toiminnassa on havaittu, että työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttaneet naiset kokevat usein sosiaalisten verkostojen puutetta, ja heillä on arjenhallinnan ongelmia kuten rutiinien ja toimintakyvyn puutetta sekä näköalattomuutta. Tämä on tullut esille myös asiakaskunnalle ja järjestön jäsenistölle tehdyissä kyselyissä.
Tutkimusten (mm. THL 2012) mukaan työttömyys, sosiaaliset ongelmat, heikko taloudellinen tilanne ja tukiverkon puuttuminen heikentävät maahanmuuttajien elämänlaatua ja hyvinvointia. Etenkin pakolaistaustaisilla maahanmuuttaneilla on suurempi riski syrjäytyä. Heidän koettu terveytensä on selvästi huonompi kuin muissa ryhmissä. Naisilla on myös vähemmän kontakteja kantaväestöön ja he tuntevat itsensä yksinäiseksi miehiä useammin. Tällä on valtava vaikutus naisten sosiaaliseen hyvinvointiin.
Tutkimusten, omien toimenpiteiden ja havaintojen perusteella on tullut esille, että maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattua yhteisö- ja asiakaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa tarvitaan, ja tähän tarpeeseen on kehitetty HyNa-hanke.
HyNa-hankkeen päätavoitteina on hyvinvoinnin, osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen. Alatavoitteiksi on alunperin asetettu:
1) Arjen liikunnan lisääntyminen
2) Terveystietoisuuden lisääntyminen
3) Yhteiskuntatietoisuuden lisääntyminen
4) Palvelutietoisuuden lisääntyminen
5) Sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen
6) Elämänhallintataitojen lisääntyminen
7) Arjen suomen kielen taidon paraneminen
8) Työelämävalmiuksien paraneminen
HyNa-hankkeen tavoiteltaviksi tuloksiksi on alunperin asetettu:
1) 60% toimintaan osallistuneista kokee liikkuvansa nyt enemmän kuin ennen toimintaan osallistumistaan. Tätä kautta liikunta ja terveellinen elämäntapa on tullut osaksi heidän arkeansa.
2) 60% toimintaan osallistuneista kokee terveystietoisuutensa lisääntyneen toiminnan kautta. Tätä kautta terveellinen elämäntapa on tullut osaksi heidän arkeansa.
3) 60% toimintaan osallistuneista kokee oppineensa toiminnassa uutta elämästä Suomessa. Tätä kautta he ymmärtävät yhteiskunnan perustoimintamekanismeja ja alkeellisia vaikuttamiskeinoja entistä paremmin ja voivat uskaltaa käyttää niitä.
4) 70% toimintaan osallistuneista kokee saaneensa toiminnasta hyödyllistä tietoa yhteiskunnan palveluista. Tätä kautta he myös osaavat paremmin hakeutua niihin.
5) 50% toimintaan osallistuneista kokee yhteytensä muihin ihmisiin vahvistuneen toiminnan kautta. Tätä kautta myös yksinäisyyden tunne on vähentynyt.
6) 70% toimintaan osallistuneista kokee saaneensa toiminnasta tietoa ja apua arjessa toimimisen tueksi. Tätä kautta heidän oman elämän hallinta ja arjen sujuvuus ovat helpottuneet ja hyvinvointi parantunut.
7) 50% toimintaan osallistuneista kokee, että heille on syntynyt toiminnan kautta uusia elämän tavoitteita (liittyen esim. koulutukseen, työelämään, perhe- elämään, sosiaalisiin suhteisiin tai vapaa-aikaan). Tätä kautta he ovat aikaisempaa motivoituneempia ja valmiimpia ottamaan seuraavan askeleen elämässään.
8) 60% toimintaan osallistuneista kokee käyttävänsä nyt suomen kieltä arjessa (esim. kaupassa, puhelimessa) enemmän kuin ennen toimintaan osallistumistaan.
9) 40% toimintaan osallistuneista kokee oppineensa toiminnassa uusia taitoja tai tietoja. Tätä kautta myös mahdollisuus päästä eteenpäin elämässä on parantunut.
10) 60% toimintaan osallistuneista on viettänyt toiminnassa aikaa suomalaistaustaisten ihmisten kanssa. Tätä kautta heille on syntynyt sosiaalisia vuorovaikutuksia kantaväestön edustajiin.
Tavoitteisiin pääsemiseksi on alunperin luotu seuraavanlainen toimintavalikko:
-Liikuntaryhmät
-Leiritoiminta
-Suomen kielen keskusteluryhmä
-Avoin kohtaamistoiminta
-Hyvinvointitapahtumat
-Kurssit ja työpajat
-Info- ja keskustelutilaisuudet
-Vertaisryhmät
-Yksilöohjaus
Arviointi
Hankkeen tuloksellisuuden arvioinnin kannalta asiakkaiden eli kohderyhmän antama palaute toiminnasta on ollut ensiarvoisen tärkeää, sillä he osaavat parhaiten sanoa, onko toiminta toteutunut tavoitellulla tavalla. Asiakkaiden palautteeseen pohjautuvat tulokset ovat toisen raportointivuoden ja samalla hankkeen puolivälin kohdalla näyttäneet seuraavanlaiselta:
1. Aikaisempaa enemmän liikkuvien osuus
- 80 % vastanneista kokee liikkuvansa nyt enemmän kuin ennen toimintaan osallistumistaan. Tätä kautta liikunta ja terveellinen elämäntapa on tullut osaksi heidän arkeansa. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin liikuntaryhmistä.
- Liikunnan lisääntyminen on lisännyt myös sosiaalista vuorovaikutusta ryhmässä harrastamisen kautta. Lisäksi se on osaltaan mahdollistanut osallistujien elämänhallintataitojen lisääntymisen muun muassa rutiinien ja mielekkään tekemisen kautta. Liikunta voi myös vaikuttaa positiivisesti työkykyyn, kun terveys ja jaksaminen paranevat, mitä kautta niin ikään työelämävalmiudet paranevat.
2. Terveydestä oppineiden osuus
- 86 % vastanneista kokee terveystietoisuutensa lisääntyneen toiminnan kautta. Tätä kautta terveellinen elämäntapa on tullut osaksi heidän arkeansa. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin terveysteemoihin liittyvistä infotilaisuuksista.
- Terveystietoisuuden lisääntyminen on voinut vaikuttaa myös liikunnan lisääntymiseen. Lisäksi se on osaltaan mahdollistanut osallistujien elämänhallintataitojen lisääntymisen, kun tietous ja motivaatio itsestä ja muista huolehtimiseen liittyen on kasvanut. Myös luottamus terveyspalveluita kohtaan ja kynnys hakeutua palveluihin on todennäköisesti madaltunut.
3. Elämästä Suomessa oppineiden osuus
- 72 % vastanneista kokee oppineensa toiminnassa uutta elämästä Suomessa. Tätä kautta he ymmärtävät yhteiskunnan perustoimintamekanismeja ja alkeellisia vaikuttamiskeinoja entistä paremmin ja voivat uskaltaa käyttää niitä. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yhteiskuntateemoihin liittyvistä infotilaisuuksista.
- Oppiminen elämästä Suomessa on parantanut osaltaan myös työelämävalmiuksia ja lisännyt elämänhallintataitoja, kun tietous ja ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii ovat lisääntyneet.
4. Hyödyllistä palvelutietoa saaneiden osuus
- 89 % vastanneista kokee saaneensa toiminnasta hyödyllistä tietoa yhteiskunnan palveluista. Tätä kautta he myös osaavat paremmin hakeutua niihin. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 70 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yhteiskunnan palveluihin liittyvistä infotilaisuuksista.
- Koska yhteiskunnan palveluiden tuntemus on antanut välineitä hakeutua erilaisiin palveluihin, on se mahdollistanut osaltaan myös elämänhallintataitojen lisääntymisen. Välillisesti se on voinut lisäksi lisätä työelämävalmiuksia mahdolliseen omaa elämäntilannetta edistävään palveluun hakeutumisen kautta.
5. Vahvistuneita ihmisyhteyksiä saaneiden osuus
- 95 % vastanneista kokee yhteytensä muihin ihmisiin vahvistuneen toiminnan kautta. Tätä kautta myös yksinäisyyden tunne on vähentynyt. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 50 % ylitettiin. Palaute kysyttiin avoimesta kohtaamistoiminnasta, vertaistukiryhmästä, työpajoista ja leiriltä.
- Yhteyksien vahvistuminen muihin on voinut vaikuttaa myönteisesti myös elämänhallintataitojen lisääntymiseen itselle merkityksellisten ihmissuhteiden kautta. Lisäksi koska yhteyksien vahvistuminen on edellyttänyt sosiaalisen kanssakäymisen kohtaamisia, on se mahdollistanut myös tältä osin työelämävalmiuksien paranemisen.
6. Tietoa ja apua arjessa toimimiseen saaneiden osuus
- 93 % vastanneista kokee saaneensa toiminnasta tietoa ja apua arjessa toimimisen tueksi. Tätä kautta heidän oman elämän hallinta ja arjen sujuvuus ovat helpottuneet ja hyvinvointi parantunut. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 70 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yksilöohjauksesta.
- Tiedon ja avun saaminen arjessa toimimisen tueksi pitää sisällään hyvin yksilöllisiä sisältöjä. Jollekin se on tarkoittanut esimerkiksi liikuntaharrastuksen löytämiseen annettua apua, toiselle työn tai asuntojen kartoitusta ja hakemista yhdessä. Tämä on voinut siten lisätä myös esimerkiksi arjen liikuntaa, työelämävalmiuksia ja yhteiskuntatietoisuutta.
7. Uusia elämän tavoitteita saaneiden osuus
- 79 % vastanneista kokee, että heille on syntynyt toiminnan kautta uusia elämän tavoitteita (liittyen esim. koulutukseen, työelämään, perhe- elämään, sosiaalisiin suhteisiin tai vapaa-aikaan). Tätä kautta he ovat aikaisempaa motivoituneempia ja valmiimpia ottamaan seuraavan askeleen elämässään. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 50 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yksilöohjauksesta.
- Tavoitteiden syntyminen on riippuen yksilöllisestä tilanteesta voinut mahdollistaa esimerkiksi arjen suomen kielen taidon, työelämävalmiuksien, sosiaalisen vuorovaikutuksen tai arjen liikunnan lisääntymisen ja siten tukea myös näitä muita tavoitteita.
8. Suomen kielen arkikäyttöä lisänneiden osuus
- 83 % vastanneista kokee käyttävänsä nyt suomen kieltä arjessa (esim. kaupassa, puhelimessa) enemmän kuin ennen toimintaan osallistumistaan. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin suomen kielen ryhmästä.
- Suomen kielen arkikäyttöä lisänneillä myös työelävalmiudet ovat parantuneet kielitaidon myötä, ja tuntisisällöt ovat mahdollistaneet muun muassa yhteiskunta- ja terveystietoisuuden lisääntymisen. Suomen kielen arkikäytön lisääntyminen on myös voinut helpottaa uusien sosiaalisten suhteiden luomista suomalaistaustaisten kanssa.
9. Uusia taitoja ja tietoja oppineiden osuus
- 91 % vastanneista kokee oppineensa toiminnassa uusia taitoja tai tietoja. Tätä kautta myös mahdollisuus päästä eteenpäin elämässä on parantunut. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 40 % ylitettiin. Palaute kysyttiin kursseilta ja työpajoista.
- Uusien tietojen ja taitojen oppiminen on mahdollistanut arjen suomen kielen taidon parantumisen suomenkielisen ohjauksen kautta. Lisäksi se on voinut lisätä elämänhallintataitoja muun muassa mielen aktiivisuuden myötä sekä välillisesti uuden mielekkään tekemisen löytämisen kautta. Toimintasisällöt ovat mahdollistaneet myös monien työelämävalmiuksien paranemisen sekä liikunnan lisääntymisen.
10. Suomalaistaustaisten kanssa aikaa viettäneiden osuus
- 66 % vastanneista on viettänyt toiminnassa aikaa suomalaistaustaisten ihmisten kanssa. Tätä kautta heille on syntynyt sosiaalisia vuorovaikutuksia kantaväestön edustajiin. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin hyvinvointitapahtumista.
- Vuorovaikutuksella suomalaistaustaisten kanssa on voinut olla positiivisia vaikutuksia lisäksi erityisesti arjen suomen kielen taidon parantumiselle. Kohtaamisen tasolla tapahtuvalla kahdensuuntaisella kotoutumisella on myös vaikutuksia laajasti yhteiskunnassa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kohderyhmältä saadusta palautteesta on luettavissa, että saadut tulokset ovat ylittäneet tulosodotukset. Mittarit kuvaavat konkreettisia muutoksia, jotka kuitenkin vastaavat myös laajempiin tavoitteisiin, ja ne edistävät samanaikaisesti useampaa osa- ja päätavoitetta. Tuloksilla on yksittäisvaikutusten lisäksi yhteisvaikuttavuutta. Aikaansaadut tulokset ovat erinomaisia, ja hankkeen toiminnoilla on pystytty vastaamaan laadukkaasti ja hyvin monipuolisesti kohderyhmän tarpeisiin. Hankkeessa on voitu monipuolisuutensa myötä antaa yksilölliseen elämäntilanteeseen tarpeellista toimintaa. Toiminta on vakiintunut huomattavasti ja saatu pyörimään monin osin vapaaehtoisten voimin. Toimintaan osallistuneet naiset ovat alkaneet järjestäytyä myös omatoimisesti pitämään esimerkiksi olohuonetta varsinaisten järjestettyjen kertojen ulkopuolella, ja siihen on annettu mahdollisuus. Osallistujat ovat saaneet hankkeelta paljon konkreettista hyötyä, esimerkiksi moni on saanut myös työ- tai koulupaikan tai ystäviä. Hanke on mahdollistanut kohderyhmään kuuluvien naisten osallisuutta myös, koska heidän osaamistaan on hyödynnetty eri tavoin toiminnan toteuttamisessa. Hanketoiminnalla on voitu moninaisen osallistujajoukon ansiosta myös edistää monensuuntaista kotoutumista eri kieli- ja kulttuuriryhmien välillä, mitä voidaan pitää suurena vahvuutena. Kaikkiaan hanke on osoittanut tarpeellisuutensa, ja toiminta on kehittynyt hyvin jatkoa ajatellen.
Myös STEA on rahoittajana arvioinut hankkeen tuloksellisuutta yllä kuvatun toimintavuoden pohjalta. Arviointikysymyksiä on yhteensä seitsemän. Ne jakaantuvat kolmeen eri arviointialueeseen.
Toiminnan kohdentumista ja laajuutta arvioivat kysymykset:
1. Onko toiminta kohdentunut tavoiteltuun kohderyhmään (Tavoitettiinko suunnitellut kohderyhmät)?
2. Onko oikeaa kohderyhmää tavoitettu (määrällisesti)?
3. Tukeeko toteutunut toiminta aiottujen tulosten aikaansaamista?
Tulosten todentamista arvioivat kysymykset:
4. Tukeeko kerätty tieto toiminnan tulosten osoittamista?
5. Onko tulokset todennettu kerätyllä tiedolla?
Aikaansaatuja tuloksia arvioivat kysymykset:
6. Onko toiminnalla saatu aikaan aiottuja tuloksia (kerättyyn tietoon perustuvat tulokset)
7. Arvio aikaansaaduista tuloksista suhteessa avustustasoon.
Vastaus arviointikysymykseen voi olla ”hyvin”, ”riittävästi” tai ”heikosti”. Toimintamallin mukaisen hankkeen tuloksellisuusarvioinnissa arvio oli kaikilla osa-alueilla "hyvä". Arvioinnin tulokset osoittavat, että toimintaa on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu hankkeessa parhaalla mahdollisella tavalla (ks. STEA 2023).
Kokonaisarvioinnin perusteella voidaan sanoa, että HyNa-hankkeessa on palautteen ja tulosten perusteella luotu toimiva yhteisö- ja asiakaslähtöisyyttä toteuttava matalan kynnyksen työskentelymalli yli 29-vuotiaiden työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden naisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseksi.
HyNa-toiminnassa luotua toimintamallia voi soveltaa moninaiseen maahanmuuttaneiden hyvinvointia, kotoutumista ja osallisuutta edistävään toimintaan, vaikka ajan ja yhteiskunnallisten muutosten myötä kohderyhmän tarkemmat tarpeet ja tavoitteet muuttuisivatkin, kunhan päivittää toimintasuunnitelmaa ja sitä myötä toteutettavaa toimintaa. Myös esimerkiksi HyNa-toimintaa varten on tehty päivitetty toimintasuunnitelma hankeajan jälkeiselle ajalle, kun on havaittu tarvetta uusille tavoitteellisille painopisteille, mutta edelleen toimintaa tullaan toteuttamaan hyvin paljon aiempaa vastaavasti.
