Alueellinen osallisuusohjelma
Alueellinen osallisuuden edistämisen toimintakokonaisuus kirjataan osallisuusohjelmaan, joka laaditaan yhdessä asukkaiden, kansalaisaktiivien, järjestöaktiivien ja asiantuntijaryhmien kanssa.
Toimintamallin nimi
Alueellinen osallisuuden edistämisen toimintakokonaisuus kirjataan osallisuusohjelmaan, joka laaditaan yhdessä asukkaiden, kansalaisaktiivien, järjestöaktiivien ja asiantuntijaryhmien kanssa.
Osallisuuden edistämisen toimintakokonaisuus kirjataan osallisuusohjelmaan, joka laaditaan yhdessä asukkaiden, kansalaisaktiivien, järjestöaktiivien ja asiantuntijaryhmien kanssa.Osallisuuden edistäminen tai vähintäänkin viittaukset osallisuusohjelmaan on hyvä sisällyttää myös maakuntastrategiaan, sosiaali- ja terveyspalvelujen strategiaan, palvelulupaukseen ja hyvinvointikertomukseen.
OSALLISUUSRYHMÄ TAI -VERKOSTO
Osallisuuden edistämiseksi alueella kannattaa koota osallisuusryhmä tai -verkosto, johon voivat kuulua virkamiehet, kokemusasiantuntija, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat sekä (maa)kuntalaiset
RESURSSIT JA VASTUUT
Osallisuus ei lisäänny ilman resursseja, joten osallisuuden edistämiseen on budjetoitava ja vastuut on nimettävä.
OSALLISUUDEN TARKASTELU 3 NÄKÖKULMAN KAUTTA
Hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta osallisuutta on mielekästä tarkastella osallisuuden kolmen osa-alueen näkökulmasta 1) Osallisuuden edistäminen omassa elämässä 2) Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa 3) Osallisuus paikallisesti. Alueellinen osallisuuden edistäminen, ja miksei jopa osallisuusohjelma, voidaan jäsentää em. jaottelun mukaan. (kts. Osallisuuden edistämisen suunnittelutaulukko liitteenä. Katso liite "kehittämisen polku"-välilehdeltä)
TAVOITTEET, RATKAISUEHDOTUKSET, RESURSSIT, RAHOITUS JA VASTUUT
Jokaiselle osa-alueelle määritellään tavoitteet, ratkaisuehdotukset, rahoitus ja vastuut. Alla oleva taulukko auttaa jäsentämisessä. Kukin alueellinen hallinnonala ja niiden yhdyspinnat sekä järjestökumppanuudet voivat täyttää oman taulukkonsa.
OSALLISUUSKOORDINAATTORIN PALKKAAMINEN
Edelläkävijäalueilla/ kunnissa on palkattu työntekijöitä koordinoimaan osallisuudenedistämistä. Nimekkeet ja toimenkuvat vaihtelevat kaupungeittain ja alueittain. Osallisuuskoordinaattorin tehtävänkuvaan voidaan luontevasti liittää yhteistyö paikallisen elinkeinoelämän ja kasvupalveluiden kanssa tai asukkaiden kokemustiedon koordinointi. Osallisuuskoordinaattorin ei tarvitse olla ylätason hallinnollinen toimija
NÄKÖKULMA: OSALLISUUS OMASSA ELÄMÄSSÄ
Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta osallisuuden edistäminen voisi tarkoitta esimerkiksi seuraavia asioita: Kun halutaan, että maakunnan palvelut vahvistavat osallisuutta omassa elämässä, sosiaali- ja terveyspalveluita järjestettäessä voidaan toimintamalleista joiden avulla on saavutettu hyviä tuloksia ammentaa aineksia kilpailutuksen, palveluseteleiden sekä henkilökohtaisen budjetoinnin kriteereiksi. Toki erityisen toimivaksi osoittautunut toimintamalli voidaan ottaa osaksi alueellista sosiaali- ja terveyspalveluvalikoimaa sellaisenaan. Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -kärkihankkeen ansiosta Satakunnan Satasote on esimerkiksi sisällyttämässä osallisuusohjelmaansa perheiden elämäntapaohjaukseen perustuvan ja elämäntapamuutoksiin voimavaralähtöisesti rohkaisevan Neuvokas perhe -mallin.
NÄKÖKULMA: OSALLISUUS VAIKUTTAMISEN PROSESSEISSA
Osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristöissä erilaisin yhteiskehittämisen menetelmin. Myös palveluntuottajia velvoitetaan yhteiskehittämiseen. Maakunta voi palkata yhteiskehittäjiksi kokemusasiantuntijoita. Asukkaiden tai asukasryhmien omaehtoiseen toimintaan rohkaiseminen kuulostaa sosiaali- ja terveyssektorilla työskentelevistä ehkä kaukaiselta ajatukselta, mutta avarakatseisissa alueellisissa palveluissa ymmärretään omaehtoisen toimijuuden arvo. Osallistumisen ja vaikuttamisen edellytykset lisäävät asukkaiden hyvinvointia. Ihminen, joka saa vaikuttaa, vaikuttuu muista ja motivoituu huolehtimaan itsestään.
NÄKÖKULMA: OSALLISUUS PAIKALLISESTI
Yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen ja itsenäinen toimeliaisuus rakentaa paikallista yhteishyvää. Tämä on kytkettävissä alueelliseen osallisuuden edistämiseen mutta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Alueelliseen budjettiin varattavan kumppanuusrahoituksen avulla voidaan avata ovi maakunnan ja järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelukumppanuudelle. Asukkaita lähellä olevat järjestöt voivat kumppanuusrahoituksen turvin tuottaa yhdessä asukkaiden kanssa sellaisia palveluita ja toimintaa, joka edistää esimerkiksi kotoutumista tai helpottaa palveluihin kiinnittymistä ja vähentää siten eriarvoisuudesta johtuvia haittoja. Kumppanuusrahoituksen avulla voidaan kokeilla ketterästi myös uusia toimintamalleja ja kehittää niitä ennen vakiinnuttamista. Osallistuva budjetointi sopii erityisen hyvin kaavoitukseen ja asuinalueiden kehittämiseen.
Alla liitteenä THL:n kartoitus: Osallisuuden edistäminen kuntien osallisuusohjelmissa. (Linkin löydät avaamalla Kehittämisen polku - välilehden)
Kansikuva
