Selviydytään kiusaamisesta - matalan kynnyksen apua kiusaamisen jälkihoitoon nuorille sekä heidän vanhemmilleen
Selviydytään kiusaamisesta -projektissa kehitetään matalan kynnyksen tukea kiusaamista kokeneille nuorille sekä heidän vanhemmilleen kiusaamiskokemuksen käsittelyn ja hyvinvoinnin tueksi.
Kokonaisuuden nimi
Selviydytään kiusaamisesta -projektissa kehitetään matalan kynnyksen tukea kiusaamista kokeneille nuorille sekä heidän vanhemmilleen kiusaamiskokemuksen käsittelyn ja hyvinvoinnin tueksi.
Hankkeen tarkoitus on tukea kiusaamista kokeneita nuoria ja heidän vanhempiaan sekä kouluttaa ammattilaisia, jotka kohtaavat kiusaamista kokeneita nuoria.
Kiusaamisen ehkäisyyn käytetään paljon voimavaroja mutta siinä tuskin koskaan onnistutaan täysin. Osa lapsista ja nuorista kokee kiusaamista ja ovat haavoittuvaisia. Kiusaamisen negatiiviset seuraukset eivät lopu siihen kun kiusaaminen loppuu. Tukemalla ja vahvistamalla kiusaamista kokeneita nuoria voidaan ennaltaehkäistä monia negatiivia seurauksia. (Singham 2017, 1118.) Jos tukea ei saa, on vaarana, että käsittelemätön kokemus jää vaikuttamaan koko elämään tai se aktivoituu myöhemmässä elämänvaiheessa, vaikeuttaen sosiaalisia suhteita, opiskelua tai työllistymistä (Parkkinen 2019), Siksi on tärkeää keskittyä ehkäisemään ongelmia, joita kiusaaminen kiusatuille aiheuttaa.
Hankkeen toimintakaudella 2020-2022 tavoittena on:
1. Kiusattujen ja heidän vanhempiensa itsetunnon, mielialan ja elämänhallintataitojen vahvistuminen vertaistuen avulla
2. Vahvistaa vanhempien, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kykyä kohdata ja tukea kiusattuja nuoria.
3. Selviytyjät-vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen osaksi MLL:n Järvi-Suomen piirin toimintaa ja sen levittäminen nuorten kanssa toimivien ammattilaisten keskuuteen.
4. Kehittää ja pilotoida Selviytyjät -vertaisryhmämalli verkkopohjaiseen ympäristöön, joka voidaan juurrutta osaksi MLL:n valtakunnallista toimintaa.
Selviydytään kiusaamisesta - koko yhteisö kasvaa ja kasvattaa 2017- 2019 (päättynyt)
Selviydytään kiusaamisesta - voimaa vertaisista 2020-2022 (käynnissä)
Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Jyväskylän ja Joensuun kaupungit sekä Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmän. Verkkovertaisryhmiä järjestetään ja kehitetään yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestön kanssa. Valtakunnallisesti hanke on mukana KAVE -kiusaamisasioiden asiantuntijaverkostossa.
Hankkeen ohjausryhmä arvioi ja kehittää toimintaa eteenpäin. Toiminnassa mukana olevien kiusaamista kokeneiden nuorten ja heidän vanhempiensa sekä koulutuksiin osallistuvien ammattilaisten antama palaute on kehittämisen tärkeä väline.
Kiusaamisen ehkäisyssä ei koskaan pystytä onnistumaan täysin ja siksi on tärkeää keskittyä myös ehkäisemään ongelmia, joita kiusaaminen kiusatuille aiheuttaa. Osa lapsista ja nuorista on haavoittuvaisia ja tukemalla ja vahvistamalla heitä voidaan ennaltaehkäistä sekä kiusaamisen negatiivisia vaikutuksia, että kiusatuksi joutumista uudelleen (Singham 2017, 1118). Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamisen jälkihoito on tärkeää, sillä kiusaamisen negatiiviset vaikutukset kiusattuun ovat selkeitä (Faith, Malcolm & Newgent 2008, 327-332). Lapsuudessa kiusattujen pahaolo, heikompi elämänlaatu ja vähäisempi tyytyväisyys elämään on todettu aikuisuudessakin olevan muita vertaisia heikompi (Takizawa, Maughan & Arseneault 2014, 779). Tukemalla lapsia ja nuoria, joita on kiusattu, voidaan ehkäistä monia pitkäaikaisia ja aikuisuuteen jatkuvia ongelmia. Jos tukea ei saa, on vaarana, että käsittelemätön kokemus jää vaikuttamaan koko elämään tai se aktivoituu myöhemmässä elämänvaiheessa, vaikeuttaen sosiaalisia suhteita, opiskelua ja työllistymistä (Parkkinen 2019). THL:n mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat elinaikanaan keskimäärin 370 000 euron lisäkustannukset (THL 2018). Kiusaamisella on siis myös vakavat yhteiskunnalliset vaikutukset. Sekä kiusatut, että kiusatun lapsen vanhemmat tarvitsevat sosiaalista tukea, toimivaa verkostoa ja vertaistoimintaa (Björlund ym. 2017).
Toiminnan tarvetta on kartoitettu 2017-2019 aikana tutkimusten sekä ammattilaisille (n=32), MLL piireille (n=7) sekä kiusaamista kohdanneille nuorille (n=25) ja heidän vanhemmilleen (n=12) suunnatun wepropol -kyselyiden sekä opinnäytetöiden avulla. Nämä vahvistavat, että kiusaamisen jälkihuollolle on hankkeen toimintaalueella suuri tarve. Ammattilaiset (n=32) kuvaavat, ettei heidän tarjoama yksilöllinen apu riitä kiusaamista kokeneille nuorille tai heidän vanhemmilleen, eikä vertaistukea ole saatavilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimesta. Alueen ammattilaiset kaipasivat myös koulutusta ja työkaluja kiusaamista kokeneiden kohtaamiseen ja tukemiseen.
Ensimmäisen hankekauden (2017-2019) päämääränä oli kehittää nuorille soveltuva, voivavarakeskeinen, toiminnallinen Selviytyjät-vertaisryhmämalli kiusaamista kokeneiden tukemiseksi, kiusaamiskokemuksen käsittelyn tueksi sekä itsetunnon ja elämänhallintakeinojen vahvistamiseksi. Selviytyjät-vertaisryhmämallin rinnalla kehitettiin menetelmiä kiusaamista kokeneiden vanhempien tukemiseksi. Toisella hankekaudella (2020-2022) jatketaan Selviytyjät-vertaisryhmien järjestämistä sekä kehitetään ja pilotoidaan Selviytyjät-verkkovertaisryhmää. Verkkoryhmän tavoitteena on tarjota tukea kiusaamiskokemuksien käsittelyyn asuinpaikasta riippumatta ja näin laajentaa kiusatuille tarjottavaa tukea valtakunnalliseksi.
Selviytyjät-vertaisryhmämallin rinnalle kehitettiin menetelmä- ja ryhmänohjaajakoulutusmalli. Koulutusmalli sisältää tietoa ja menetelmiä kiusaamista kohdanneen tukemiseksi vertaisryhmässä. Koulutusmallin avulla halutaan vahvistaa ammattilaisten, vapaaehtoisen ryhmänohjaajien sekä vanhempien kykyä kohdata ja tukea kiusaamista kokeneita nuoria. Koulutuksien päämääränä on laajentaa Selviytyjät-ryhmätoimintaa ammattilaisvetoisena Järvi-Suomen piirin alueella ja eri kohderyhmille (mm. eri ikäryhmät, erityisryhmät).
Selviytyjät-ryhmämallin menetelmistä kehitetään yksilötyön mallia ammattilaisten tuen tueksi. Näin yhä useampi kiusattu nuori saa tarvitsemansa tuen vaikka vertaisryhmää ei olisi tarjolla.
Tuloksena ja tuotoksena
-Selviytyjät-vertaisryhmämalli, Selviytyjät -ryhmämalli- ja menetelmäkoulutus sekä Selviytyjät -ryhmänohjaajan ohjaajan opas ja yksilöohjauksen opas.
-Paikalliset vertaisryhmät sekä kiusaamista kokeneille nuorille että heidän vanhemmilleen kokoontuvat säännöllisesti Kuopiossa, Jyväskylässä ja Joensuussa kaksi kertaa vuodessa (koulujen syys- ja kevätkaudella molemmilla yksi)
-Vertaisryhmämalli leviää ammattilaisten käyttöön ja vertaisryhmiä perustetaan Järvi-Suomen piirin alueelle ammattilaisvetoisesti
- Verkkovertaisryhmät tavoittavat kiusaamista kokeneita nuoria koko Suomen alueella ja verkkoryhmämalli juurtuu osaksi MLL:n valtakunnallista toimintaa
Vaikutuksena
-Kiusaamista kohdanneiden nuorten mieliala, itsetunto ja elämänhallintataidot kasvavat ja yhä useampi kiusaamista kohdannut nuori ja vanhempi saa tukea kiusaamiskokemustensa käsittelyyn.
- Ammattilaisten kyky kohdata ja tukea kiusaamista kokeneita nuoria kasvaa
