Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittämiskohteitamme ovat palveluiden saatavuus, palveluketjujen kehittäminen ja lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Sisällöt ovat valikoituneet Keski-Suomen kuntien (22 kuntaa) tarpeista, kärkenä ovat kasvavat, digitaaliset palvelut. Mukana ovat kaikki Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät. Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2020–2023, ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Kehittämiskohteitamme ovat palveluiden saatavuus, palveluketjujen kehittäminen ja lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Sisällöt ovat valikoituneet Keski-Suomen kuntien (22 kuntaa) tarpeista, kärkenä ovat kasvavat, digitaaliset palvelut. Mukana ovat kaikki Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät. Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2020–2023, ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki.
Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on hallituksen ohjelmalle asettamien tavoitteiden mukaisesti kehittää Keski-Suomen hyvinvointialueelle laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta asiakas saa palvelunsa sujuvasti ja avun tarpeisiinsa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa hyödynnetään uudenlaista työnjakoa, tarjotaan eri ammattilaisten ja erityistason konsultaatioita sekä hyödynnetään digitaalisia palveluita.
Hankkeen aikana tavoitellaan ja toteutetaan ajatuksellista, toiminnallista ja viestinnällistä muutosta, jossa hajanainen järjestämisvastuu yhtenäistetään ja parannetaan vaikuttavimman lopputuloksen saavuttamiseksi koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Kehittämistyön keskiössä on hoitoa ja palvelua tarvitseva keskisuomalainen asukas. Uudessa tavassa toimia ja ajatella hyödynnetään omahoidon työkaluja, sähköisiä palveluita sekä ammattilaisten vastaanottoja silloin, kun asiakkaalla on palveluun todellinen tarve. Kehittämistyöllä varmistetaan asukkaiden yhdenvertaiset ja saumattomat sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuetaan siten asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja hyvää arkea.
Hankkeen kärjiksi on valittu kolme osakokonaisuutta:
1. vastaanottopalveluiden saatavuuden parantaminen
2. palveluketjujen yhtenäistäminen ja yhtenäistämisprosessin konseptointi sekä
3. lasten ja perheiden palveluiden integroiminen osaksi sote-keskusta
08/2020 - 12/2023
Kaikki Keski-Suomen kunnat, sote-organisaatiot ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, asukkaat, Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirtyvä henkilöstö (11 500), johto ja päättäjät, järjestöt, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, THL, STM
Päämäärä ja tavoitteet
Ohjelman tavoitteet
- Parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
- Siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus
- Vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja toimivuutta
- Hillitä kustannusten kasvua
Arviointi
Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, syksy 2022
Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteet läpileikkaa alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:
- Vastaanottopalvelut
- Palveluketjujen kehittäminen
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Vastaanottopalvelut
- OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus pilottiympäristö saatavuuden kokonaisuudessa. Omaolo.fi-palvelun käyttöönotto Keski-Suomen maakunnassa, etävastaanotot, sähköiset yhteydenotto-, asiointi- ja ajanvarauspalvelut. palvelu laajentunut vuoden 2022 aikana esimerkiksi seniori-chat, etäperhetyöntekijä OmaNanny ja seksuaalineuvoja-chatilla.
Palveluketjujen kehittäminen
- Ravitsemusterapian resurssointi on vahvistunut, diabeteksen hoitoon on saatu omaseurannan digitaalisia välineitä ja tyypin 2 diabeetikoiden asiakkuussegmentointiin on määritelty kriteerit, palliatiivisen ketjun perheterapeutti kohdannut valtavasti perheitä, joissa kuolemaan johtava diagnoosi tullut, palliatiivisen ja saattohoidon verkosto, toimintakäytäntöjen sopiminen lähes valmis
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä on vahvistettu. Yhteistyöllä varmistetaan, että lasten ja nuorten tuen tarpeet tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeisiin vastataan yhteistyötä tiivistämällä, Sisote-ammattilaisia koulutetaan IPC-menetelmän käyttöön, Sisote-ammattilaisia koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön. Jalkautuvat mtp-hoitajat arjen tueksi lasten arkeen, kouluille.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Vastaanottopalvelut
- Terveyshyötymallin käyttöönotto koko Wiitaunioinin alueella, Fysioterapian resurssi digitaaliseen sote-keskukseen
Palveluketjujen kehittäminen
- Elämäntapaohjauksen toteutuksen kriteerien määrittely, sähköisen terveydenedistämisen toimintamallit luotu, sähköisten työvälineiden avulla tunnistetaan korkeassa diabeteksen sairastumisriskissä olevat, eri ikäisten matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat lisääntyneet ja yhteistyörakenteet sote-palveluihin vahvistuneet
Lapset, nuoret ja perheet
- Perhekeskuksen tehtäviä vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tarjotaan ennaltaehkäisevää, varhaista ja oikea-aikaista tukea ja apua -osa-alue, yhteensovittamista tehty merkittävän paljon.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Vastaanottopalvelut
- Vastaanottopalveluiden laadun mittaaminen: asiakaskokemus
Palveluketjujen kehittäminen
- Kehittäjäverkostot (mielenterveys- ja päihde, laatu-, diabetes, palliatiivinen hoito ja saattohoito -kehittäjäverkostot) on luotu ja ne toimivat, ammattilaiset on koulututtu käyttämään ja toteuttamaan tyypin 2 diabeteksen ja raskausdiabeteksen hoitoketjua
Lapset, nuoret ja perheet
- Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö, Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa, Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettu työparityön avulla, vahvistetaan sosiaalihuoltolain toimeenpanoa lapsiperheiden kokonaisuudessa
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Vastaanottopalvelut
- Sosiaalipalvelut integroidaan tiiviiksi osaksi sote-keskusten toimintaa, muukin moniamamatillisuus kasvussa (uusia avauksia tiimiin)
Palveluketjujen kehittäminen
- Paikalliset rakenteet ja yhteistyöverkostot elintapaohjaukseen liittyen sekä elämän loppuvaiheen hoitoon, kotihoitoon, kotisairaalaan, palveluasumiseen ja vuodeosastoihin liittyen luotu
Lapset, nuoret ja perheet
- Monialaisen neuvolatiimin käynnistäminen Huhtasuon alueella
Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, syksy 2021
Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteiden alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:
- Vastaanottopalvelut
- Palveluketjujen kehittäminen
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Vastaanottopalvelut
- OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, asiakkuuksien segmentointi-työkalu Suuntiman käyttöönotto, Omaolo.fi-palvelun käyttöönotto Keski-Suomen maakunnassa, etävastaanotot, sähköiset yhteydenotto-, asiointi- ja ajanvarauspalvelut
Palveluketjujen kehittäminen
- Ravitsemusterapian resurssointi on vahvistunut, diabeteksen hoitoon on saatu omaseurannan digitaalisia välineitä ja tyypin 2 diabeetikoiden asiakkuussegmentointiin on määritelty kriteerit
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä on vahvistettu. Yhteistyöllä varmistetaan, että lasten ja nuorten tuen tarpeet tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeisiin vastataan yhteistyötä tiivistämällä, Sisote-ammattilaisia koulutetaan IPC-menetelmän käyttöön, Sisote-ammattilaisia koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Vastaanottopalvelut
- Ammattilaiset tunnistavat asiakkuussegmentoinnin avulla (Suuntima) sopivat asiakkuuspolut, Terveyshyötymallin käyttöönotto koko Wiitaunioinin alueella
Palveluketjujen kehittäminen
- Elämäntapaohjauksen toteutuksen kriteerien määrittely, sähköisen terveydenedistämisen toimintamallit luotu, sähköisten työvälineiden avulla tunnistetaan korkeassa diabeteksen sairastumisriskissä olevat, eri ikäisten matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat lisääntyneet ja yhteistyörakenteet sote-palveluihin vahvistuneet
Lapset, nuoret ja perheet
- Perhekeskuksen tehtäviä vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tarjotaan ennaltaehkäisevää, varhaista ja oikea-aikaista tukea ja apua -osa-alue
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Vastaanottopalvelut
- Vastaanottopalveluiden laadun mittaaminen: asiakaskokemus
Palveluketjujen kehittäminen
- Kehittäjäverkostot (mielenterveys- ja päihde, laatu-, diabetes, palliatiivinen hoito ja saattohoito -kehittäjäverkostot) on luotu ja ne toimivat, ammattilaiset on koulututtu käyttämään ja toteuttamaan tyypin 2 diabeteksen ja raskausdiabeteksen hoitoketjua
Lapset, nuoret ja perheet
- Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö, Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa, Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettu työparityön avulla, vahvistetaan sosiaalihuoltolain toimeenpanoa lapsiperheiden kokonaisuudessa
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Vastaanottopalvelut
- Sosiaalipalvelut integroidaan tiiviiksi osaksi sote-keskusten toimintaa
Palveluketjujen kehittäminen
- Paikalliset rakenteet ja yhteistyöverkostot elintapaohjaukseen liittyen sekä elämän loppuvaiheen hoitoon, kotihoitoon, kotisairaalaan, palveluasumiseen ja vuodeosastoihin liittyen luotu
Lapset, nuoret ja perheet
- Monialaisen neuvolatiimin käynnistäminen Huhtasuon alueella
Tiivistelmä: Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman oma-arvioinnista, kevät 2021
Oma-arviointi sisältää keskeiset Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistoimenpiteet. Raportoinnissa tuloksia tuodaan esille viiden hyötytavoitteen kautta. Hyötytavoitteiden alla ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kärjet:
- Vastaanottopalvelut
- Palveluketjujen kehittäminen
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyötytavoitteiden keskeisimmät onnistumiset
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Vastaanottopalvelut
- Toukokuussa 2021 avattu OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, asiakkuuksien segmentointi-työkalu Suuntiman käyttöönotto sekä Omaolo.fi-palvelun käyttöönotto Keski-Suomen maakunnassa
- Palveluketjujen kehittäminen
- Ravitsemusterapian resurssointi on vahvistunut, diabeteksen hoitoon on saatu omaseurannan digitaalisia välineitä ja tyypin 2 diabeetikoiden asiakkuussegmentointiin on määritelty kriteerit ja toimintamallit
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä on vahvistettu. Yhteistyöllä varmistetaan, että lasten ja nuorten tuen tarpeet tunnistetaan oikea-aikaisesti ja tarpeisiin vastataan yhteistyötä tiivistämällä
- Sisote-ammattilaisia koulutetaan IPC-menetelmän käyttöön
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Vastaanottopalvelut
- Ammattilaiset tunnistavat asiakkuussegmentoinnin avulla (Suuntima) sopivat asiakkuuspolut
- Palveluketjujen kehittäminen
- Elämäntapaohjauksen pilotit ovat käynnistyneet Keski-Suomessa, OmaKS elämäntapaohjaus-pilotti antaa mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn
- OmaKS Hyvinvointiesi tueksi -sivusto
- Kotikonsti-toimintamalli
- Lapset, nuoret ja perheet
- Perhekeskus, kohtaamistoimintapaikka, kehittämistä lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa
- Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Vastaanottopalvelut
- Tiimimallin valmistelu ja hyvä suunnitelma eteenpäin
- Palveluketjujen kehittäminen
- o Kehittäjäverkostot kaikkien paleluketjujen osalta saatu käyntiin
- o Ensihoidon saattohoidon protokolla
- Lapset, nuoret ja perheet
- Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden yksikkö
- Vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö lapsiperhepalveluissa
- Lastensuojelun erityisosaamista vahvistettu työparityön avulla
- Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- Vastaanottopalvelut
- Hoidon ja palvelutarpeen arviointi lähtenyt hyvin käyntiin. OmaKS:n moniammattillinen tiimi, sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen osaajat
- Palveluketjujen kehittäminen
- Toimivat yhteistyöverkostot, elämän loppuvaiheen hoito, kotihoito, kotisairaala, palveluasuminen ja vuodeosastot
- Lapset, nuoret ja perheet
- Moniammattilaisten työ saatu kuvatuksi, suunnitelman toteutus viimeistään syksyllä. Keski-Suomen alueen 22 kunnasta 9 kuntaa lähtevät pilotoimaan ja kehittämään monialaista tiimimallia
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Sote-palveluihin ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen liittyvät pilotit ovat käynnistyneet ja niiden vaikutukset kustannuksiin arvioidaan pidemmällä aikavälillä.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
Lähtötilanteen arvioinnin tulokset
Keski-Suomen hajanaisuus näkyy niin sote-palvelujen tuotantotavoissa ja kustannuksissa € /as, kuntien väestörakenteessa, väestön hyvinvointia kuvaavissa mittaristoissa kuin asumisympäristöissäkin. Keski-Suomi on Suomi pienoiskoossa, siksi hankkeen nimi Monesta Hyvästä Yhdeksi Parhaista kuvaa päätavoitettamme hyvin.
Lähtötilanteessa on sovittu hankkeeseen kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä yksi kerrallaan. Ensimmäisenä hankkeen konkreettisena tavoitteena toteutuu maakunnallisen perheoikeudellisen yksikön syntyminen. Raportointivaiheessa vain kolme kuntaa on jäämässä yksiköstä pois. Yksikön toiminta alkaa 1.1.2021. Luottamus toimijoiden kesken on ollut hyvää ja sitoutuminen yhteisten tavoitteiden viemiseksi käytäntöön omissa organisaatioissa on vielä ainakin edennyt varsin hyvin.
Seuraavaksi oma-arvionnissa esitellään tietoja hankkeen etenemisestä hyötytavoitteittain Keski-Suomen tulevaisuuden sote-keskushankkeen hankesuunnitelmassa esitetyn kolmen kärjen kautta (palvelujen saatavuus, palveluketjujen kehittäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen integroiminen osaksi sote-keskusta). Moni kehittämistoimemme sopisi useankin hyötytavoitteen alle, mutta olemme yrittäneet jakaa toimenpiteet päätavoiteajatuksella hyötytavoitteeseen. Kehittämistyö on moninaista ja hankkeen sisälläkin tehdään ristikkäin kehittämistyötä.
Yleisellä tasolla Keski-Suomen Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kehittämistoimenpiteet ovat mielestämme lähteneet hyvin liikkeelle ja jokaiseen kärkeen on rakennettu tarkempi aikataulu ja sisällön rakenne. Tärkein tavoite hankkeella on saada kehitettyä nykyisiä toimijoita ja heidän palvelutuotantoaan yhtenäisemmäksi, tasalaatuisiksi ja paremmin saavutettaviksi.
