Poliisin määräämien ajo-oikeusedellytysten päihderiippuvuusarvioinnin toteuttaminen Pirkanmaan soteasemilla.

Toimintamallin nimi
Ajoterveyden päihdeseuranta Pirkanmaalla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Poliisin määräämien ajo-oikeusedellytysten päihderiippuvuusarvioinnin toteuttaminen Pirkanmaan soteasemilla.

Toteutuspaikka
Pirkanmaa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Pirkanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Emma Mononen

Luotu

28.09.2023

Viimeksi muokattu

19.10.2023
Ratkaisun perusidea

Poliisi voi ajo-oikeusedellytysten arvioimiseksi määrätä kuljettajan päihdelääketieteeseen perehtyneen lääkärin (ei edellytä päihdelääketieteen erityispätevyyttä) arvioitavaksi, perustuen omiin valvontahavaintoihinsa (esim. rattijuopumus, huumausaineen käyttörikos, huumaantuneena ajaminen, toistuva päihtyneenä säilöönotto) tai aiempaan lääkärin ajoterveystarkastuksessa tekemään suositukseen. Kirjallinen seurantasopimus tehdään ennen seurantajakson alkua. Mitä vaikea-asteisemmasta ja pidempikestoisesta päihdeongelmasta on kysymys, sitä pidempää päihteettömyyttä voidaan edellyttää. 

Arviointi keskittyy tutkimukseen mahdollisesta päihderiippuvuudesta. Tavoitteena on selvittää, onko tutkittavalla riippuvuutta, mihin aineisiin mahdollinen riippuvuus on kehittynyt ja pystyykö tutkittava hallitsemaan käyttöä niin, ettei aja päihtyneenä. Poliisin määräämä arviointi on kuitenkin aina myös mahdollisuus hoidolliseen interventioon.​ Traficomin ajoterveysohjeet terveydenhuollon ammattilaisille ohjaavat arvion tekemistä​. Päihdearvioinnit eivät kuulu hoitotakuun piiriin. 

  • Sote-asemilla toteutetaan alkoholin tai kannabiksen käytöstä johtuneita seurantoja (1. kerta). ​

  • Monipäihderiippuvuudet ja komplisoituneet tilanteet toteutetaan Miepä-tiimissä, tarvittaessa Tays riippuvuuspsykiatriaa konsultoiden.​

  • Lausunto poliisille tehdään sekä onnistuneesta että epäonnistuneesta seurannasta​.

  • Aluksi määritellään seurannan sisältö; kesto ja millaisia laboratoriokokeita tarvitaan ja miten usein niitä otetaan (alkolabrat ja/tai huumeseulat).

  • Seurantasopimus käydään tutkittavan kanssa läpi ja allekirjoitetaan. 

Toimintaympäristö

Alkoholi on yksi merkittävimpiä riskitekijöitä liikenteessä. Päihtyneenä ajamisen lisäksi ajokunto on voi olla heikentynyt myös muista syistä, kuten krapulasta aiheutunut väsymys tai alkoholin pitkäaikaiskäytön aiheuttamat kognitiiviset häiriöt. Alkoholin käyttö voi myös pahentaa muiden sairauksien oireita (esim. rytmihäiriöalttius) ja näin heikentää ajokykyä. Alkoholin liikakäyttöön voi myös liittyä tajuttomuuskohtauksia. Alkoholin ja monien lääkeaineiden yhteisvaikutukset voivat heikentää huomattavasti ajosuoritusta.

Psykiatrian, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyön yhteydessä toteutettiin nykytilan selvitystä ja havaittiin suuria eroja työnjaossa vastaanottopalveluiden, miepä-tiimien ja psykiatrian avopalveluiden välillä. Työnjako perus- ja erityistason palveluiden välillä on mielenterveys- ja päihdepalveluissa varsin liukuva – työnjako voidaan onnistuneesti toteuttaa eri tavoilla. Tavoite kehittää palveluketjuja kokonaisvaltaisesti on perusteltua. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ajoterveysvaatimukset eivät yleensä täyty, jos henkilö on alkoholiriippuvainen tai ei kykene alkoholin vaikutuksen alaisena pidättäytymään ajamisesta. Ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilö on riippuvainen huumeista tai keskushermostoon vaikuttavista lääkärin määräämistä lääkkeistä tai hän käyttää niitä säännöllisesti väärin. Ajoterveysvaatimukset eivät myöskään täyty, jos päihteiden käytöstä on aiheutunut pysyväisluonteisia ajokykyä haittaavia tai ajoturvallisuutta vaarantavia terveydentilan muutoksia, jotka vaikuttavat henkilön yleiseen toiminta-, havainnointi-, arvostelu- tai reagointikykyyn tai käyttäytymiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palveluiden saavutettavuutta ja sen muutosta arvioidaan mm. erikoissairaanhoidon jonotilanteen perusteella.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä