Mielenterveys ja työllisyys
Vaikeimpienkaan sairauksien ei kuitenkaan tarvitse merkitä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Mielekäs ja soveltuva työ tukee hyvinvointia ja kuntoutumista. Mielen hyvinvointi on oleellinen osa työhyvinvointia ja työelämää. Tähän teemaan liittyy erilaisia kokonaisuuksia sekä toimintamalleja, jotka edistävät työhyvinvointia ja mielenterveyttä työelämässä, sekä mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä ja työllisyyttä. Työllisyys -teemaan kuuluu myös työelämään kuntouttavien palvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta.
Kokonaisuuden nimi
Vaikeimpienkaan sairauksien ei kuitenkaan tarvitse merkitä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Mielekäs ja soveltuva työ tukee hyvinvointia ja kuntoutumista. Mielen hyvinvointi on oleellinen osa työhyvinvointia ja työelämää. Tähän teemaan liittyy erilaisia kokonaisuuksia sekä toimintamalleja, jotka edistävät työhyvinvointia ja mielenterveyttä työelämässä, sekä mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä ja työllisyyttä. Työllisyys -teemaan kuuluu myös työelämään kuntouttavien palvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta.
Mielenterveys ja työllisyys -teemakokonaisuus kattaa alleen erilaisia kokonaisuuksia ja teemoja liittyen mielenterveyteen työelämässä, työhyvinvointiin ja mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymisen tukemiseen.
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke toteuttaa kansallisen mielenterveysstrategian työelämään kuntouttavien palvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta.
Mielenterveys ja työllisyys -kokonaisuus toteutuu osana mielenterveysstrategiaa koko strategiakauden ajan 2020-2030.
Toimijoina tässä teemakokonaisuudessa ovat:
- erilaiset työllisyyspalvelut
- Työterveyslaitos
- tavoitteita toteuttavat hankkeet.
Teeman tavoitteita toteuttaa myös IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke.
IPS-toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. IPS on lyhenne sanoista Individual Placement and Support.
IPS-työhönvalmennuksen tavoitteena on työnhakija-asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen. IPS-toimintamalli perustuu tutkittuun tietoon ja näyttöön. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun tuloksellisuus on kaksi- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden.
THL toteuttaa ajanjaksolla 1.1.2021−31.12.2027 arviointitutkimuksen, jolla selvitetään toimintamallin käyttöönottoa ja tuloksellisuutta.
IPS Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden työllistymisen tukena : arviointitutkimus toimintamallin käyttöönotosta, soveltuvuudesta ja koetusta vaikuttavuudesta
Lue lisää: IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke
Mielenterveysongelmat ovat Suomessa merkittävä osatyökykyisyyden syy. Psykiatriset sairaudet heikentävät toimintakykyä ja johtavat usein syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Mielenterveyden syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi.
Vaikeimpienkaan sairauksien ei kuitenkaan tarvitse merkitä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Mielekäs ja soveltuva työ tukee hyvinvointia ja kuntoutumista.
Arviointitutkimuksessa selvitettiin, miten IPS-toimintamalli soveltuu vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien henkilöiden työllistymisen tukemiseen Suomessa. Raportissa kuvataan, millaisia tuloksia IPS-palvelulla saatiin valmennettavien työllistymisessä ja työmarkkinoille siirtymissä sekä millaisia muutoksia IPS-työhönvalmennus toi heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa.
