Keski-Pohjanmaan rakenneuudistus
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Keski-Pohjanmaan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten (Soite) toiminta käynnistyi 1.1.2017. Soite 2.0 –Rakenneuudistus –hankehakemus on valmisteltu niiden kokemusten pohjalta, jotka on saatu Soiten maakunnallisesta sosiaalihuollon, terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin integroitujen palvelukokonaisuuksien pohjalta kolmen vuoden aikana. Hakemus kattaa kaikki Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat.
Rakenneuudistus –hankkeen pohjarakenne on maakunnallinen ja tämä hakemus kattaa Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen väestön sote-peruspalvelujen kehittämisen. RU-hankkeessa arvioidaan tarve Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien välisen yhteistyön ja työnjaon toteuttamiselle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tarkoituksenmukaisen järjestämis- ja tuottamisratkaisun mahdollistamiseksi maakuntien raja-alueilla.
Vaikka Soitessa on toteutettu hallinnollinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluissa, tilanne edellyttää integraation syventämistä sekä toiminnan ja organisaatiokulttuurin kehittämistä. Sote- palvelujen maakunnallisten prosessien kehittämiseksi on kolmen viime vuoden aikana tehty mittavaa työtä, mikä on johtanut myös osittain palvelujen siiloutumiseen. Hankkeessa esitetyt kehittämistoimet lähtevät käytännön työssä ja kehittämisessä koetuista palvelujen toimivuuden pullonkauloista.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Hankkeen keskeisiä sidosryhmiä ovat alueen kunnat ja kaupungit, järjestöt, maakunnalliset Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-verkostot ja Keski-Pohjanmaan LAPE -yhteistyötyöryhmä, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, maakunnallinen vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto, Soiten kolme asiakasraatia, Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan liitto, THL, OYS- erva –yhteistyöalue, Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria Ammattikorkeakoulu oy ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Lisäksi tehdään yhteistyötä Soite 2.0 Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen lisäksi myös useiden muiden käynnissä olevien eri kehittämishankkeiden kanssa, esimerkiksi Robo-Sote, Kansa-koulu III ja KASE Smart Countryside.
Rakenneuudistus- ja Tulevaisuuden sote-keskus hankkeiden yhteiseen ohjausryhmään on nimetty Soiten viranhaltija- ja poliittisen johtajiston, hankejohdon ja –koordinaattoreiden lisäksi edustajat Soiten henkilöstöstä, jäsenkunnista, alueen järjestöistä sekä Soiten asiakasraadeista. Monitoimijainen yhteiskehittäminen edellyttää aidosti yhdessä kehittämistä. Innokylä on otettu käyttöön toimintamallien yhteiskehittämisen alustana.
Soitelle on laadittu "Osallistu – Soiten osallisuuden edistämisen ohjelman", jonka seurantaa ja toteutumista Soiten kehittämispalvelut koordinoivat. Osallisuuden ja sen toteutumisen edistämiseksi on Soitessa erilaisia foorumeja, mm. kolme eri asiakasraatia (lapsi- ja perhepalveluiden, työikäisten ja ikäihmisten asiakasraadit), maakunnallinen vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto. Lisäksi tehdään sidosryhmäyhteistyötä monien muiden tahojen kanssa. Osallisuuden kehittämiseksi ja osallistamiseksi on Soitessa jo olemassa em. foorumeja, joita hyödynnetään hankkeesta tiedottamiseen ja hankkeeseen osallistamiseen.
Hankekokonaisuuden osa-alueiden toiminta ja kehittämistyö on pääosin edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Muutamia hankesuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä on kuitenkin jäänyt toteuttamatta. Alueemme koronatilanne oli huomattavan osan hankkeen toteuttamisajasta vakava (leviämisvaihe) ja se oli riski vielä hankkeen loppuvaiheenkin toimenpiteiden osalta. Lisäksi haasteena oli kesäkuussa 2021 hyväksyttyjen uusien kehittämistoimenpiteiden suhteen hankkeen jäljellä oleva lyhyt toteutusaika. Hankkeen keskeiset aikaansaannokset on esitelty tarkemmin osa-alueiden osioissa. Hankesuunnitelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu aktiivisesti ja päätetty vuoden lopussa. Lisäksi on tehty aktiivisesti yhteistyötä muiden sote-uudistusta tukevien hankkeiden sekä väliaikaishallinnon kanssa.
Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Aliprojekti Alueellinen järjestäminen
Tavoitteet
Tässä aliprojektissa on keskeisenä tavoitteena ollut alueellisen järjestämisvastuun kokonaisuuden johtaminen (mm. järjestämisvastuun siirtämisen tehtävien selvittäminen, suunnittelu ja siirtämisen valmistelu), maakunnan kustannustasoon vaikuttavien toimintatapojen rakentaminen ja rahoituksen riittävyyden varmistaminen, Soite 2.0 strategisen muutosohjelman johtaminen ja siihen sisältyvien kehittämishankkeiden hallinnon, koordinaation ja muiden hallinnollisten tehtävien hoito. Muita keskeisiä tavoitteita ovat olleet TKIO-ohjelman laatiminen Soiten strategisia tavoitteita tukevaksi sekä alueellisen yhteistyön vahvistaminen, organisaation ympäristövastuullisuuden kehittäminen sekä energiakartoituksen ja –suunnitelman laatiminen. Lisäksi tavoitteena on ollut hoitotyön henkilöstömitoituksen esiselvityksen laatiminen sekä työhyvinvoinnin ja sitä tukevien rakenteiden, prosessien ja toimintamallien kehittäminen.
Tavoitteiden toteutuminen ja tulokset
Kehittämishankkeen tuella on johdettu järjestämisvastuun kokonaisuuden kehittämistä. Maakunnan kustannustasoon vaikuttavien toimintatapojen rakentamiseksi ja rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi on laadittu yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa laaja Kestävä Soite –ohjelma. Ohjelmassa määritellään strategiset painopisteet, kriittiset menestystekijät, yhdeksän jalan ohjelma, vaiheistetut tavoitteet ja toimenpiteet. Kestävä Soite- ohjelma on samalla myös organisaation strateginen muutosohjelma, jonka avulla koordinoidaan ja johdetaan organisaation kehittämistä. Talouden hallinnan varmistamiseksi on osana Kestävä Soite –ohjelmaa kehitetty organisaation hankintaprosessia. Lisäksi on laadittu yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa selvitys organisaation omistaman kiinteistöosakeyhtiön toiminnan purkamisesta ja purun vero- ja juridista vaikutuksista. Osa-alueen toimenpiteinä on myös laadittu moniammatillisten vastaanottopalvelujen tuottamisen ennakkovaikutusten arviointi sekä neuvolaverkon ja –palvelujen lapsivaikutusten arviointi. Alueellista yhteistyötä on myös tehty aktiivisesti ja laajasti.
Hankkeen aikana on laadittu organisaation palkitsemisjärjestelmää ja osana tätä kehittämisosiota toteutettu Soiten ja pelastuslaitoksen henkilöstön kokonaispalkitsemisen vaikuttavuuden arviointikysely. Kyselyn tulosten pohjalta on määritelty organisaatiossa jatkossa toteutettavia toimenpiteitä, esimerkiksi TUURA-pilottityönohjauksen käynnistäminen. Hankkeen työnä on myös jatkokehitetty aiempi varhaisen tuen malli aktiivisen tuen malliksi sekä kuvattu eri toimijoiden tehtävät ja vastuut ja painotettu työkykyjohtamisen merkitystä, sisältöjä ja toimenpiteitä. Aktiivisen tuen malli on otettu jo organisaatiossa käyttöön. Lisäksi on selvitetty, miksi kaikissa yksiköissä ei varhaisen tuen keskusteluja ole aiemmin käyty ohjeistuksen mukaisesti ja on kohdennettu ohjausta ja tukea erityisesti em. yksiköihin.
Hankkeessa on laadittu organisaation sisäisen ja ulkoisen TKIOn toimintamalli (vielä luonnosvaiheessa), vuosikello, TKIOn organisoitumisen vaihtoehtoiset rakennekuvaukset sekä päivitetty hanke- ja projektiohjeistus. TKIO-ohjelman valmistelutyö jatkuu ja valmistellut asiat viedään päätöksentekoon vuoden 2022 puolella. Yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa on laadittu organisaatiolle vastuullisuusohjelma, johon sisältyy vastuullisuusohjelma, ympäristöpolitiikka, ympäristöriskien kartoitus, ympäristöviestinnän vuosikello sekä ehdotus vastuullisuusorganisaatioksi. Ohjelma etenee alkuvuoden 2022 aikana organisaatiossa päätöksentekoon.
Kaikki hallinnon ja hankinnan sopimukset on käyty läpi ja muutettu sähköiseen muotoon. Myös kaikki voimassa olevat vuokrasopimukset on tallennettu sähköiseen järjestelmään ja lisäksi on kartoitettu välivuokrakohteet organisaation omat- ja leasingautot. Osa-alueella on myös laadittu hoitotyön henkilöstömitoituksen esiselvitys. Sitä varten on selvitetty soveltuvia hoitotyön tunnuslukuja, testattu työajan seurantalomake ja toteutettu seuranta hoitotyöntekijöiden työajan jakautumisesta. Myöhemmin organisaatiossa tullaan laatimaan esiselvityksen pohjalta toimintamalli hoitotyön henkilöstömitoituksen arviointiin ja kehittämään johtamista. Kehittämistyön aikana on havaittu johtamisen kehittämisen kohteita, joihin keskitytään vuoden 2022 alussa tämän hankkeen päätyttyä.
Aliprojekti hankekoordinaatio
Hankekoordinaatio -aliprojektissa on tehty aktiivisesti yhteistyötä muiden Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa tukevien hankkeiden sekä väliaikaishallinnon kanssa. Hankekoordinaatio on vastannut hankkeen kehittämistoimenpiteiden johtamisesta, koordinoinnista, hallinnoinnista ja viestinnästä. Kehittämistoimia on kytketty jatkumoiksi muiden kehittämishankkeiden kanssa niin, että päällekkäistä työtä ei ole muodostunut.
Osa-alue on pääosin edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Osa-alueen kustannukset eivät ole toteutuneet suunnitellusti, vaikka kulujen toteuma kasvoikin vuoden 2021 loppupuolella. Suurimmat riskit olivat hankeaikana kesäkuussa 2021 hankesuunnitelmaan hyväksyttyjen lisäkehittämiskohteiden toteuttamisen lyhyt hankeaika ja heikentynyt koronatilanne. Lisäkehittämiskohteina hankesuunnitelmaan hyväksyttyjä työterveyshuollon arviointia, henkilöstöohjelman laatimista sekä tukipalvelujen hallintamallia ei ole toteutettu. Syynä tähän ovat olleet tiukka aikataulu ja käytettävissä olevan henkilöstöresurssin rajallisuus.
Hyödyt
Osa-alue 1:n kehittämistoimenpiteiden hyödyt ovat pitkällä aikavälillä ratkaisevan tärkeitä mm. alueellisen järjestämisvastuun johtamiseksi sekä kustannustason ja rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Kestävä Soite –ohjelma on organisaatiossa käytössä ja määrittää strategisesti ja tavoitteellisesti järjestämistä ja kustannustason hallintaa sekä toteutuksen toimenpiteitä. Osa uusista toimintamalleista on jo käytössä ja osa etenee päätöksentekoon lähiaikoina. Myös pääosa osa-alueella laadituista ohjelmista etenee päätöksentekoon lähiaikoina. Huomattava määrä organisaation lomakkeita ja sopimuksia on muutettu sähköiseen muotoon ja kirjattu sähköisiin järjestelmiin ja työn tuloksia hyödynnetään jo nyt. Organisaatiolla on nyt myös vastuullisuusohjelma kestävän kasvun ja toteutuksen tueksi.
Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
Tavoitteet
Osa-alueen tavoitteiden toteutumisen todentaminen vaatii hankeaikaa pidemmän aikavälin tarkastelua. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että organisaation muutosprosessin ja tietojohtamisen kehittämisen mahdollistaman laadukkaamman päätöksenteon myötä niiden saavuttaminen on realistista ja niiden edistäminen on meneillään oleva, jatkuva prosessi.
Tavoitteiden osalta on jo toteutunut tai toteutumassa pitkällä aikavälillä:
- Johtaminen ja ohjaus kehittyvät (esim. tietojohtamisen toimintamalli ja muutosvalmennus)
- Kansallisesti hyväksyttyjä toimintamalleja ja määrittelyjä käytössä (mm. sote-tietopakettien organisaatioriippumattomat palvelut sitä mukaa kun määrittelyt valmistuvat)
- Tiedolla johtaminen kehittyy (mm. toimintatapojen ja raportoinnin kehittämisen kautta)
- Palveluverkon suunnittelu ja hallinta kehittyvät (palveluverkon suunnittelun työkalu)
- Organisaatiokulttuurin kehitys syventää sote-integraatiota ja vaikutukset näkyvät käytännön toiminnassa (muutosvalmennuksen pitkän aikavälin tulos)
- Kustannusten kasvua pystytään hillitsemään paremmin (kulttuurin muutoksen pitkän aikavälin tulos)
- Soiten tunnuslause ”Ihminen keskiössä” toteutuu arjessa (kulttuurin muutoksen pitkän aikavälin tulos)
- Palvelun ja hoidon vaikuttavuus paranee (kulttuurin muutoksen pitkän aikavälin tulos)
Tulokset
Yhteinen matka kohti itseohjautuvampaa Soitea aloitettiin vuoden 2021 alussa. Alkuun Filosofian Akatemia määritti johtoryhmän kanssa raamit itseohjautuvuudelle, eli muutoksen suunnalle. Tavoitteiksi asetettiin seuraavat asiat:
- Ammattilaisella enemmän mahdollisuuksia tehdä päätöksiä arjen työssä – näkyy asiakkaille oikea-aikaisena ja laadukkaan palveluna.
- Reitti päämäärään voi olla erilainen (eli työntekijän käsiala saa näkyä), kunhan suuntana on yhdessä sanoitettu tavoite.
- Työntekijä saa vaikuttaa siihen, miten asia tehdään (vapaus, vastuu, merkityksellisyyden kokemus korostuu).
- Esimiestyön lähtökohta on luottamus. Esimiehen rooli on enemmän koutsi kuin pomo.
Kohti tätä suuntaa lähdettiin vuoden alussa 2021 valmentamaan Soiten henkilöstöä käytännössä kaikilla organisaation tasoilla.
Toiminnan ja organisaatiokulttuurin osa-alueen alku- ja loppumittauksen osalta tulokset osoittavat itse- ja yhteisöohjautuvuuden kehittyvän oikeaan suuntaan. Myös laadullinen, valmennusten yhteydessä kerätty palautetieto tukee tätä havaintoa.
Tietojohtamisen aliprojektin tulokset: Tietojohtamisen aliprojektin tulokset:
a) tietojohtamisen vakiintunut toimintamalli (Innokylässä)
b) alueellinen tietojohtamisen kehittämissuunnitelma (Virta-verkoston esitys)
c) palveluverkon hallintaan on kehitetty työkalu ja sen suunnitteluun on osallistettu kansalaisia
d) sote-tietopakettien organisaatioriippumattomia palveluja on kehitetty ja laajennettu liittämällä niihin leikkaussalitoimenpiteiden kustannuslaskenta
e) organisaation master-datan hallinta on ratkaistu neljän keskeisen järjestelmän osalta
Hyödyt
Hankkeen hyödyt ovat hankejaksoa pitemmällä aikavälillä tapahtuvia kokonaisvaltaisia toiminnallisia muutoksia, joiden keskeinen tavoiteltu vaikutus on kustannusten kasvun hillintä ja valmius järjestämistehtävään. Toiminnan ja organisaatiokulttuurin kehittämisen aliprojektin osalta olemme matkalla kohti itse- ja yhteisöohjautuvampaa Soitea. Kulttuurimuutoksen juurruttamistyötä tulevina vuosina jatkavat 22 Soiten sisäistä muutosvalmentajaa, jotka on valmennettu tehtävään vuoden 2021 aikana. Myös suuri osa Soiten esimiehistä on valmennettu. Järjestäjän tietojohtamisen kehittämisen aliprojektin keskeinen hyöty on organisaation tiedon laadun ja tietojohtamisen toimintatapojen parantaminen, mikä mahdollistaa kustannusten kasvua hillitsevän laadukkaan päätöksenteon.
Osa-alue 3: Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen digitaalisten välineiden avulla
Tavoitteet
Osa-alueen hankesuunnitelma koostuu kolmesta aliprojektista ja 12 toimenpidekokonaisuudesta. Aliprojektien tavoitteena on luoda teknologioiden ja digitaalisten järjestelmien hallintamalli ja rakenne. Toisaalta erilaisten digityökalujen käyttöönotolla tuetaan ammattilaisia heidän työssään ja ottamalla käyttöön erilaisia digihoitopolkuja. Pitkällä aikavälillä on tavoitteena siirtää painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan palveluun, joka tukee asiakkaan hallintaa omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tavoitteena on nykyisten potilas- ja asiakastietojärjestelmiä kehittäminen ammattilaista paremmin palvelevaksi, Soiten kyberkyvykkyyden kehittäminen sekä Soiten Kantapalveluiden velvoitteiden mukaisista toimenpiteistä huolehtiminen.
Osa-alueen aliprojektit tarkemmin:
1. Digistrategian ja –rakenteiden avulla luodaan teknologioiden ja digitaalisten, asiakkaan ja ammattilaisen, järjestelmien hallintamalli. Panostamalla digipalveluihin Soiten palveluiden vaikuttavuus paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Soiten strategian ja arvojen keskeisin painopiste on - Ihminen keskiössä. Digistrategialla tuetaan Soiten strategiaa parantamalla asiakkaan palvelun/hoidon saatavuutta.
2. Digihoitopolut: Itsehoito ja omapalvelu ensin – Tavoitteena on siirtää painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan palveluun, joka tukee asiakkaan hallintaa omasta hyvinvoinnistaan sekä tukea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä integraatiota. Soiten ammattilaiset käyttävät tehokkaasti erilaisia digityökaluja.
3. Kanta ja APTJ arkistointi: Tavoitteena on huolehtia Soiten Kantapalveluiden velvoitteiden mukaisista toimenpiteistä.
Tulokset
Asukkaan hoidon/palvelun saatavuutta on parannettu ottamalla käyttöön uusia ratkaisuja, joilla voidaan siirtää painotusta raskaista palveluista ennakoiviin ja itsehoitoa tukeviin palveluihin mahdollistaen asioinnin ammattilaisen kanssa sähköisesti. Ratkaisuja on hyödynnetty sosiaali- ja terveydenhuollossa ja Soiten ja asukkaiden välisessä turvallisessa viestinnässä. Uusien toimintamallien käyttöönottamiseksi on henkilöstöä koulutettu ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseksi on tehty sähköisille palveluille palautejärjestelmä.
Arkistointiprojekteissa on huolehdittu Kanta-velvoitteiden mukaisista toimenpiteistä käynnistämällä onnistuneesti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon vanhojen tietojen siirrot Kantaan sekä käyttöönottamalla sosiaalihuollon uuden asiakastiedon Kanta-arkisto. Lisäksi on osallistuttu UNA-Kaari yhteistyöhön.
Hankkeessa on laadittu organisaatiolle digiohjelma tukemaan päästrategiaa ja siten parantamaan asukkaan palvelun/hoidon saatavuutta sähköisillä ratkaisuilla. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä auttaa parantamaan organisaaton kyberkyvykkyyttä ja huolehtimaan sähköisten palveluiden ja asioinnin kokonaisturvallisuudesta.
Hyödyt
Organisaatio on saanut käyttöönsä merkittävän määrän digi- ja etäpalveluja sekä palvelujen joiden avulla asiakkaat ja potilaat voivat toteuttaa itsehoitoa ja asioida ammattilaisten kanssa sähköisesti. Käytettävissä olevien sähköisten ja etäpalvelujen määrä on kasvanut ja painopiste fyysisistä asiakas/potilastapaamisista on lähtenyt kehittymään asteittain kohti lisääntyvää sähköistä asiointia. Henkilöstö on saanut lisää valmiuksia ja välineitä toteuttaa työtään digitaalisesti. Kanta-velvoitteiden osalta tullaan vielä jatkamaan kehittämistyötä, jotta sosiaalihuollon uusi asiakastiedon Kanta –arkisto voidaan käyttöönottaa. Digiohjelman avulla jatkossa kehitetään tavoitteellisesti digitaalisia palveluja.
Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Lyhyen aikavälin vaikutukset ja vaikuttavuus
Osa-alueen toimenpitein on tehty toimenpiteitä, jotka ovat erityisen merkittäviä järjestämisen johtamiseksi ja kustannustasoon vaikuttamiseksi. Pitkällä aikavälillä ne ovat organisaation jatkuvuuden näkökulmasta keskeisimpiä asioita. Kestävä Soite –ohjelman todellista vaikuttavuutta on kuitenkin mahdollista arvioida vasta pidemmän ajanjakson kuluessa, mutta ohjelma mahdollistaa selkeän, tavoitteellisen ja vaiheistetun etenemisen. Sähköisten palvelujen käyttöönotto ja laajentaminen eivät ole mahdollisia, mikäli lomakkeet ja sopimukset eivät ole sähköisessä muodossa. Nyt lomakkeet ja sopimukset ovat pääosin sähköisessä muodossa ja osaltaan edistävät sähköisten ja etäpalvelujen käyttöönottoa. Organisaatiolla on nyt vastuullisuusohjelma sekä energiaselvitys ja –kartoitus ja on mahdollista edetä niiden pohjalta tavoitteellisesti ja kestävästi. EVA- ja LAVA-prosesseissa monialaisesti tuotettua tietoa tullaan hyödyntämään vastaanottopalvelujen sekä neuvolaverkon ja –palvelujen jatkokehittämistyössä. Hoitotyöntekijöiden määrä kasvaa lähivuosina henkilöstömitoitusta määrittävien linjausten mukaiseksi. On tärkeää, että hoitotyön henkilöstömitoituksen esiselvitys on käytettävissä jatkovalmistelua varten hoitotyön henkilöstömitoituksen seuraamista varten.
Kaikki osa-alue 1:ssä toteutetut kehittämistoimenpiteet osaltaan edistävät kustannusvaikuttavien palvelujen toteuttamista kestävästi. TKIO-ohjelman käyttöönoton myötä TKIO-toimintaa kehittyy suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti tukemaan Soiten strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittynyt alueellinen yhteistyö on hyvä pohja sote-uudistuksen toteutukseen ja kehittämistyöhön. Koronapandemia on hidastanut osa-alueessa kehitettyjen toimenpiteiden toteutusta ja myös käyttöönottoa. Monilta osin uudet toimintamallit ja ohjelmat pystytään ottamaan käyttöön vasta hankkeen päättymisen jälkeen.
Pitkän aikavälin vaikutukset
Hankkeen kehittämistyön tuella Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue tuottaa vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja kestävällä pohjalla.
Vaikutus muihin alueen hankkeisiin
Osa-alue 1:n toimenpiteiden toteuttamiseksi on tehty tiivistä yhteistyötä organisaatiossa toteutettavien muiden kehittämishankkeiden, esimerkiksi Soite 2.0 sote-keskus-, Pohjoisen OT-keskuksen jatkokehittäminen-, Monilainen lastensuojelu Pohjois-Suomessa-hankkeiden kanssa. Osa-alue 1:n toimenpitein on pystytty tukemaan mm. sote-keskus hankkeessa toteutettavia palvelujen kehittämistoimenpiteitä rakenteellisen kehittämisen keinoin.
Muiden hankkeiden vaikutus
Muiden hankkeiden ja väliaikaishallinnon kanssa tehdyssä tiiviissä yhteistyössä on käsitelty kehittämisen kohteen olevia kehittämistoimia niin, että ne ovat nivoutuneet toisiaan tukeviksi kehittämiskokonaisuuksiksi ja tukeneet toinen toisiaan.
Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
Lyhyen aikavälin vaikutukset ja vaikuttavuus
Osa-alueen toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten odotetaan näkyvän laadullisissa mittareissa hankeajanjaksoa pidemmän aikajakson tarkastelussa. Toiminnan ja organisaatiokulttuurin osa-alueen osalta voidaan lyhyen aikavälin vaikutuksista ja vaikuttavuudesta todeta Filosofian Akatemian kokonaisarvion mukaan, että itseohjautuvuusmittarin perusteella näyttää siltä, että kehitys on lähtenyt oikeaan suuntaan: kehitystä on tapahtunut joka rintamalla ja eniten siellä, missä videotyöpajat ovat käynnissä. Tietojohtamisen aliprojektin osalta hankkeen lyhyen toiminta-ajan perusteella vaikuttavuutta ei pystytä vielä arvioimaan, mutta vaikutuksia voidaan arvioida epäsuorasti tietojohtamisen kypsyystilakartoituksen trendin perusteella. Kypsyystilakartoituksen trendi 2019−2021 on ollut nouseva kaikilla kyselyn osa-alueilla (2021 kokonaiskeskiarvo 3,5/5, nousu n. 1 p. vrt. 2019).
Vaikutus muihin alueen hankkeisiin
Osa-alue 2 on osaltaan vastannut Soiten muiden hankkeiden tietotarpeisiin esimerkiksi Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa.
Muiden hankkeiden vaikutus
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke on osaltaan antanut suuntaviivoja operatiivisen tietojohtamisen painopisteiden linjaamiseen.
Osa-alue 3: Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen digitaalisten välineiden avulla
Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset ja vaikuttavuus
Organisaatiolla on käytössään digi- ja etäpalveluja sekä palvelujen joiden avulla asiakkaat ja potilaat voivat toteuttaa itsehoitoa ja asioida ammattilaisten kanssa sähköisesti. Käytettävissä olevien sähköisten ja etäpalvelujen määrä tulee kasvamaan vuosittain usean vuoden aikana. Digitaalisten palvelujen ja hoidon painopiste kasvaa ja kehittyy asteittain kohti lisääntyvää sähköistä asiointia. Henkilöstöllä on osaamista ja valmiuksia toteuttaa työtään entistä enemmän digitaalisesti. Organisaatiossa voidaan toteuttaa siirtyminen sosiaalihuollon uuteen asiakastiedon Kanta –arkistoon. Myös organisaation kyberkyvykkyys on lähtenyt kehittymään. Digiohjelmaa hyödyntäen kehitetään jatkossa digitaalisia palveluja tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Toimenpiteiden todellista vaikuttavuutta voidaan mitata vasta, kun käyttöönotettujen uusien ratkaisujen käyttöaste on kasvanut. Palveluiden tunnettuuteen on panostettu hankkeen loppuvaiheessa ja niiden markkinointi sekä digituki on huomioitu toiminnan jatkuvuuden suunnittelussa. Rakenneuudistushankkeessa käynnistettyjen toimenpiteiden jatkokehittämistä jatketaan Soite 2.1 hankkeessa ja hyvinvointialueiden ICT-muutosrahoituksen tuella. Käyttöönotettujen ratkaisujen ja toimintamallien jalkauttaminen tehdään osana digiohjelman tiekartan toimeenpanoa.
Pitkän aikavälin vaikutukset
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on asiakkaiden ja potilaiden sekä ammattilaisten käytössä monipuolisesti digitaalisia palveluja, joiden käyttö kasvaa vuosittain. Henkilöstön ajankäyttö on tarkoituksenmukaista ja heille jää aikaa kohdata kasvotusten niitä asiakkaita ja potilaita, jotka sen tarvitsevat. Organisaation kustannusvaikuttavuus on kehittynyt myönteisesti.
Vaikutus muihin alueen hankkeisiin
Osa-alue 3:ssa digitaalisten välineiden käyttöönottojen avulla toteutettu kehittämistyö jatkuu muissa jo käynnistyneissä tai hakemusvaiheessa olevissa kehittämishankkeissa. Kehittämistyö on nivottu jatkumoksi niin, että päällekkäistä kehittämistä ei tapahdu, vaan muodostuu kokonaisuus, joka rakentuu ja kehittyy askel askeleelta.
Muiden hankkeiden vaikutus
Osa-alue 3:n kehittämistyötä on tehty aktiivista yhteistyötä Soite 2.0 sote-keskus –hankkeen kanssa, jossa on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluja. Palvelujen kehittäminen ja digitaalisen kehittäminen ovat muodostaneet kokonaisuuden, jossa on edetty tavoitteellisessa yhteistyössä.
